keskiviikko 28. huhtikuuta 2021

WappuValdemari

 


Pääkirjoitus 28.4.2021







TÄMÄN vuoden. kuntavaalien vaalipäivään  sunnuntaina 13.6.2021 on  kuusi viikkoa ja rapiat.  Espoon demareiden ehdokaslista on upeasti täynnä, mutta periaatteessa  ehdokkaita voi asettaa vielä 4.5. saakka.

KAMPANJOINTI on uudessa norrmaalissa erilaista kuin ennen. Teltoilla ei olla eikä makkaraa  tulla maistelmaan. Yllättävän hiljaista on ollut  myös lehtimainostuksessa. Moni ehdokas varmaan säästää voimia ja rahojaan  perjantaille 14.5., jolloin julkaistaan ehdokasnumerot. Veikkaan, että sitä seuraavalla viikolla lehdissä on paljon luettavaa.

PANDEMIAN vuoksi mahdollisuus äänestää kotona on ehkä aikaisempaakin tärkeäpää.  Koti-äänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.6.2021 klo 16. 

ENNAKKOÄÄNESTYS kotimaassa tapahtuu 26.5. - 8.6.2021.

JA sitten tulee  THE Sunnuntai 13.6.  Turvallisia äänestyspaikkoja suunnitellaan mm. ulos. Hienoa!

Suomalainen vaalikoneisto tuottaa vaalitulokset ME-tahtiin samana iltana,  ja tulokset vahvistetaan 16.6.2021.  

UUDET valituustot  aloittavat työnsä  periaatteessa 1.8.2021. Käytännössä Espoon uuden valtuuston ensimmäinen kokous on elokuun lopulla. Mutta paikkajakotyö alkaa  heti.  Ainakin osa lautakunnista kokoontuu vanhalla kokoonpanolla vielä elokuussa?

VANHA kaupunginvaltuusto pitää näillä näkymin  vielä kolme kokousta, viimeisen juuri juhannuksen alla. Listalla on vielä merkittäviä asioita mm. kaavoja.

ESPOON demareiden kampanjastartti ajoittuu ensi viikon  lauantaille  8.5. klo 12-12. 30. Studio Puikkarista tulee verrkkoon demariasiaa.

DEMARIEN ehdokaslistalla  on mukana hieno määrä konkareita nykyisestä  valtuustoryhmästämme niin varsinaisia kuin varavaltuutettuja. 

Kisaan ovat päättäneet lähteä Juri Aaltonen, Antti Aarnio, Abdirahman Ali, Habiba Ali,  Maria Guzenina, Martti Hellström,  Hannele Kerola, Liisa Kivekäs,  Olli Lehtonen, Heidi Luukkoanen, Iiris Mikkilä, Aulikki Pentikäinen, Markku Sistonen ja Johanna Värmälä
 

Oikein hyvää ja turvallista kevättä kaikille! 

Martti Hellström

 

Maaliskuun valtuuston kokous

 

TALOUSTILANNE oli maaliskuun kokouksen vakavimpia teemoja.

VALTUUSTOLLE kerrotttiin ennakkotiedot tilinpäätöksestä 2020.  

Koronaepidemia syöksi maailmantalouden keväällä 2020 ennennäkemättömään syöksyyn.  Kevään syöksyn jälkeen maailmatalous lähti elpymään nopeasti pohjakosketuksestaan, mutta syksyllä edennyt koronapandemian toinen aalto hidastutti elpymistä.

Muihin maihin verrattuna Suomen kansantalous näyttää toipuvan koronakriisistä varsin hitaasti. Kasvu on Euromaihin verrattuna kolmanneksi hitainta.  

Vuosi 2020 oli  kuntien ja kuntayhtymien taloudessa hyvin poikkeuksellinen. Vuoden loputtua voitiin todeta, että koronan talousvaikutukset olivatkin toteutuneet huomattavasti odotettua maltillisempina. Verotulot eivät pudonneet niin kuin koronakeväänä odotettiin, ja kulutkin ovat kasvaneet vain maltillisesti. 

Lisäksi valtio on kompensoinut mittavasti koronapandemian oletettuja tulojen laskua ja menojen kasvua niin kunnille kuin sairaanhoitopiireille ja joukkoliikenteen toimijoille.  Valtio osoitti vuoden 2020 lisätalousarviossa 2,62 mrd. euroa tukea kunnille ja kuntayhtymille koronapandemian vaikutusten kompensoimiseksi. Niinpä kuntatalous vahvistui voimakkaasti valtion avustamana.  

Valtio on sitoutunut korvaamaan kunnille Koronan aiheuttamat testaus-, jäljitys- ja suojauskustannukset toteutuneiden kustannusten perusteella sekä osallistumaan jossain määrin hoitovelan purkuun vuosina 2021-2023.  

Kunnallisveroja kertyi Espoossa vuonna 2020  1 356 milj. euroa (TA 1 320 milj. euroa). Kunnallisveron tuotto kasvoi 6,6 prosenttia vuodesta 2019. Arvioitua suurempi kasvu johtui pitkälti veronperintä-menettelystä, eli vuoden 2019 verokorttiuudistuksesta johtuneen verovajeen tilityksestä verotuloihin 2020. 

Espoon väestö kasvoi  vuonna 2020 3 180 asukkaalla. Espoon väestö oli ennakkotietojen mukaan vuoden 2020 lopussa 292 913 asukasta. Muuttovoittoa saatiin 1 760 henkeä, mikä on 2 750 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Nettosiirtolaisuuden osuus väestönkasvusta oli 77 prosenttia. 

Työttömiä yli 1,6-kertainen määrä vuoden takaiseen verrattuna Vuoden 2020 lopussa Espoon työttömyysaste oli 12,2 prosenttia (vuotta aiemmin 7,7 prosenttia). Työttömiä oli 17 796, vuotta aiemmin 11074. Pitkäaikaistyöttömiä oli 5175, kun vuotta aiemmin 3 431. Työmarkkinatuen kustannukset olivat 24,6 milj. euroa. Kasvua edellisvuodesta 19,4 prosenttia (4 milj. euroa).

Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2020 lopussa 325 suurempi kuin vuotta aikaisemmi

Ulkoisia toimintatuottoja kertyi  3,4 prosenttia vähemmän kuin 2019. Tuloja vähensi koropandemian aiheuttamat varhaiskasvatuksen, liikunta- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen palvelujen sulkutoimet. Ulkoiset toimintatuotot ylittivät alkuperäisen talousarvion 8,6 milj. eurolla. Koronapandemia vaikutti myös rahastojen tuottoihin

Vuosikatteeksi muodostui 315,7 milj. euroa, joka on 144 milj. euroa edellisvuotta vahvempi. Kokonaiskompensaatio verorahoitukseen ja kuntayhtymille oli arviolta 175,6 milj. euroa ja vertailukelpoinen vuosikate olisi 177 milj. euroa

Tulostavoitteet

Vuodelle 2020 oli asetettu yhteensä 41 tulostavoitetta, joista 19 toteutui ja neljä toteutui osittain. Seitsemäntoista tulostavoitteen osalta tavoitetta ei saavutettu. Yhtä tulostavoitetta ei ole vielä voitu arvioida. Tämä puhututti valtuustoa

Uusi organisaatio

TOINEN tärkeä asia oli hallintösäännön muutokset, joilla mahdollistetaan  Espoon uusi  organisaatio. kaupungin organisaatio perustuu seuraaviin kokonaisuuksiin:

  • Kasvun ja oppimisen toimiala, jolla sijaitsevat seuraavat tulosyksiköt: varhaiskasvatuksen tulosyksikkö, perusopetuksen tulosyksikkö, toisen asteen koulutuksen ja nuorisopalvelujen tulosyksikkö sekä ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikkö.
  • Hyvinvoinnin ja terveyden toimiala, jolla sijaitsevat seuraavat tulosyksiköt: perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikkö, terveyspalvelujen tulosyksikkö ja vanhuspalvelujen tulosyksikkö.
  • Kaupunkiympäristön toimiala, jolla sijaitsevat seuraavat tulosyksiköt ja liikelaitokset: kaupunkisuunnittelun tulosyksikkö, kaupunkitekniikan tulosyksikkö, Tilapalvelut-liikelaitos sekä ympäristökeskuksen, rakennusvalvonnan ja ympäristöterveydenhuollon toiminnoista muodostuva tulosyksikkö.
  • Elinvoiman tulosalue, jolla sijaitsee seuraavat tulosyksiköt: elinkeino-, maahanmuutto- ja työllisyyspalveluista muodostuva tulosyksikkö, kulttuurin tulosyksikkö ja liikunnan tulosyksikkö.
  • Konsernihallinto, jolla sijaitsee kaupungin keskitetyt ohjaus- ja palvelutoiminnot.









Uusi organisaatio astuu voimaan tulevan valtuustokauden alkaessa. Koulujen johtokunnat saatiin säilymään kahdeksi vuodeksi

Tapiolan jalkapallostadion 

KOLMAS päivättynja  muutetun Tapiolan jalkapallostadionin asemakaavan muutoksen hyväksyminen Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

Espoonlahden uimahalli

NELJÄS tärkeä asia Espoonlahden uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen.

Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin lisäyksellä, että valtuusto kehottaa kaupunginhallitusta, teknistä- ja ympäristötoimea huolehtimaan siitä, että uimahallin jatkosuunnittelussa hallin tekniset järjestelmät suunnitellaan ja toteutetaan mitoituksella, joka mahdollistaa halliin myöhemmin tehtävät laajennukset.

Lisäksi hyväksyttiin seuraava toivomus: Valtuusto toivoo selvitettävän, voitaisiinko uimahallin läheisyyteen sijoittuvan uuden lisärakentamisen maanmyyntituloilla rahoittaa uimahallin myöhempi mahdollinen laajentaminen.

Juri Aaltonen, SDP jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Hänestä Espoonlahden uimahallin allaskapasiteettia tulisi lisätä ja halli peruskorjata hylätyn  vaihtoehdon 2 mukaisesti, jolloin sinne olisi rakennettu  uusi 25 metrin monitoiminn lisäallas. 

LISTAN loput aloitteet jätettiin pöydälle

DEMARIT olivat paikalla. Ali Habiba poistui poistui klo 20.00, ja tilalle tuli  Olli Lehtonen.

Huhtikuun valtuustonkokous

 

HUHTIKUUN valtuustonkokouksen asialistalla oli ennen muuta pöydälle jääneitä valtuustoaloitteita ja kysymyksiä. Pöytäkirjan tarkastajana oli Liisa Kivekäs.

47§ esteettömyysohjelman loppuraportti herätti vilkasta keskustelua ja demarit tekivät siihen  liittyen myös hyvän valtuustoaloitteen.

TAPIOLAN jalkapallostadionin asemakaavan muutoksen korttelialueita koskevia määräyksi  tarkistettiin tässäkin kokouksessa.

VIHREIDEN. "kaappaama" valtuustoaloite Karhusaaresta vetovoimainen kohde kulttuurihistorialtaan arvokasta ympäristöä sekä luontoa vaalien ja hyödyntäen. Sai innostuneen vastaanoton. Demarit puolustivat asukkaiden osallisuutta, muut  sen lisäksi yritysten oikeutta voittoihin. Peräti kuusi toivomusta hyväksyttiin.

HUOLTA kannettiin siitä, miten moniin eri toimijoihin  Veikkauksen kiristynyt talous vaikuttaa. Vilkatsa keskustelua käytiin myös kouluväkivallasta ja koulukiusaamisen estämisohjeista. Demaereiden Hellström korosti, että oleellisinta olisi riisua kouluväen työtä niin, että oppilaiden kohtaamiseen olisi oikeasti aikaa ja että lapsen lisäksi perheet saisivat ajoissa tukea,.

DEMARIEN Aulikki Pentikäisen saama vastaus valtuustokysymyksen vanhojen lähiöiden tasapainosta täydennysrakentamisessa jätettiin pöydälle teknisten teams- vaikeuksien vuoksi.

KOKOUKSESSA jätettiin useita uusia aloitteita mm. demarien  Värmälä ja Kivekäs  esitys esteettömyysohjelman laatimisesta ja Pentikäisen esitys"Täydennysrakentamisprosessin kehittämistä."

KAIKKI varsinaiset demarivaltuutetut olivat paikalla. Habiba Ali tuli puolessa välin kokousta; sitä ennen häntä tuurasi Hannele Kerola.

Kuntavaaliehdokas Markku Sistonen


 

Valtuustoaloite Esteetön Espoo -esteettömyysohjelman laatimiseksi


Esteettömyyttä tulee edistää jatkossakin ohjelmalla

 Valtuusto käsitteli huhtikuun kokouksessaan esteettömyysohjelmaan liittyvän seurantaryhmän tekemää loppuraporttia. Kiitokset seurantaryhmälle loppuraportista. Esteettömyysohjelmaa, jonka loppuraporttia käsittelimme, valmisteltiin käsittääkseni jopa viisi vuotta. Sitä edeltävä ohjelma oli voimassa vuoteen -12 asti. Ohjelmat ovat kuitenkin olleet tarpeen, kuten loppuraportista ilmenee tämän viimeisimmän ohjelman osalta.

 Esteettömyysohjelmaa käsiteltiin valtuustossa vuonna 2016. Loppuraportissa ei viitata kaikkiin kyseisessä ohjelmassa oleviin mainintoihin ja erityisesti jäin kaipaamaan arviota, miksi esteettömyysasioita ei ole huomioitu kaikkien toimialojen toimintasuunnitelmissa riittävistä resursseista puhumattakaan. Ohjelman tavoitteena oli myös, että esteettömyys ja saavutettavuus sisällytetään Espoon strategiaan. Esteettömyys mainitaankin ympäristön, rakentamisen ja liikenteen päämäärissä, jossa todetaan, että palvelukeskittymien saavutettavuus joukkoliikenneyhteyksin paranee ja kaupunkikeskukset kehittyvät omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi, turvallisiksi ja esteettömiksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Lisäksi talousarviossamme on maininta, jonka mukaan valtuustokauden tavoitteena on, että Esteettömyysohjelma toteutetaan. Toimialoista voi tämän vuoden osalta kiittää erityisesti tilapalveluja, koska sen toimintasuunnitelmakirjauksissa todetaan, että esteettömyys otetaan huomioon hankkeiden ja korjausten suunnittelussa.

 Esteettömyys ja saavutettavuus tulee toteutua arjessa. Esteettömyyden edistäminen on myös jatkuva prosessi. Loppuraportissa suositellaankin, että kyseistä työtä jatketaan ohjelmatoiminnan keinoin. Loppuraportti sisältää myös monia, eri toimialoja koskevia huomioita. Esimerkiksi terveyspalvelujen esteettömyys vaatii välittömiä toimenpiteitä. Onneksi myös toteutetuista toimenpiteistä kerrotaan loppuraportissa. Työtä on vielä silti tekemättä. Sen tekemiseksi ja esteettömyyteen liittyvän ohjelmatyön resurssien turvaamiseksi tarvitsemme uuden esteettömyysohjelman. Siksi teimme valtuutettu Kivekkään kanssa valtuustoaloitteen ohjelman laatimiseksi. Ohessa tietoa valtuustoaloitteestamme.

Valtuustoaloite Esteetön Espoo -esteettömyysohjelman laatimiseksi

Espoossa on ollut esteettömyysohjelma vuoteen 2020 asti. Esteetön Espoo 2020 -esteettömyysohjelman loppuraportin laatinut seurantaryhmä esittää esteettömyystyön jatkamista ohjelmatoiminnan keinoin. Ryhmä myös toteaa, että ohjelman tulee olla kytköksissä hyvinvoinnin ja palvelutoiminnan kehittämiseen.

Esteettömyyteen liittyvien asioiden hallinta vaatii koordinointia, koska esteettömyys koskee eri toimialoja ja monia toimijoita. Lisäksi esille tulevien ongelmien ratkaiseminen ja kehittämiskohteet on huomioitava toimintasuunnitelmissa ja talousarvioissa.

Esteettömyyttä edistävä suunnitelmallinen työ tulee tehdä käyttäjälähtöisesti. Käyttäjäryhmien sekä järjestö- ja yritystoiminnan edustajien tulee olla mukana esteettömyysohjelmatyössä.

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että Espoo laatii yhteistyössä eri toimijoiden kanssa uuden esteettömyysohjelman.

Johanna Värmälä (sd.) ja Liisa Kivekäs (sd.)


Kuntavaaliehdokas Abdirahman Ali

 


Valtuustotoivomus Karhusaaresta


Karhusaari on Espoon helmi

Karhusaari kuuluu kaikille ja siitä on ilo puhua.  Kaupunginhallituksen vastaus kertoo millainen espoolainen timantti Karhusaari on. Vastauksen alussa todetaan mm. seuraavaa:”Karhusaaressa sijaitseva … 1892 valmistunut Villa Sinebrychoff edustaa poikkeuksellista 1800-luvun viimeisten vuosien huvila-arkkitehtuuria, jossa on Italian renessanssin tyylielementtejä puumateriaaliin sovitettuna. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävän huvilakokonaisuuteen kuuluu päärakennuksen lisäksi useita talousrakennuksia, …

 Asemakaavassa Karhusaaren huvila on merkitty tunnuksella "sr", joka tarkoittaa rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta. Kaavamerkinnän mukaisesti huvilaa, puutarhapaviljonkia ja riihtä ei saa purkaa, eikä niiden ulkoasua tai sisätiloja muuttaa ilman pakottavaa syytä.

 Rannassa sijaitsevat historialliset puolustusvarustukset ovat muinaismuistolailla rauhoitettuja muinaismuistoalueita … , joka on ainutlaatuinen Suomessa.”

 Meidän kaikkien espoolaisten tulee olla ylpeitä siitä, että Espoosta löytyy upea Karhusaari. Meidän kannattaa olla tyytyväisiä, että Karhusaareen suunniteltu Lastenmaailma ei toteudu. Vaikka hankkeen idea lasten kulttuurikeskuksesta oli sinänsä hyvä, ei se olisi mm. kokonsa ja toiminnallisuuksiensa takia sopinut Karhusaareen. Karhusaarta ei tule kuitenkaan unohtaa, vaan sitä tulee kehittää alueen ainutlaatuisuuden huomioiva kulttuurin, luonnon ja ulkoilun keidas.

Elävä ja aktiivinen kulttuuriarvojaan kunnioittava Karhusaari kuuluu kaikille, mutta se on nyt heikossa kunnossa. Rakennukset puutarhoineen ja ympäristöineen kaipaavat kunnostusta. Karhusaaren kehittämisestä on väsymättä ja rakentavasti puhunut ja puhuu Pro Karhusaari ry. Kunnioitan suuresti Pro Karhusaari ry:n aktiivien tekemää arvokasta työtä alueen kehittämisessä.

Karhusaari on espoolainen timantti. Karhusaarta pitää kehittää aktiivisesti ja sen takia teen valtuustotoivomuksen, joka seuraa Pro Karhusaaren esittämiä tavoitteita ja kuuluu seuraavasti:

Valtuustotoivomus

Valtuusto toivoo, että Karhusaaresta kehitetään mahdollisimman ripeästi alueen ainutlaatuisuus huomioiden nykyistä elävämpi ja monipuolisempi luontoa ja kulttuuria arvostava kohtauspaikka. Valtuusto toivoo eri tahot laajasti osallistavassa kehittämistyössä selvitettävän, onko hankkeeseen saatavissa EU-rahoitusta.

Juri Aaltonen

 

Valtuustoaloite täydennysrakentamisprosessin kehittämiseksi

Valtuustokysymykseen 26.4.2021 saadussa vastauksessa vanhojen lähiöiden tasapainoisesta täydennysrakentamisesta käy ilmi, että täydennysrakentamisessa luottamushenkilöiden rooli on ohut ja hajaantunut monelle taholle. Luottamushenkilöillä tulisi olla vahva ja selkeä kuva siitä, miten Espoo noudattaa sekä toteuttaa täydennysrakentamisen periaatteita. 

Onnistuneen täydennysrakentamisen kokonaisuuden kannalta kaikissa toimielimissä tulisi olla selkeä näkemys rakentamisen tarpeista, uhista ja mahdollisuuksista. 

Täydennysrakentamisen periaatteiden pitäisi olla yhdenmukaisia eri toimijoiden ja eri toimialojen kesken. Luottamushenkilöillä tulisi olla selkeämmin ohjaava rooli siinä, miten periaatteita sovelletaan ennakoivasti eri alueiden rakennuskantaan ja ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen. Tämä takaa sen, että täydennysrakentamisen lopputulos on tavoitellun kaltainen ja tukee yhdyskuntarakentamisen tavoitteita.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet esitämme, että

Espoon kaupunki selvittää, miten täydennysrakentamisen prosessia voidaan kehittää niin, että päättävät elimet kaikilla tasoilla tunnistavat ennakolta alueella olemassa olevan rakennuskannan ja sen yhdyskuntarakenteen sekä alueen kehittämistarpeet huomioiden alueen uhat ja mahdollisuudet. 

Aulikki Pentikäinen (sd.) ja Liisa Kivekäs (sd.)

ja muuta allekirjoittajat

Kuntavaaliehdokas Aulikki Pentikäinen

 


Kuntavaaliehdokas Maria Guzenina

 


2 Kuntavaaliehdokasta Pohjois-Espoosta

 


Hannele Kerola: Soteuudistus on valtava ponnistus

Suomessa on valmisteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista yli 10 vuotta. Aika harva on perehtynyt koko hankkeeseen. Lue blogistani 

tai katso Instagramista, mistä on kysymys 


Soteuudistuksessa kaikki sotepalvelut, myös opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit siirretään kunnista 21 hyvinvointialueelle. Vastuu palvelujen rahoituksesta siirtyy valtiolle. Hyvinvointialueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2023 alusta.

Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa, että sotepalvelut ovat jatkossa yhteen sovitettuja, hoitoketjut sujuvia ja ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti. Palvelujen vaikuttavuus ja tuottavuus paranevat ja kustannusten nousua voidaan hillitä.

Oma suhtautumiseni soteuudistukseen on ristiriitainen. Ymmärrän demarijohtoisen hallituksen tavoitteen saada maaliin tärkeä uudistus. Toisaalta olen espoolainen varavaltuutettu ja valtuusto on yksimielisesti suhtautunut uudistukseen kriittisesti.  

Uudistus tarkoittaa mittavaa organisaatiouudistusta ja hallinnon myllerrystä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle siirretään kaikki sotepalvelujen työntekijät Espoosta, Kauniaisista, Hangosta, Raaseporista, Inkoosta, Siuntiosta, Lohjalta, Karkkilasta, Kirkkonummelta ja Vihdistä. 

Tämä siirtymä ja siihen liittyvä palkkojen harmonisointi täytyy hoitaa vastuullisesti. Korona on ollut koko hoivahenkilöstölle valtava ponnistus, joka on hoidettu hienosti. Organisaatiouudistuksen rinnalla pitäisi samalla kuroa kiinni hoitojonoja ja korjata koronan aiheuttamia ongelmia. Ajoitus on lievästi sanottuna hieman haastava.

Soteuudistus on myös merkittävä Espoon talouden kannalta. Espoon sotemenot ovat nyt vuosittain noin 800 miljoonan euroa. Koska palvelut siirtyvät Länsi-uudenmaan hyvinvointialueelle, Espoon veroprosentti alennetaan 18:sta 4,74:iin. Verotuloja kertyy jatkossa vain 400 miljoonaa euroa eli 1,1 miljardia vähemmän kuin tällä hetkellä. Espoon valtuuston yksimielisen kannan mukaan uudistuksen taloudelliset vaikutukset ovatkin kestämättömiä. Verorahoitusta leikattaisiin huomattavasti enemmän kuin sote-menoja siirtyisi. 

Onnistunut soteuudistus edellyttäisi myös, että jatkossa valtio varaa sotepalveluihin riittävästi rahaa. Suomessa palvelujen rahoitus on nyt asukasta kohti yli 40 prosenttia pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. 
Espoon seuraava valtuusto onkin paljon vartijana. Koronan jälkihoidon lisäksi sen on huolehdittava palvelujen, henkilöstön ja toimitilojen sujuvasta siirrosta sekä tiedon saumattomasta liikkumisesta eri organisaatioiden välillä. Hyvinvointialueen valtuustot taas vastaavat uuden organisaation käynnistämisestä. Valtuustoihin kannattaakin nyt valita osaavaa porukkaa!
Hannele Kerola
Varatuomari


Hannele Kerola
Nuuksio-seuran puheenjohtaja,varavaltuutettu   

Hyvä Uutisia

 


Vaalimainos



Antti Aarnio: Bussiliikenteen lähivuosien muutokset







Korona-aikana  Bussiliikenteen lähivuosien muutokset

Kaksi asiaa vaikuttaa erityisesti Espoon keskuksen alueen bussiliikenteeseen lähivuosina. Ensinnäkin joukkoliikennekatu Kuurinniitystä Suurpeltoon valmistuu vihdoin tänä syksynä, jonka jälkeen linja 118(B) siirtyy kulkemaan Suurpellosta Kuurinniityn ja Suvelan kautta Espoon keskukseen. 118 (B) ei enää kulje Kauklahteen saakka, mutta välillä Kauklahti-Espoon keskus kulkevan 213 vuoroväliä sen sijaan tihennetään.  Nämä muutokset tapahtuvat vasta kadun valmistumisen jälkeen loppusyksyllä 2021. 












Samassa yhteydessä linjojen 134 ja 136 vuoroväliä valitettavasti harvennetaan ruuhka-aikoina 10 minuutista 15 minuuttiin (yhteinen vuoroväli harvenee 5 minuutista 7,5 minuuttiin). Tätä perustellaan sillä, että linja 118 kulkee tiheästi Suvelan ja Tuomarilan kautta Espoon keskukseen ja Tapiolaan päin ilman harvennusta päällekkäistä liikennettä tulisi liikaa. 

Isompia muutoksia on suunniteltu tapahtuvan sitten, kun metron liikennöinti Kivenlahteen alkaa, tällä hetkellä arvioiden mukaan syksyllä 2023. Metroliikenteen laajentuminen heijastuu myös Espoon keskuksen alueelle. HSL on vuosia pyrkinyt rakentamaan joukkoliikenteeseen runkolinjoja, jotka tarjoavat nopeampia ja tiheämpiä yhteyksiä. Jokeribussi 560 oli ensimmäinen bussirunkolinja ja viime syksynä aloitti uusi runkolinja 200 Elinaukion ja Espoon keskuksen välillä.  Kivenlahden metron liikennöinnin alettua runkolinjojen määrä lisääntyy entisestään, sillä suunnitteilla on kahden uuden runkolinjan 520 (Matinkylä-Suurpelto-Leppävaara-Myyrmäki-Martinlaakso) ja 530 (Matinkylä-Finnoo-Espoon keskus-Jorvi-Myyrmäki) perustaminen.

Espoon keskukseen aluetta koskettaa 530 perustaminen. Tarkoitus on, että 530 kulkisi nopeammin pohjoisesta Matinkylän metroasemalle ja etelästä Martinlaakson suuntaan. Pysäkkejä ei tule ihan yhtä paljon kuin nykyään Finnoontien varressa.  Espoon keskuksen alueelta ei ole suunniteltu vähennettävän pysäkkejä, vaan etelämpää Finnoontieltä poistuu muutamia pysäkkejä. Kun 530 alkaa kulkemaan, linjat 134 ja 136 lakkautetaan. Samassa yhteydessä linjan 531 reitti hieman muuttuu, kun linja koukkaa Finnoontieltä Hösmärintien kautta Espoon keskukseen.  

Espoon keskuksen alueella on toivuttu suorien linjojen palauttamista Helsinkiin. Tästä asiasta ei ole viime aikoina keskusteltu, joukkoliikenteen käyttäjämäärän romahdettua koronan takia. Tulevien vuosien haaste on se, että HSL:n taloustilanne saadaan vakautettua ja ihmiset takaisin joukkoliikenteen käyttäjiksi. Espoon kaupungin tavoite on B-vyöhykkeen laajentaminen myös Espoon keskuksen alueelle, mutta vielä ei ole asiassa tapahtunut edistystä. Otan mielelläni vastaan kommentteja ja kysymyksiä joukkoliikenteeseen liittyen.  Mukavia joukkoliikennematkoja!


Antti Aarnio  

varavaltuutettu, HSL:n hallituksen jäsen (sd)

Suna, Espoo
kingiantti@gmail.com, 0400-381 634


sunnuntai 21. helmikuuta 2021

Tammikuun valtuuston kokouksesta








T
ammikuun kokous pidetiin etänä Teamsilla. Paikalla salissa oli puheenjohtajan ja hallinnon lisäksi muutama valtuutettu. Valtuuston lista oli pääosin sanottaisiinko "helppo". Ihmisiä muuttaa, ja näin vapautuvia luotamuspaikkoja täytettiin. Ei riitoja tällä kertaa. Uusi pykälä oli "Nuorisovaltuuson aloitteett ja kannanotot. Näin valtuusto pääsi keskustelemaan niistä.


KALAJÄRVEN koulun rakennushanke kuumensi tunteita. Kouluun rakennetaan Espoon toiseksi suurin jumppasali, mutta monet olisivat halunneet vielä suurempaa. Sistonen rauhoitteli ja kiinnitti huomiota siihen, että myös ulkokenttään tulee satsata. 

Kaavoista ollaan aina eri mieltä. Toiset haluavat korkeista taloista asunoja uusille espoolaisille, toiset suojella luontoa ja pientaloalueita.

KOKOUS venyi, ja vastaukset valtuustoaloitteisin pöydättiin seuraavaan kokoukseen.


Helmikuun valtuuston kokouksesta












Espoon kaupunginvaluusto kokoontui etänä myös helmikuussa. Tekniikka oncloudosineen alkaa toimia. Ei ihan kaikilla. Päällimmäinen tunnelma liittyy kuitenkin kokouskäytäntöihin. Nuija ei oikein pysynyt puheenjohtaja Mykkäsen käsissä. Periaatteet siitä, millaisia toivomuksia otetaan käsittelyyn, haparoivat. Viimeistään uuden valtuuston on selkeytettävä käytänteitä.

KAAVAT hyväksyttiin. Miestentien osalta kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Satakielenrinne kyllä puhututti ja hylkäysesityksestäkin äänestettiin. Hulevesiohjelma hyväksyttiin.


TÄMÄN valtuusokauden aikana Espoossa on toiminut lautakuntien rinnalla neljä eri poikkihallinnollisa kehittysohjelmaa. Niiden työtä esiteltiin ja kehuttiin. Tosi paljon kehuja sai meidän  Habiba Alin puheenjohdittama osallisuva Espoo-kehittämisohjelma.

PÄÄOSA kokousajasta meni mm. vihreiden tekemiin aloitteisiin saatujen vastausten käsitelyyn. Vihreät ne osaavat ja jaksavat kaapata "ilmatilaa" kehumalla omia aloitteitaan, niiden johdosta tehtyjä toiveitaan ja toisiaan. Välillä muilta tuntuu loppuvan happi :-) . Mutta mallia kannattaa ottaa hyvin valmistelluista puheenvuoroista, paitsi pituuden osalta. Kaikella ystävyydellä. 

Kuulimme, että Espoo ei päässyt mukaan kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun - arpaonni ei suosinut. Koulukuljetuksia Espoo ei  omin päin ryhdy järjestämään kahteen eri osoitteeseen avioerolapsille. Kesäseteleitä, joiden avulla nuoret saisivat kesätöitä kannatettiin, mutta ei niin, että oma perhe saisi niitä kotitöihin. Yleisesi toivottiin, että Karhusaari saisi säilyä kaupunkilaisen virkistysalueena.

VARSINAINEN "sota" syntyi kokoomuksen valtuutetun ehdotuksesta rakentaa = selvityttää pienvenesatama Pitkäjärvelle.  Ehdotusta ajanut valtuutettu suututti jankutuksellaan niin omia kuin vieraita. 

Demarit sitoutuvat turvallisiin vaaleihin ja kampanjointiin



SITOUDUMME TURVALLISIIN VAALEIHIN JA KAMPANJOINTIIN 15.2.2021

Mieli tekisi toreille ja ihmisten pariin tapaamaan, keskustelemaan ja juttelemaan, mutta vastuullisina tekijöinä pidetään nämä vaalit turvallisuus edellä!

❤️

Muiden Espoon valtuustopuolueiden kanssa yhdessä (poislukien siniset ja perussuomalaiset), olemme sopineet että koronaviruksesta huolimatta 18.4.2021 järjestettävät kuntavaalit pystytään Espoossa järjestämään mahdollisimman turvallisesti. 

”Mukana olevat puolueet ovat sitoutuneet noudattamaan omissa kampanjoissaan Aluehallintoviraston ja muiden viranomaisten määräyksiä sekä rajoituksia. Samoin puolueet ohjeistavat aktiivisesti ehdokkaitaan voimassa olevista viranomaisen määräyksistä ja rajoituksista sekä miten kampanjoida turvallisesti.”

Aluehallintovirasto on sivuillaan todennut, että määräykset kokoontumisrajoituksista koskevat myös vaalikampanjoinnissa järjestettäviä yleisötilaisuuksia. Vaalikampanjointi ei oikeuta poikkeamaan kokoontumisrajoituksista. Aluehallintoviraston mukaan yleisötilaisuudeksi vaalikampanjoinnissa katsotaan toiminta, jonne houkutellaan väkeä yhtäaikaisesti paikalle mainostamalla tilaisuutta ennakkoon esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. 

Avi kuitenkin täsmentää, että kuitenkaan esimerkiksi pelkkä esitteiden tai tuotteiden jakaminen satunnaisille ohikulkijoille ei ole viranomaisten mukaan yleisötilaisuus. 

Lisää Avin ohjeistuksista täällä:https://avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta

Ps. muistetaan pitää muutoin yhteyttä kaikkiin, erityisesti ikäihmisiin ja muihin riskiryhmän edustajiin, jotka joutuvat erityisesti olemaan eristyksissä!

Valtuustovuosi 2020: Poimintoja Valdemari-lehtien jutuista





N
IIN se on valtuustovuosi 2020 voitettu kanta. Se oli nykyisen valtuuston viimeinen kokonainen toimivuosi. Vuoden aikana ilmestyi viisi Valdemari-lehteä. Selaillaanpa vuotta 2020  niissä julkaistujen juttujen kautta.

VUODEN 2020  ensimmäinen VALDEMARI 2020: 1 ilmestyi maaliskuussa juuri pääsiäisen alla. Kuten jo kannesta näkee, koronaviirus oli iskenyt Suomeen. Siitä alkaen kokoukset siirrettiin nettiin. Pääkirjoituksessa kuvailtiin tunnelmia maaliskuussa:

" Elämme aivan poikkeuksellista aikaa. Eduskunta on säätänyt tarvittavat poikkeuslait, ja suuri osa suomalaisista on pakotetussa tai vapaa-ehtoisessa"kotiarestissa".

Poikkeustilanne näkyy myös kunnallisessa päätöksenteossa. Espoo on siirtynyt valtuuston kokouksia lukuunottamatta etäkokoksiin, jotka on saatu toimimaan mainiosti. Tämä edellytti hallintosäännön muutosta. Mutta valtuuston kokouksia ei voida pitää teamsilta tai muulla sellaisella ohjelmalla. Maaliskuun kokous toteutettiin erityisin turvajärjestelyin fyysisesti, mutta tällä hetkellä ei ole tietoa, milloin seuraava kokous pidetään. Korkein päätösvalta poliittisissa asioissa jää siten pitkälti kaupunginhallituksen käsiin. Voimia ja viisautta sinne Marja ja Juri!


Lehdessä kuvataan kolmen ensimmäisen kuukauden demaripolitiikkaa valtuustossa. Vuoden kaksi ensimmäistä kokousta   pidettiin vielä "vanhan normaalin" aikana. Tammikuun kokouksessa oli jännä aihe:  Valtuustoaloite liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2025 mennessä:-) 

" Vihreät puolustivat vastaukseen liitettävää aloitetta. Kaikki muut eivät innostuneet. Virkamiehet olivat vastanneet mm. näin: Liha- ja maitotaloustuotteiden kulutuksen puolittaminen aiheuttaisi ateriapalveluihin lisäkustannuksia. Liha- ja maitotuotteiden vähentäminen saattaisi heikentää osan päiväkoti- ja kouluikäisten lasten sekä ikäihmisten ravitsemusta."

HELMIKUUN valtuustossa demarien Juri Aaltonen käytti perinpohjaisen puheenvuoron Rantaraitin rakentamisen puolesta.

MAALISKUUN kokouksessa kaikki olikin sitten jo toisin:

" Pääosa hyvin valmistelluista asiakohdista pöydättiin ja siirrettiin kokoukseen, "joka ensiksi pidetään poikkeusolojen päätyttyä", kuten demarien  Markku Sistosta  neuvot-telutoimikunnan puheenjohtajana tuurannut Antero Laukkanen asian muotoili. Näihin asioihin kuului myös ns. tunnin juna ratkaisu.

KOKOUKSEN tärkein asia oli hallintosäännönmuuttaminen niin, että etäkokoukset olisivat mahdollisia. "


VUODEN 2020  toinen  VALDEMARI 2020: 2 ilmestyi juuri ennen juhannusta. Pääkirjoituksen mukaan...

" Valtuusto on  pitänyt  8.6.2020 nelivuotis-kautensa viimeisen ”lukuvuoden” aloitus-kokouksen. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kai Mykkänen. Demarien Markku Sistosen on nyt ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Kesäkuun kokouksessa  korostui  pandemian vuoksi huoli Espoon ja koko maan taloudesta. Verotulot syöksyvät. Demarit rauhoittelivat tunnelmia. Valtio on  jo tullut apuun. Nyt ei ole aika tehdä pikapäätöksiä leikkausista. On turvattava terveys- ja koulutuspalvelut. Politiikkojen - ei virkamiesten- on tehtävä välttämättömät sopeuttamisratkaisut harkiten.

... Takana oleva kevät on ollut monelle raskas. Nyt edessä on kesätauko. Pidetään yhteyttä läheisiin mutta vähän kauempaa. Soitellaan tutuille. Pestään kädet. Noudatetaan ohjeita. Nautitaan elämästä."

Lehdessä käytiin läpi loppukevään kokouksia.

"Espoon demarien valtuustoryhmä piti jär-jestäytymiskokouksen  2.6.2020.  Ryhmä valitsi  uudelleen vanhan puheenjohtajiston  neljänneksi toimintakaudeksi. Puheenjohtajana jatkaa  Markku Sistonen, 1. vpj:na  Liisa Kivekäs ja  2. vp:jna Martti Hellströmin Hellström toimii myös myös ryhmän tiedottajana.

KESÄKUUN valtuuston kokouksessa oltiin keskellä talouskriisiä. Koronan vuoksi Espoon taloudesta oli katoamassa  noin 80- 100 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtajan Jukka Mäkelä vaati yhteisiin päätöksiin perustuen, että kaikki toimijat sitoutuvat tässä tilanteessa talouden sopeuttamiseen. Tätä varten järjestettiin heti syksyllä valtuuston talousseminaari.

VALDEMARI 2020: 3 ilmestyi lokakuussa.  Lehdessä esiteltiin alkusyksyn kokousasioita.

Syyskuun valtuustossa taloudesta käytiin hyvin vakava keskustelu. Menot kasvavat enemmän kuin tulot. Työttömyys on kasvanut koronan vuoksi. Joukko-liikenteen käyttö on  merkittävästi vähentynyt. 

Persut käyttivät kaikki mahdolliset tilaisuudet hyväkseen syyttääkseen tilanteesta "epätervettä maahanmuuttoa". Kommentit loukkasivat.

LOKAKUUN valtuustossa oli tunteita:

" ESPOOn  valtuusto etäkokousti 19.10. eikä minkään pikkuasioiden äärelle! Listalla oli viiden seuraavan vuoden talouden tasa-painotusohjelma sekä veroprosentista päättäminen.

Pääosa valtuustoryhmistä - myös demarit- olivat ymmärtäneet taloustilanteen poikkeuksellisuuden. Yhdessä oli laadittu eräänlainen "peri-aateohjelma" seuraaville vuosille. Siihen kuului demareille sekä hyviä mutta myös vähän katkerampia ratkaisuja. Vastuullinen puolue ymmärtää, että politiikka on taitoa tehdä kompromisseja ja  jää niihin pöytiin, joissa voi puolustaa erityisesti kaikkein heikoimmassa asemssa olevia espoolaisia. 

Vihreät, vasemmisto ja siniset tekivät toisin. Erityisesi vihreät ovat aloittaneet pro-pagandasodan  demareita kohtaan. Kaikki keinot on otettu käyttöön myös valefaktat mm. pienten koulujen ja kirjastojen lakkauttamisista.  Mitään sellaisia päätöksiä ei ole tehty tässä taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus ja  sopeutusohjelmassa.  

ÄÄNESTYSTEN jälkeen Espoon valtuusto päätti hyväksyä  tehdyn linjauspaperin. Tulo-veroprosentti pidetään ensi vuonna ennallaan 18:ssa. Niinikään hyväksyttiin  kehys vuoden 2021 talousarvioon  ja taloussuunnitelmaan vuosille 2022-2023. 

Markku Sistonen ptii kokouksessa puheen talouden sopeutusohjelmast:


" Tänään olemme päättämässä viiden vuoden Taloudellisesti kestävä Espoo - ohjelmasta, emme vuoden 2021 budjetista. Ohjelman tarkoitus on turvata hyvät palvelut espoolaisille nyt ja tulevaisuudessa. Yhdenkään kaupungin talous ei kestä, jos menot kasvavat ja samaan aikaan tulot vähenevät. Velat  pitää maksaa ja rahastojen varatkin loppuvat jossain vaiheessa.Tätä viiden vuoden ohjelman toteutumista on syytä seurata seuraavina vuosina  tarkkaan ja päivittää matkan varrella. Meidän pitää arvioida työllisyyden ja verotulojen kehittymistä sekä mahdollisesti tarkistaa myös veroprosenttia.  

Politiikassa pitää ymmärtää talouden realiteetit ja samaan aikaan on kyettävä näkemään tulevaisuuteen. Pitää löytyä poliittista vastuunkantoa silloin, kun sitä vaaditaan ja nyt sitä vastuunkantoa tarvitaan. Lähestyvät kuntavaalit eivät helpota vaikeiden päätösten tekemistä,ja hel-pompaa olisikin siirtää vastuu hankalista päätöksistä toisille puolueille. Me so-sialidemokraatit olemme valmiit kantamaan vastuuta. Meidän ryhmällemme on aina ollut tärkeää kuunnella herkällä korvalla espoolaisia ja toimia espoolaisten etujen mukaisesti. Erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien.

Useiden tutkimusten mukaan espoolaisille tärkeimmät palvelut ovat vuodesta toiseen laadukkaat terveyspalvelut, laadukas opetus kouluissamme ja terveet ja turvalliset tilat. Näitä palveluita olemme aina valmiit puolustamaan. 

Nyt käydyissä neuvotteluissa onnistuimme turvaamaan  espoolaisille tärkeimmät palvelut. Sosiaalipalveluissa, ikäihmisten palveluissa ja terveyspalveluissa näkyy demareiden kädenjälki. Esimerkiksi terveyspalveluihin suunnitelluista 2 miljoonan asiakasmaksujen korotuksista luovuttiin kokonaan. Pitkäaikaishoidossa olevien espoolaisten palveluihin suunnitelluista säästöistä vähennettiin 1,6 miljoonaa ja sosiaalipalveluissa omaa palvelutuotantoa lisäämällä saadaan 3,4 miljoonan säästöt.

Opetukseen kohdistetuista säästöesityksistä luovuttiin täysin ja lyhytaikaisiin sijaisuuksiin voidaan palkata kouluissa sijaisia jatkossakin. Koulut kuntoon -projekti jatkuu edelleen massiivisella ohjelmalla. Tavoitteena on tarjota kaikille lapsille turvalliset tilat opiskeluun. Panostamme tähän kymmenen vuoden aikana yli miljardi euroa.

Investoinneista pitää löytyä tehokkuutta. Kymmenen prosentin säästö investoinneista on varsin realistinen ja kannatettava. 

Toisin kuin julkisessa keskustelussa on annettu ymmärtää. Taloudellisesti kestävä Espoo- ohjelman kautta ei suljeta pieniä kirjastoja, eikä lakkauteta pieniä kouluja. Koulujen ja kirjastojen lakkautuksista päättävät asiantuntijalautakunnat ei kaupunginvaltuusto. Karatalossa toiminta jatkuu remontin jälkeen. Investointiohjelmasta valtuusto päättää joka vuosi talousarvion yhteydessä.

Lopuksi  haluan vielä nostaa  linjauksista esiin muutaman meille tärkeän kohdan. Palvelujen kustannusvaikuttavuutta kehitetään. Espoon kaupungin palvelut järjestetään kokonaistaloudellisesti järkevimmällä tavalla. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan. Henkilöstöä ei irtisanota eikä lomauteta. Etätyöt mahdollistetaan myös jatkossa työn joustavuuden parantamiseksi ja tilatarpeen pienentämiseksi. 

Kaikki nämä ovat erinomaisia tavoitteita toteutettaviksi."

Valdemari 2020:4 ilmestyi marraskuussa.  Demarit olivat tuossa vaiheessa gallup-johtaja. Lehdessä kerrottiin kolmen kokouksen päätöksistä ja talous-arvioneuvotteluista.

Pääkirjoituksessa kannettiin huolta somen valeuutisista 

- Jopa espoolaisessa politiikassa on toi-mijoita, jotka levittivät "tietoa", joka ei ole totta mm. budjetttisovusta, jossa demarit oli_vat mukana.  Nettona menomäärärahoja kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän pohjaesitykseen lisättiin vuodelle 2021  5 470 000 euroa. Kaiken kaikkiaan lisäyksiä tehtiin 8 390 000 euroa enemmän kaupunginjohtaja Mäkelän esitykseen nähden. Lisäysten kompensoimiseksi mm.  kaupungin matkustus- ja majoituskuluista leikataan 1 600 000 euroa ja hallinnon sekä kaupungin vuokraaminen tilojen ja kiinteistöjen kuluista leikataan 700 000 euroa."

LEHDESSÄ julkaistiin mediatiedottte sovusta:

"Demareiden neuvotteluryhmä on tyytyväinen, että budjettikokonaisuuteen saatiin lisättyä yhden miljoonan euron parannus vanhusten palveluihin sekä yksi miljoona euroa mm.  koronan aiheuttamien terveyspalveluiden jonojen purkuun sekä  lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden lisäämiseen.

– Lasten ja nuorten lisääntyneeseen pahoinvointiin on reagoitava. Koronan aiheuttamat hoitojonot ja hoitovelka pitää hoitaa kuntoon. Meille demareille iäkkäiden palveluiden turvaaminen on ollut aina budjettineuvotteluissa kunnia-asia, sanoo demareiden valtuustoryhmän veturi Markku Sistonen.

– Vanhusten tilanne on etenkin nyt korona-aikana heikentynyt huomattavasti. On tärkeää, että kotihoidossa ja muualla vanhusten palveluissa on riittävästi henkilökuntaa. Näihin osoitettu kahden miljoonan euron lisäys tulee todella tarpeeseen, Guzenina toteaa.

SDP:n valtuustoryhmälle oli myös erityisen tärkeää, ettei pieniä kouluja  lakkauteta ja että lakkautuksen uhan alla olleet kirjastopalvelut Viherlaaksossa säilytetään. Myös nämä on nyt sisällytetty budjettikokonaisuuteen. Viherlaakson kirjaston kohdalla päätettiin, ettei kirjastoauto riitä Viherlaakson kirjastotarpeeseen vaan kirjaston täytyy sijaita jatkossakin pysyvässä tilassa.

– Kalajärven koulun liikuntatilasta tulee nyt Espoon toiseksi suurin ja Espoonlahden uimahallin laajennuskin saadaan toteutettua, kertoo Sistonen."

Valtuustoryhmä julkaisi Länsiväylässä vastineeksi näyttävän mainoksen "Hyviä Uutisia". Sillä niitäkin riitti.

Valtuustoryhmä  hioi 30.11 ryhmäkokoksessaan näkemyksiään Espoon uudesta hallintomallista. Mitä lautakuntia jatkossa on? Kuinka kaupunginjohtajisto valitaan? Tarvitaanko koulujen johtokuntia? Kuinka pitkä pesti pitäisi esim. kaupunginjohtajalla olla? Olisiko kaupunginhallituksen pj:n tehtävä päätoiminen?   Demarien näkökulmasta tärkeää on myös  luottamustehtävien määrä. Asukkailla on oltava riittävästi edustajia kaupunkia johdettaessa. 

LEHDESSÄ oli mainio Aulikki Pentikäisen kirjoitus Karatalon merkityksestä  retrolähiölle: 



" Karatalon ja Espoon kulttuuripalveluiden järjestämä toiminta on tärkeä osa Karakallion identiteettiä ja sen voimavara. Karatalon myötä retrolähiö erottuu myönteisesti muista kaupunginosista... Karakallio on paikka, johon kannattaa ja voi tulla kauempaankin kulttuuriin pariin. Sen on helppoa, kun bussilinja 200 kulkee kymmenen minuutin välein Helsingistä Espoon keskukseen. Otetaan siitä kaikki irti!

Jotkut asukkaat ovat pelänneet, että Karatalo jopa puretaan. Näin se ei ole. Karatalon toiminta jatkuu yhdistysten kokoontumispaikkana. Karatalossa ei kuitenkaan enää jatkossa olisi aktiivisesti läsnä kulttuuritoimen henkilöstöä. Kulttuurilautakunta päättää oman sektorinsa budjetista ja esimerkiksi siitä, millaisia kulttuuritoimen tapahtumia voimme jatkossa nähdä Karatalolla." 

Korona alkoi selväsi väsyttää monia. 

" Pidetään arjessa  yhteyttä läheisiin mutta vähän kauempaa. Soitellaan tutuille. Pestään kädet. Noudatetaan ohjeita. Nautitaan elämästä.  Joulu tulee."

Valdemari 2020:5 ilmestyi aivan joulun alla. Pää-kirjoituksessa pohdittiin pian päätyvää valtuustokautta. Mitä on saatu aikaan?   

"Politiikka on taitoa luoda koalitioita, yhteenliittymiä. Se vaatii kykyä neuvotella ja hyväksyä kompromisseja.  Tässä me demarit olemme olleet vahvoja. Osaamme rakentaa kompromisseja ja ottaa vastuuta.

Tämän valtuuston aikana Länsimetro on saatu kulkemaan. Kouluja on korjattu massiiviselle tahdilla. Jopa Luhtasen Leenan ja myös Juri Aaltosen ehdotukset Tapiolan uimahallin ja Espoon teatterin tiloista on laajasti hyväksytty jopa kaapattu.

MUTTA paljon työtä on kesken. Kuinka oikaista toimintakultuuria, jossa lopullinen pääösvalta kuntalaisille tärkeissä asioissa näyttää ajoittain  eksyvän hallintokäytäviin?  Kuinka taata tasapuoliset  julkisen liikenteen palvelut? Kuinka turvata Pohjois-Espoon palvelut? Mm. HSL kohtelee epätasa-arvoisesti sekä osia Espoosta ja typerästi erityisesti ikääntyneitä. Olemme jääneet aika yksin  puolustamaan esim. pieniä kouluja.
 
Joulukuussa oli perinteisesti kaksi valtuuston kokousta. Oleellisin asia oli talousarvion ja invesoiniohjelman  hyväksyminen. Muistiosta nosto:

"DEMARIT olivat mukana budjetisovussa, Kaupunginjohtajan pohjaesityksiin oli sopusopimuksessa saatu merkittäviä korjauksia.  Sopuun päässeet kehuivat vastuunkantoaan ja nostivat esiin  sovittuja lisäyksiä. Demarit kuuluivat tähän joukkoon. Sopimuksen ulkopuolelle jääneet nostivat esiin huoliaan ja tekivät vastaesityksiä. Ne äänestettiin nurin."

 

Varavaltuutettu Olli Lehtonen muistutti vuoden viimeisessä lehdessä, että  Espoon tulee varautua ikääntymisen haasteisiin.


 

torstai 11. kesäkuuta 2020

Valtuustoryhmä esittäytyy: Heini Saukkonen

Olen Heini Saikkonen, 38- vuotias ensimmäisen kauden varavaltuutettu ja Liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsen.

Olen muuttanut Espooseen Jyväskylästä vuonna 2008, eli nyt tuli jo kymmenen vuotta täyteen! Espoosta on tullut koti.

Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri (sosiaalityö) ja psykoterapeutti. Olen työskennellyt sekä sosiaalitoimessa että psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja oppinut työssäni asiakkailtani paljon ihmiselämästä. Myös siitä, miten tärkeää osallisuus ja tasa-arvo ovat pienestä pitäen. Yhteiskunnalliset järjestelmät eivät voi vaikuttaa kaikkeen, mutta ne voivat monin tavoin rakentaa jokaisen omaa kasvua ja mahdollisuuksia tukevaa tasa-arvoa. Halu vaikuttaa on minulle ehkä hieman tällainen työperäinen sivuvaikutus, ja siksi olen lähtenyt mukaan kuntapolitiikkaan.

Lapsenhoidon ja kuntapolitiikan lisäksi luonto on lähellä sydäntäni. Minut on myös todistettavasti voinut bongata sambaamasta Helsingin kaduilta.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2020

Demarien valtuustoryhmä järjestäytyi

Espoon demarien  valtuustoryhmä piti järjestäytymiskokouksen  2.6.2020. 

Ryhmä valitsi  uudelleen vanhan puheenjohtajiston  neljänneksi toimintakaudeksi.

Puheenjohtajana jatkaa  Markku Sistonen,
1 vpj:na  Liisa Kivekäs ja
 2. vp:jna Martti Hellströmin.

Hellström toimii myös myös ryhmän tiedottajana.




torstai 21. kesäkuuta 2018

Valtuustoryhmä esittäytyy: Hannele Kerola

Olen Hannele Kerola, varatuomari ja kokenut kuntapäättäjä. Nyt olen 1. varavaltuutettu, Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen ja HSY:n hallituksen varajäsen. Olen pitkään ollut Espoon suurimman asukasyhdistyksen Nuuksio-seuran puheenjohtaja.

Vuosien aikana olen ollut monessa mukana; Espoon kaupunginhallituksessa, ylikunnallisten HSL:n ja Ami-säätiön hallituksissa ja useissa Espoon lautakunnissa.

Kuntapolitiikassa minulle on tärkeintä oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentaminen. Kerätään veroja maksukyvyn mukaan ja tarjotaan peruspalvelut maksutta niitä tarvitseville. Kaiken pohjana on hyvin hoidettu kuntatalous. Nuukuus on hyve.

Tein pitkän uran valtiovarainministeriössä ja osan aikaa myös ulkoministeriössä. Siirryin syksyllä 2017 lainsäädäntöneuvoksen virasta yksityisyrittäjäksi ja perustin mieheni kanssa Nuuksion kansalaisapu Oy:n. Tarjoamme kohtuuhintaisia laki- ja talouspalveluja ja lisäksi annan Entressen kirjastossa maksutonta lakineuvontaa.

Vapaa-aikana pyöräilemme mieheni kanssa Suomessa ja ulkomailla. Aikaa jää myös viiden lastenlapsen kanssa puuhaamiseen.

perjantai 27. huhtikuuta 2018

Valtuustoryhmä esittäytyy: Martti Hellström

Martti Hellström on toisen kauden valtuutettu. Siviiliammatiltaan hän oli heinäkuun  loppuun 2014  alakoulun rehtori. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen tohtori.  Tasavallan presidentti on myöntänyt hänelle opetusneuvoksen arvonimen.

Hellström oli ensimmäisen valtuustokautensa paitsi valtuuston jäsen myös  Nuorten elinvoimaisuus  - kehittämisohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja. Vuoden 2016 ja kevään 2017  hän toimi  valtuustoryhmän puheenjohtajana ja neuvottelijana

Nyt toisella valtuustokaudellaan Martti on valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja ja tiedottaja. Lisäksi hän on demarien toinen edustaja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa.

Martti on ollut molemmat valtuustokaudet Valdemari- nettilehden päätoimittaja.Hän kertoo lähteneensä mukaan politiikkaan ajamaan lasten, nuorten, kotien ja koulun asiaa.  

Valtuustoryhmä esittäytyy: Juri Aaltonen

Teen valtuutettuna työtä, jotta kaikilla olisi parempi elämä. Päivätyössäni ammattiliiton kokoaikaisena puheenjohtajana teen työtä, jotta kaikilla olisi parempi työelämä.
Vaaliteemojani 2017 kuntavaaleissa olivat rantaraitin parantaminen,  maksuton varhaiskasvatus, Espoosta ihmisten metropoli ja espoolaisten yritysten toimintaedellytykset. Työ näiden puolesta jatkuu.

Olen kahden tyttären juristi-isä, syntyperäinen espoolainen ja lisäksi asunut hetken Helsingissä ja Vantaalla. Lapsuuteni olen viettänyt Espoon Tapiolassa ja hengaillut mm. Espoon rantaraitilla ennen kuin sitä kutsuttiin rantaraitiksi. Luonto, liikunta ja vesi ovat minulle tärkeitä. Ulkoilen aina kun pystyn havannakoiramme Leon kanssa Uudenmaan luontopoluilla.
Toimin tällä hetkellä SDPn edustajana Espoon kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa. Lisäksi olen mm. Espoon elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen jäsen ja Tapiolan sdp osaston varapuheenjohtaja.

Olen nimeni viitoittamasti juristi/lakimies. Koulutukseltani oikeustieteen lisensiaatti. Lisensiaattityössäni vertailin työtaisteluoikeutta Suomessa ja tärkeimmissä kauppakumppanimaissamme. Yhden lukukauden olen opiskellut Lontoossa.

Olen toiminut 2011 lukien Toimihenkilöliitto ERTO ry:n päätoimisena puheenjohtajana. Yhteiskuntavaikuttamisesta minulla on noin 20 vuoden kotimainen ja kansainvälinen kokemus toimihenkilöliitoissa (ERTO, STTK, OAJ, VvL, TeMe, Tekeri). Lapsena toimin mm. pienimuotoisesti yrittäjänä. Nykyiseen työtehtävääni siirryin Toimihenkilökeskusjärjestö STTKsta kansainvälisten asioiden päällikön tehtävästä.

Kaikkien pitäisi tehdä työtä sen hyväksi, että kaikilla, siis kaikilla, olisi parempi elämä. Hyvä elämä kuuluu kaikille.

Juri Aaltonen
OTL, valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen

Valtuustoryhmä esittäytyy: Maria Guzenina


 Maria Guzenina on Espoon kolmannen  kauden kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja. Maria oli demariryhmän ylivoimainen ääniharava 3308:lla äänellä. Hän toimi kesäkuusta 2011 toukokuuhun 2013 Jyrki Kataisen hallituksen peruspalveluministerinä. Tuona aikana syntyi mm. vanhus-palvelulaki. Kesäkuusta 2013 alkaen Maria on ollut Suomen Euroopan  neuvoston valtuuskunnan puheenjohtaja.

Maria on ollut demaripuolueen toinen varapuheenjohtaja vuosina 2008- 2010 ja ensimmäinen varapuheenjohtaja vuosina 2010- 2012. Hän on ollut vuodesta 2008 saakka myös demarinaisten puheenjohtaja.

Maria toimi Espoossa sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana vuodet 2004-2008. Vuodet 2008-2011 hän oli valtuuston toinen puheenjohtaja. Tammikuusta 2014 alkaen Marialla on jälleen 2-vuotinen pesti puheenjohtajistoon. Häet  on myös  valittu demariryhmän puheenjohtajaksi vuosiksi 2014 ja 2015.

Tällä hetkellä Guzenina toimii Espoon kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana. Eduskunnassa hän työskentelee keskeisessä perustuslakivaliokunnassa.

Taustaltaan Maria on toimittaja. Hän on julkaissut kaksi kirja ja on ahkera kolumnisti.  Marialla on hyvin kansainvälinen historia, ja hän puhuu sujuvasti mm. Venäjää.

http://www.mariaguzenina.net



Valtuustoryhmä esittäytyy: Markku Sistonen

DEMARIEN valtuustoryhmän puheenjohtaja on  Markku SistonenMarkku on pitkänlinjan kunnallispoliitikko. Hänet  valittiin ensimmäisen kerrtan  Espoon kaupunginvaltuustoon vuonna 1993. Takana on siis pian 14 valtuustovuotta.  Merkittävimmäksi yksittäiseksi polittiiseksi päätökseksi, jota hän on ollut ajamassa, Sista  nostaa uraltaan metropäätöksen vuonna 2006.  Mieluisin päätös on ollut ikäihmisten liikuntakortti: 63+ 

Uraan mahtuu useita valtuustoryhmän puheenjohtajuuksia, kaupunginvaltuuston puheenjohtajuus ja useita  varapuheenjohtajan tehtäviä. Vuonna 2018 hän on valtuuston 3. varapuheenjohtaja.

Sistonen on myös Etelä-Espoon sosialidemokraattisen työväen yhdistyksen puheenjohtaja - isänsä Aarnen jäljissä.

Urheluhenkinen mies on pyrkinyt myös kansanedustajaksi ja SDP:n varapuheenjohtajaksi vuonna 2008.

Siviilissä Sistonen on liikuntapäällikköja kolmen aikuisen lapsi isä. Luottamustehtäviin kuuluu mm.  Etelä-Suomen Liikunnan ja Urheilun puheenjohtajuus. Työuraan mahtuu vuosia pidettynä liikunnanopettajana. Sistan oma laji on ollut hockey, josta hän on kirjoittanut mm. Hockeyvalmentajan käsikirjan vuonna 1991.

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Valtuustoryhmä esittäytyy: Olli Lehtonen

OLLI Lehtonen on demarien varavaltuutettu ja sosterlautakunnan jäsen. Näin hän kertoo itsestään:
" Olen Lintuvaarassa kasvanut, syntyperäinen espoolainen. Nelilapsisen perheen rakensimme Hanneleni kanssa Helsingin Herttoniemeen. Muutama vuosi sitten - neljänkymmenen helsinkiläisvuoden jälkeen - tuli aika muuttaa takaisin Lintuvaaraan. Tuntuu hyvältä, Leppävaaralla ja sen asukkailla on vahvat juuret ja historia. Tulevaisuus tehdään yhdessä. 
Koulutukseltani olen valtiotieteen maisteri ja politiikka on ollut tiivis osa elämääni 70-luvun kouluneuvostovaaleista lähtien. Suurimman osan työurastani olen tehnyt vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten järjestöissä; sosiaalisihteerinä, toiminnanjohtajana, palvelutalon johtajana, asiantuntijana. ”Kuunnellaan heitä, jotka puhuvat hiljaisella äänellä” on myös poliittinen agendani. Hiljainen ääni kuuluu usein ikäihmisille tai vammaisille. 
Hyviä hetkiä elämässä on paljon, yksi parhaimmista, kun veneen köydet on irrotettu ja keula kääntyy merituulta kohti."

tiistai 12. syyskuuta 2017

Valtuustoryhmä esittäytyy: Heidi Luukkanen

Olen Olen Heidi Luukkanen, kahden tytön äiti. Syntyisin olen Kuopiosta, mutta jo ennen kouluun menoani muuttimme perheeni kanssa tänne pääkaupunkiseudulle. Espoossa olen asunut jo lähes 30 vuotta.

Valmistuin vuonna 1997 liiketalouden tradenomiksi ja toimin valmistumiseni jälkeen kirjanpitäjänä tietotekniikkakonsulttiyrityksessä. Omien lasteni oppimisvaikeuksien myötä aloin kuitenkin kiinnostua koulumaailmasta ja kun minut YT-neuvotteluissa irtisanottiin opiskelin koulunkäynninohjaajaksi vuonna 2012. Tuolla tiellä olen edelleen.

Työssäni kouluissa olen nähnyt läheltä nuorten pahoinvoinnin ja tuen tarpeet. Siitä sainkin luontevasti kantavan teemani vaaleihin ja tulevalle valtuustokaudelleni: kouluihin täytyy saada lisää moniammatillista tukea lapsille ja nuorille. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien lisäksi kouluissa, erityisesti yläkouluissa ja toisenasteella, tulisi olla esimerkiksi yhteisöpedagogeja tai sosionomeja auttamassa ja tukemassa nuoria.

Politiikassa olen tuore, Sosialidemokraattiseen puolueeseen liityin vasta juuri ennen vuoden 2017 Kunnallisvaaleja. Tulin valituksi ensikertalaisena, Kunnallisvaaleissa SDP:n 6. varavaltuutetuksi ja olen myös valtuustoryhmän jäsen. Ennen puolueeseen liittymistäni olen pyrkinyt toteuttamaan lähidemokratiaa lähinnä vanhempana, koulujen vanhempainyhdistyksissä ja johtokunnissa. Tälläkin hetkellä olen Järvenperän koulun johtokunnan puheenjohtaja.

Lasten ja nuorten hyvinvointi sekä syrjäytymisen ehkäisy ovat teemoja lähellä sydäntäni. Olinkin erityisen otettu valinnastani juuri liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajaksi. Teen voitavani lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä liikunnan että nuorisotyön keinoin.

Ollaan yhteyksissä!

Facebook: www.facebook,com/luukkanenheidi
Instagram: luukkanen_heidi