perjantai 23. lokakuuta 2020

Valdemari 2020:3


 

Pääkirjoitus







K
oronapandemian toinen aalto on täällä. Elämme monella tavalla uutta normaalia. Myös kuntapolitiikassa. Poliittiset päätökset tehdään etäkokouksissa. Aikaa säästyy kokouksissa.Totta. Mutta samalla myös perinteinen kansalaisten kuuleminen ohenee. Perinteiset telttatapaamiset ovat riski.  Grillimakkara niin maistuva, kuin se onkin, on terveysriski.

Kuntalaisten kohtaaminen  on kuitenkin demokratian ytimessä. On löydettävä uusia dialogin keinoja.
Digimaailma tarjoaa niitä. Espoon demarien nörtit ovat ajan tasalla. Ne saavat äänensä kuuluviin, joilla on vahvaa digisosaamista. Meillä on. On demarikahvilaa. Jaamme  somessa videoita.

Myös Espoon valtuustoryhmä haluaa olla mukana uudessa normaalissa. Ensi askel on lauantaina 24.10 jolloin meillä on puolen sivun mainos Länsiväylässä, joka ohjaa lukemaan nettilehden artikkeleita. Seuraavia askekeita ovat minivideot, joita esim. Maria Guzenina on jo  käyttänyt. Ja pod-castit?

Digihuumasta huolimatta pidetään arjessa  yhteyttä läheisiin mutta vähän kauempaa. Soitellaan tutuille. Pestään kädet. Noudatetaan ohjeita. Nautitaan elämästä. 

Martti Hellström
Demarien valtuustoryhmän tiedottaja

Lokakuun valtuuston kokous












SYKSYN kolmas valtuuston kokous pidettiin maanantaina 19.10.  Ali Habibaa lukuunottamatta varsinaiset jäsenet olivat paikalla. Habibaa paikkasi Hannele Kerola. Hyvin paikkasi.

ENSIKSI tärkein:

Länsiväylä kertoi; Espoon valtuusto sai  päätettyä pitkien puheiden jälkeen lähivuosien säästötavoitteet ja ensi vuoden verot. Ihan näin se ei kuitenkaan ole. Budjettineuvottelut eivät ole vielä alkaneetkaan.

Mutta totta on, että kokouksessa  käytiin kipakkaa sananvaihtoa erityisesti vihreiden ja sosiaalidemokraattien välillä vastuullisuudesta ja siitä millaisia säästöjä on lähivuosina tiedossa. Vihreiden kauhu-unissa on hirveitä uhkakuvia kuten , että lähikoulut ja pienet kirjastot lakkautetaan. Pakko sanoa, että höpsis. Mistään yksityiskohdista esimerkiksi koulujen lakkautuksissa ei ole sovittu ja kirjastojen toimintaan palataan vasta kirjastoverkkoselvityksen jälkeen.

VALTUUSTO ÄÄNESTI sopeutusohjelmasta ja ensi vuoden veroista. Vihreiden ja vasemmistoliiton oma esitys sopeutustoimista hävisi äänestyksessä luvuin 20–55.

Samansuuntainen äänestystulos oli myös ensi vuoden veroista. Vihreät ja vasemmistoliitto esittivät 0,25 prosenttiyksikön korotusta Espoon veroprosenttiin, mutta valtuusto päätti pitää veron ennallaan 18 prosentissa.

Kiinteistöveroja nostetaan. Yleinen kiinteistövero nousee tasan 1 prosenttiin. Yleistä kiinteistöveroa sovelletaan muun muassa maapohjaan ja teollisuusrakennuksiin. Vakituiseen asumiseen kuten omakotitaloihin ei tule veronkorotusta, vaan veroprosentti pysyy 0,41:ssä.















SITTEN rauhallisemmin.

ESPOO  valtuusto etäkokousti 19.10. eikä minkään pikkuasioiden äärelle! Listalla oli viiden seuraavan vuoden talouden tasapainotusohjelma sekä veroprosentista päättäminen.

Pääosa valtuustoryhmistä - myös demarit- olivat ymmärtäneet taloustilanteen poikkeuksellisuuden. Yhdessä oli laadittu eräänlainen "periaateohjelma" seuraaville vuosille. Siihen kuului demareille sekä hyviä mutta myös vähän katkerampia ratkaisuja. Vastuullinen puolue ymmärtää, että politiikka on taitoa tehdä kompromisseja ja  jäädä niihin pöytiin, joissa voi puolustaa erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia espoolaisia. 

Vihreät, vasemmisto ja siniset tekivät toisin. Erityisesi vihreät ovat aloittaneet propagandasodan  demareita kohtaan. Kaikki keinot on otettu käyttöön myös valefaktat mm. pienten koulujen ja kirjastojen lakkauttamisista.  Mitään sellaisia päätöksiä ei ole tehty tässä taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus ja  sopeutusohjelmassa.  

ÄÄNESTYSTEN jälkeen Espoon valtuusto päätti hyväksyä  tehdyn linjauspaperin. Tuloveroprosentti pidetään ensi vuonna ennallaan 18:ssa. Niinikään hyväksyttiin  kehys vuoden 2021 talousarvioon  ja taloussuunnitelmaan vuosille 2022-2023. 

Kaupunginjohtaja esittelee ensi vuoden talousarvioehdotuksensa 29. lokakuuta. Sitten alkavat ensi vuotta koskevat budjettineuvottelut. Meillä on niissä mukana tosi vahva duo: Markku Sistonen ja Maria Guzenina.  

ILTA venyi jo näillä pykälillä klo 22.30:een, ja listan lopulla olleet aloitteet ja toivomukset jätettiin pöydälle. Mukana on mm. Maria Guzeninan aloite Matinkylän entisen terveyskeskuksen tilojen saamisesta kuntalaiskäyttöön.

PUHEENJOHTAJALLE jätettiin merkittävä  nippu uusia toivomusaloitteita.


Markku Sistonen

 Espoolaisille  tärkeimmät palvelut turvataan

Taloudellisesti kestävä Espoo - ohjelman tarkoitus on turvata hyvät palvelut espoolaisille nyt ja tulevaisuudessa. Demarit ovat mukana ohjelmassa.
Politiikassa pitää ymmärtää talouden realiteetit, ja samaan aikaan on kyettävä näkemään tulevaisuuteen. - toteaa  valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Sistonen.  Me sosialidemokraatit olemme valmiit kantamaan vastuuta. Meidän ryhmällemme on aina ollut tärkeää kuunnella herkällä korvalla espoolaisia ja toimia espoolaisten etujen mukaisesti. Erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien.

Useiden tutkimusten mukaan espoolaisille tärkeimmät palvelut ovat vuodesta toiseen laadukkaat terveyspalvelut, laadukas opetus kouluissamme ja terveet ja turvalliset tilat. Näitä palveluita demarit ovat aina valmiit puolustamaan. 

- Nyt käydyissä neuvotteluissa onnistuimme turvaamaan espoolaisille tärkeimmät palvelut, Sistonen jatkaa. Sosiaalipalveluissa, ikäihmisten palveluissa ja terveyspalveluissa näkyy demareiden kädenjälki. Esimerkiksi terveyspalveluihin suunnitelluista 2 miljoonan asiakasmaksujen korotuksista luovuttiin kokonaan. Pitkäaikaishoidossa olevien espoolaisten palveluihin suunnitelluista säästöistä vähennettiin 1,6 miljoonaa ja sosiaalipalveluissa omaa palvelutuotantoa lisäämällä saadaan 3,4 miljoonan säästöt.

Opetukseen kohdistetuista säästöesityksistä luovuttiin täysin, ja lyhytaikaisiin sijaisuuksiin voidaan palkata kouluissa sijaisia jatkossakin. Koulut kuntoon -projekti jatkuu edelleen massiivisella ohjelmalla. Tavoitteena on tarjota kaikille lapsille turvalliset tilat opiskeluun. Panostamme tähän kymmenen vuoden aikana yli miljardi euroa.

Markku Sistonen

Liisa Kivekäs: tuottavuus ja sopeutusohjelmasta

Taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus ja sopeutusohjelmaa vuosille 2020-2025 

hjelman tarkoituksena on saada Espoon talous tasapainoon vuoteen – 2025 mennessä. Samalla on kuitenkin turvattava kuntalaisten palvelut. Yhtälö on monessakin mielessä haastava tässä heikkenevässä taloustilanteessa ja kuntavaalien lähestyessä.

Poliittisten päättäjien on tästä kaikesta huolimatta pystyttävä ja uskallettava ottaa vastuu ja tehdä päätöksiä. Päätöksiä kuntalaisille tärkeiden  koulu, vanhuspalveluiden sekä sosiaali-ja terveyspalveluiden turvaamiseksi. Myös lähipalvelut kuten pienet koulut ja kirjastot ovat niitä palveluita, joita kuntalaiset pitävät tärkeinä ja siksi niitä pitää puolustaa.

Tunnustamalla taloudelliset ja poliittiset realiteetit on parempi olla mukana niissä pöydissä, joissa päätöksiä tehdään, että pystymme puolustamaan heikoimmassa asemassa olevia. Olemalla mukana päätöksenteossa pystymme paremmin turvaamme sen, että kuntalaisille tärkeitä palveluita ei romuteta. Päätöksenteon ulkokehältä on vaikea estää kuntalaisille tärkeiden palveluiden alasajoa.

Koska ryhmämme haluaa tehdä vastuullisia päätöksiä sekä puolustaa kuntalaisille tärkeiden palveluiden turvaamista,  niin siksi on hyvä olla vaikuttamassa ohjelman linjauksiin. Uskon, että neuvotteluissa saatu ratkaisu oli tässä taloudellisessa tilanteessa perusteltu.

Ohjelman hyväksyminen ei tarkoita sitä, ettei jatkuvasti seurata työllisyyden, talouden- ja verotulojen kehittymistä ja niissä tapahtuvia muutoksia. Korjausliikkeitä tehdään tilanteen mukaan. Espoon velkaantuminen täytyy saada taittumaan. Mutta silti saman aikaisesti pitää mahdollisimman hyvin turvata kaupunkilaisten palvelut.

Mikäli taloustilanne entisestään heikkenee niin jatkossa tulee tarkastella myös veroprosentin korotusta sekä lisätä rahaston tuottojen käyttöä taloutta korjaavina toimenpiteinä palveluiden turvaamiseksi.



Martti Hellström: Satsaus kouluihin on ollut investointi

990-luvun alusta luotiin valtionosuusjärjestelmä, jossa luovuttiin  opetukselle korvamerkityisyä rahoista  Tämän  jälkeen valtuustojen on ratkaistava, minkä painoarvon ja rahallisen panostuksen koulutus saa kunkin kunnan toimintastrategiassa ja palveluvalikossa. 

Espoo on priorisoinut koulutusta. Satsaamme siihen enemmän kuin monet muut. Emme siksi, että saisimme tänne parempia veronmaksajia, vaan siksi, että koulutus on tärkein keino muuttaa maailmaa paremmaksi.

Ja satsaus on kannattanut. Espoolaiset lukiot ovat yo-tuloksissa hyvissä asemissa. Suomalainen peruskoulu on tuloksiltaan edelleen yksi maalman parhaista. Ja espoolaiset 9-luokkalaiset  yksiä parhaimmista  Suomessa.  Perinteisellä  aristolelaisella syllogiistikalla se tarkoittaa, että Espoon peruskoulut - opettajat, oppilaat ja kodit ovat maailman kärkeä.

Siksi oli erittäin tärkeää, että todella iso osa valtuustosta löysi sovun ja pani nimet viiiden vuoden talouden tasapainotusohjelmaan. 

On  tulevaisuusteko sitoutua siihen, että opetuksesta ei leikata. Että opettajia ei lomauteta. Että opettajille saadaan jatkossakin palkata sijaiset.

Väite, että espoolaiskouluihin tuhlataan rahaa ja tuotetaan 7 tähden ylilaatua, ei kestä kriittistä tarkastelua. Merkittävä osa kulukaulasta muihin isoihin kuntiin syntyy ylisuurista sisäistä vuokrista. Eräs keino tasapainottaa taloutta olisikin vaikuttaa sisäisten vuokrien ja maankäytön hintatasoon. Oppilasmäärän kasvun vuoksi luvatusta 5 miljoonasta menee opetustoimenjohtajan mukaan vuokrien nousuun 4.6 miljoonaa.

Panostuksista huolimatta kaikki ei ole hyvin espoolaiskouluissa.  Länsiväylä kertoo espoolaiskoululaisten someen kuvaamista pahoinpitelyistä. Huoli  väkivallasta kasvaa. Myös Espoossa on lapsia,  jotka voivat pahoin. Luokissa on väkivaltaisia lapsia, jotka purevat, lyövät....  myös aikuisia.

Alakouluissa on luokkia, joissa on liian paljon oppilaita- jopa 32 oppilaan ryhmiä. Jakotunteja tarvittaisiin lisää. Puutteita on resursseista: avustajista, erityisopettajien ja oppilashuollon tuesta.   

Budjettineuvottelut alkavat pian,  kun kaupunginjohtajan johdolla tehtävä budjettiesitys julkistetaan 29.10.  Seuraavaksi on varmistettava, että myös budjettiesityksen valmistelijat  ovat sitoutuneet poliittisten ryhmien tekemään neuvottelutulokseen. Mm. siihen, että opetuksesta ei leikata. 




Maria Guzenina

asvavalla Espoolla on omat erityispiirteensä, joita ei voi sivuuttaa, ja juuri siksi monessa asiassa täytyy löytää parempia tapoja tehdä, saattaa kaupunki kestävälle kasvu-uralle, joka varmistaa myös tulevaisuuden palveluiden toimivuuden.

Meille demareille vastuunkanto on sitä, että vaikeissakin tilanteissa ollaan niissä pöydissä, joissa päätöksiin voi vaikuttaa. Näissä neuvottelupöydissä me demarit olemme aina puolustaneet palveluita kuten päiväkoteja, iltapäiväkerhoja ja vanhustenpalveluita - ne ovat meille arvovalintoja.

Meille demareille lähiöiden elinvoima on koko kaupungin elinehto. Yhteisöllisyyttä lisäävät yhteiset tilat ovat tärkeitä lapsista ja nuorista aina senioreihin. Esimerkiksi Karakallion Karatalon toiminnan jatkuminen alueen asukkaiden kohtaamis- ja harrastuspaikkana on meille tärkeä. Samasta syystä olemme esittäneet, että Matinkylän vanha terveysasema muutetaan asukastilaksi kun sitä ei enää tarvita terveydenhuollon palveluiden käyttöön.

Espoossa tehdään nyt järkiratkaisu kun lastensuojelun ulkoistuksista palataan takaisin kaupungin omaan palvelutuotantoon. Lastensuojelusta on valitettavasti kehkeytynyt vuosien mittaan kova bisnes. On vain kohtuullista, että lapsilla ei tehdä voittoa vaan toimintaan käytetty raha käytetään täysimääräisesti siihen, mihin se on oikeasti tarkoitettu ja missä se tukee täysimääräisesti lasten hyvinvointia.



Juri Aaltonen: On aika tehdä politiikkaa. On aika tehdä päätöksiä. On aika olla vastuullinen.

spoon pitää olla inhimillinen myös vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Poliitikkojen vastuu on tehdä kestävän kehityksen ratkaisuja. Päätösten pitää olla taloudellisesti, ekologisesti, kulttuurillisesti ja sosiaalisesti kestäviä. 

Espoo on velkaantunut ja velkaantuu massiivisesti. Vuonna 2021 kaupungin ennustetaan velkaantuvan yli 500 000 euroa päivässä. Hienon rivitaloasunnon verran päivässä. 365 päivää vuodessa.

Talouden korjaaminen on meidän poliitikkojen vastuu ja tehtävä. Minun olisi paljon helpompi ja mukavampi vastustaa talouden sopeuttamista, kuin kantaa oma osani vastuusta Espoon ja espoolaisten tulevaisuudesta. 

On aika tehdä politiikkaa. On aika tehdä päätöksiä. On aika olla vastuullinen. 

Nyt, keskellä koronakriisiä, on aika olla vastuullinen ja etsiä ratkaisuja ongelmiin. Ilman sopeutustoimia Espoo olisi matkalla kriisikunnaksi. Kuluvan vuoden koronashokin iskut pehmentää Marinin hallituksen kuntatuet, mutta vuosi 2021 ja siitä eteenpäin espoolaisten pitää tehdä omat ratkaisunsa. 

Espoon sopeutusohjelma on ikävä asia. Kulujen leikkaaminen ja vähäinen verotuksen kiristäminen eivät ole mukavia asioita. 

Espoon sopeutusohjelma on kestävän kehityksen ohjelma. Kulttuurillista kestävyyttä tukee päätös olla sulkematta kirjastoja. Sosiaalista kestävyyttä päätös olla nostamatta terveyskeskusmaksuja. Ekologista kestävyyttä tukevat mm. digitalisaation käyttö ja kaikkinainen kulutuksen vähentämistavoite. Taloudelliseen kestävyyteen pyrkii koko sopeutusohjelma. 

Espoo joutuu tarkastelemaan investointeja entistä tarkemmin, mutta kasvava kaupunki tarvitsee kattavia palveluja kaikkialla kaupungissa.  



Tapiolan uimahalli

Tapiolan uimahallin  on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi,  ja se valmistui vuonna 1965. 

Rakennuksen peruskorjattiin 2000-luvulla. Vuonna 2008 uimahallille myönnettiin Euroopan Unionin Europa Nostra -palkinto ansiokkaasta entistämisestä.  Ei olisi pitänyt
Peruskorjaus ei nimittäin  onnistunut, ja uimahalli on ollut suljettuna vuodesta 2016 lähtien  kosteusongelmien takia.  Espoon kaupunki on harkinnut  jopa hallin purkamista ja uudelleenrakentamista betonirakenteiden haurastumisen vuoksi.

UIMAHALLIN tilaa on hämmästelty valtuustossa usein. Erityin tärkeä asia on Tapiolassa asuville mm. Leena Luhtaselle.

JURI Aaltonen nosti asian jälkeen esille lokakuun valtuuston kokouksessa. Hän pelkäsi, että säästötoimet voivat estää Tapiolan uimahallin uudistamisen. Tämän takia hän teki valtuustossa toivomuksen, jokahyväksyttiin yksimielisesti. 
  
”Tapiolan upea uimahalli on ollut suljettuna jo vuosia. Tilanne on kohtuuton Tapiolan alueen asukkaille, mutta laajemminkin ongelma uimahallien kapasiteetin ja tarjonnan kannalta. 

Espoon valtuusto toivoo, että etsitään pikaiset keinot ja ratkaisut sille, että Tapiolassa päästään uimahalliin mahdollisimman nopeasti.”

Ei asiaa korjata tällaisin linjauksin, mutta sillä pidetään asia esillä. Pidetään kaikki asiaa esillä ja tehdään kaikkemme, jotta Tapiolan uimahalli saadaan auki mahdollisimman ripeästi,  Juri kirjoittaa somessa.


Toivomusesitys henkilöstön tulospalkkion tai palkitsemisjärjestelmän kehittämiseksi



spoolla on valtavat haasteet edessään ja tarvitsemme haasteiden peittoamiseksi kaikkien panoksen. 

Henkilöstön mukaan ottaminen on tuottavuusohjelmassa jäänyt ohueksi.

Kaupungin sopeutusohjelmassa todetaan, että tuottavuuden kehittäminen edellyttää johtamisen ja nykyisten toimintatapojen muuttamista ja koko organisaatiossa parempaa tavoitteiden asettamista sekä suorituksen johtamista ja mittaamista. Juuri näin se on. Ei riitä, että ylintä johtoa jatkokoulutetaan ja että ylimmästä johdosta asetetaan tavoitteet. Meidän on otettava henkilöstö mukaan kaikella osaamisellaan. Tulevina vuosina henkilöstö on kovan paikan edessä.

Työsuhdeturva on perusta henkilöstön hyvinvoinnille ja laadukkaille palveluille. Olemme onnekkaita, kun meillä ei puhuta irtisanomista. On kuitenkin selvää, että kaupungin henkilöstömäärä ei kasva yhtä jalkaa asukasmäärän kasvuun verrattuna.  Meillä hyödynnetään eläköitymistä, tehtäviä järjestellään uudelleen ja sijaisten käyttöä vältetään. Digipalvelut tulevat mukaan entistä enemmän.

Juuri nyt henkilöstön panos kehittämiseen on äärimmäisen tärkeää. Henkilöstön pitää voida vaikuttaa siihen, miten tavoitteisiin päästään. Nyt tarvitaan arjen asiantuntijuutta ja kannustimia. Työntekijät ovat se voimavara, jolla tulokset viime kädessä saadaan aikaan.

Espoo haluaa olla edellä kävijä. Väitän, että henkilöstön palkitsemisessa emme sitä vielä ole. Yritysmaailmassa koko henkilöstöä voidaan palkita siitä, että tehdään töitä yhteisen tavoitteen eteen ja päästään yhdessä maaliin ja palkitaan siitä. Voi olla esimerkiksi niin, että tulospalkkio muodostuu yhtiön tuloksesta, oman osaston tuloksesta ja henkilökohtaisesta tulospalkkio-osuudesta.  


Espoossa on toki käytössä henkilökohtaiseen suoritukseen perustuva palkitsemisjärjestelmä, mutta ei koko organisaatioon ulottuvaa kannustin järjestelmää.

Espoon valtuusto hyväksyi yksimielisesti talousarviokeskustelussaan toivomusesitykseni kannustinjärjestelmien kehittämiseksi: 

”Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki selvittää mahdollisuudet henkilöstön tulospalkkion tai palkitsemisjärjestelmän kehittämiseksi niin, että palkitseminen voisi olla jatkossa sidoksissa myös esimerkiksi oman toimialan ja/tai oman sektorin sekä henkilökohtaisten tulostavoitteiden saavuttamiseen.”

Aulikki Pentikäinen


Aulikki Pentikäinen Karatalosta










spoon valtuustossa talousarvion käsittelyn yhteydessä 19.10.2020 nousi moneen otteeseen esiin Karatalo ja lähikirjastot yli puoluerajojen. Hyvä niin! Karatalon merkitys retrolähiölle on ymmärretty. Samoin on ymmärretty lähikirjastojen tärkeys.

Karatalon ja Espoon kulttuuripalveluiden järjestämä toiminta on tärkeä osa Karakallion identiteettiä ja sen voimavara. Karatalon myötä retrolähiö erottuu myönteisesti muista kaupunginosista. Onhan Espoo-tarinassakin pidetty omaleimaisuuden vaalimista eräänä arvona. Karakallio on paikka, johon kannattaa ja voi tulla kauempaankin kulttuuriin pariin. Sen on helppoa, kun bussilinja 200 kulkee kymmenen minuutin välein Helsingistä Espoon keskukseen. Otetaan siitä kaikki irti!

Jotkut asukkaat ovat pelänneet, että Karatalo jopa puretaan. Näin se ei ole. Karatalon toiminta jatkuu yhdistysten kokoontumispaikkana. Karatalossa ei kuitenkaan enää jatkossa olisi aktiivisesti läsnä kulttuuritoimen henkilöstöä. Kulttuurilautakunta päättää oman sektorinsa budjetista ja esimerkiksi siitä, millaisia kulttuuritoimen tapahtumia voimme jatkossa nähdä Karatalolla. 

Lähikirjastot ovat pienten alueiden yhteisöllisyyden keskuksia. Esimerkiksi Viherlaakson kirjasto on etenkin vanhusväestön aktiivisuuden säilymiselle tärkeää ja toki myös muille.  Vanhusväestölle lukeminen ja kirjastoon kävely on osa hyvää vanhuutta. Muistisairas ihminen tuskin uskaltaa lähteä kauppakeskukseen, mutta hän nauttii tuttujen ihmisten kohtaamisesta ja lukemisesta ja samalla tulee harrastettua liikuntaa tutussa ympäristössä.

Meidän pitää tehdä järkeviä ratkaisuja tuijottamatta toimialarajoja. Pitää muistaa, että talous- ja tuottavuusohjelman toimenpiteet on määritelty toteutettavaksi seuraavan valtuustokauden aikana. Nyt ei ole oikea hetki maalata mustimmista mustia pilviä taivaalle, vaikka pahintakin on oikeus pelätä. Tahto ja tekeminen ratkaisevat.

Aulikki Pentikäinen


Johanna Värmälä: Toivomuksia

spoo on jälleen pohtimassa talouden tasapainottamista, johon liittyen olemme saaneet jopa konsultin kokoamaa tietoa. Valitettavasti työntekijät jäivät hänen varjoonsa, vaikka tiedetään, että paras tulos syntyy silloin, kun työntekijät saavat kehittää omaa työtänsä. 

Parannettavaa siis on työntekijöiden kuuntelemisessa ja osallistamisessa. Parannettavaa on varmasti myös työntekijöiden osaamisen vahvistamisessa, mikä pitäisi huomioida esimerkiksi digitalisaation hyödyntämisessä.

Esitänkin toivomuksen:

"Valtuusto toivoo, että digitalisaatiohankkeiden tarkastelussa huomioidaan kaupungin henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja kouluttaminen."

 

Konsultilta saamiemme tietojen mukaan yksi rahaa kuluttava tekijä on vieraskielisten määrä Espoossa. Puutun tähän asiaan siksi, että vieraskielisten määrän lisääntyminen ei ole mikään yllätys kaupungissamme. Siitä on vuosien aikana mainittu monessakin raportissa, kuten myös esimerkiksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan talousarvioehdotuksissa.

 Espoo ei ole ollut toimettomana vieraskielisten tukemisessa. Olemme olleet mukana muun muassa pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (Lape) kehittämistyössä vuosina 2017-2018. Siinä huomioitiin erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityistarpeet hyvinvoinnin tukemisessa.

Tehdyt toimenpiteet ovat edelleen tarpeen, kuten myös keskustelut valtiovallan kanssa.

Esitänkin toivomuksen:  

"Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki selvittää, miten maahanmuuttajien kotouttamiseen ja kyseisten perheiden tukemiseen liittyviä toimenpiteitä voisi vahvistaa Espoon saamien valtionosuuksien kasvattamiseksi."

Käsitykseni mukaan sosiaali- ja terveystoimessa on toimittu talous huomioiden. Lisäksi on huomioitava, että virkamiesten tai luottamushenkilöiden tehtävänä ei ole estää asiakkaiden hoitoon pääsyä. Tällä hetkellä olen erityisen huolissani erikoissairaanhoitoon pääsystä. Hoitoon pääsyn hankaloittamista ei onneksi esitetä talouden tasapainottamistoimenpiteissä, ja hyvä niin, koska hankala hoitoon pääsy on epäinhimillistä ja tuo loppujen lopuksi turhia kustannuksia. Tuon asian esille kuitenkin siksi, että HUS:ssa tilanne vaikuttaa kestämättömältä. HUS:n antamien tietojen mukaan hoitojonoissa odottavien määrä on kasvanut dramaattisesti.

Esitänkin toivomuksen:

"Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki selvittää, miten erikoissairaanhoidon palveluja tarvitsevat asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja kuinka palvelujen saantia voidaan parantaa."

Emme päätä nyt yksittäisistä toimenpiteistä vaan isoista linjauksista, joihin liittyviä esityksiä tuodaan erikseen päätettäväksi. Voi olla, että jotkin linjaukset eivät ole toteuttamiskelpoisia. Ohjelma ei ole siis avoin valtakirja esimerkiksi ulkoistamiselle tai palvelujen yksityistämiselle. Sen tarkoitus ei ole myöskään aiheuttaa huono-osaisuutta tai työttömyyttä.

Näin ollen esitän toivomukset, joista ensimmäinen on tässä:

" Valtuusto toivoo, että tulosyksiköiden omaa toimintaa arvioitaessa otetaan huomioon palvelujen toimivuus ja kokonaisuus. Niillä on merkitystä kustannusten ja tehokkuuden arvioinnissa."

 Toinen toivomus kuuluu näin:

"Valtuusto toivoo, että konserniyhteisön tehokkuutta ja tuottavuutta arvioitaessa otetaan huomioon palvelujen toimivuus ja kokonaisuus. Niillä on merkitystä tuottavuuden ja taloudellisuuden arvioinnissa."


 

Ali Abdirahman: Tyhjien tilojen kierrätys

Espoon hyvän taloudenpidon tulevaisuus ja investoinnit

len ilolla pannut merkille, että Espoo tässä haastavassa taloudellisessa tilanteessa haluaa kierrättää ja uudelleenkäyttää esimerkiksi tyhjiksi jääviä tilojaan, kuten aloite Matinkylän terveysaseman osoittamisesta asukas- ja järjestökäyttöön todistaa. Kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksien laajentaminen koituu kaikkien kaupunkilaisten ja kaupungin eduksi.

Meidän tulisi samoin miettiä, voisiko Espoo kierrättää, uudelleenkäyttää ja korjata myös muuta kaupungin omaisuutta siten, että sillä olisi inhimillistä ja taloudellista merkitystä tulevaisuudessa.

Sitten muutama sana investoinneista: Tulisi vakavasti arvioida, miten ja missä määrin uudet mahdolliset investointihankkeet tuottavat hyvinvointia, terveyttä ja osaamista, mutta myös vähentävät kustannuksia tai tuottavat ylijäämää. Se edellyttää käytännössä investointien huolellisempaa perustelua hankkeiden pitkän aikavälin taloudellisella kannattavuudella.

Haluan myös tähdentää, että varsinkin tällä korkotasolla kaikki kaupungin lainakannan keskikoron ylittävä tuottava toiminta on pidettävä kaupungin omistuksessa ja tätä tuottavaa omaisuutta ei saa myydä.

Meillä tulee olla nöyryyttä tässä taloudellisessa tilanteessa arvioida omia oletuksiamme ja tarvittaessa olla valmiita muuttamaan näkemyksiämme, jos siihen on aihetta.




Hannele Kerola: Taloudellisesti kestävä Espoo


 

Tuottavuus- ja sopeuttamisohjelma avaa nyt uusia näkymiä Espoon politiikassa. Valtuuston enemmistö antaa vihdoinkin virkamiehille tehtäväksi valmistella suunnitelman siitä, miten Espoon sähkörahastoa aletaan käyttää kuntalaisten hyväksi. Vaikka sopeuttamisohjelman toteutuksen ensimmäinen tarkastuspiste on vuoden 2022 budjetin valmistelussa, rahaston käyttöä tarkastellaan koko ohjelmakauden aikana. Sopeuttamisohjelman linjaukset velvoittavat virkamiesvalmistelua.

Espoon tilanne ei ole huono, vaikka velkaa on paljon ja taloutta on pakko sopeuttaa. Yhdelläkään kaupungilla ei nimittäin ole vastaavanlaista rahastoa kuin Espoolla. Rahasto perustettiin vuonna 2006, kun Espoo myi Espoon Sähkö Oy:n osakkeet. Pääomittamisen seurauksena rahastossa on nyt yli 700 miljoonaa euroa. Tuottoja on 15 vuoden aikana kertynyt nimellisesti lähes 300 miljoonaa euroa. Niistä on tähän mennessä käytetty vain 15 miljoonaa euroa.

Espoon sopeuttamisohjelmaa pohjustettiin Perlacon Oy:n tekemällä konsulttiselvityksellä. Siinä hieman ihmeteltiin, että yksikään Espoo-konserniin kuuluva yhtiö ei tuota omistajalleen vuosittain osinkoja. Esimerkiksi viime vuonna Helsingin Energia maksoi kaupungille osinkoja 51 miljoonaa euroa, Vantaan, Tampereen ja Turun energiayhtiöt maksoivat kukin osinkoja noin 20 miljoonaa euroa.
Jos Espoolla olisi edelleen omistuksessaan Espoon Sähkö Oy, kaupunki saisi vuosittain osinkoja, jotka käytettäisiin ilman muuta kuntalaisten hyväksi. Näinhän tehdään kaikissa kaupungeissa, joissa on oma energiayhtiö. Sama perusajatus kirjattiin rahaston sääntöihin eli tuotot pitäisi käyttää taloussuunnitelmassa määriteltyjen investointien ja maanhankinnan rahoitukseen. Näin verotuloja jäisi enemmän palvelujen tarpeisiin. 

Sähköyhtiöissä ja sähkörahastossa on kuitenkin yksi merkittävä ero. Sähköyhtiöt tuottavat tasaista tuloa, mutta rahastoihin, kuten kaikkeen sijoitustoimintaa, liittyy aina riskejä. Viime vuonna sähkörahasto tuotti 37 miljoonaa euroa mutta tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä rahaston arvosta on jo hävinnyt 31 miljoonaa euroa.  Samalla kun virkamiehet nyt valmistelevat rahaston tuottojen käyttöä koskevaa suunnitelmaa on varmaan hyvä arvioida myös sitä, koska on oikea hetki lähteä purkamaan rahastoja. Sijoitustoiminta ei kuulu kaupungin ydintehtäviin.

Hannele Kerola
Varatuomari

Espoo rakentaa uutta hallintomallia








ESPOOSSAkin haetaan uudistuksia myös kaupungin johtamisjärjestelmää. Pari vuota sitten maisteltiin  pormestarimallia. Valtuustoryhmien edustajat bussitettiin Turkuun kuuleman kokemuksia mm. sieltä.  Demarien valtuustoryhmä sai tavata myös Tampereen pormestarin.

Espoon sosialidemokraattinen valtuustoryhmä ei kannattanut Espoon siirtymistä pormestarimalliin. Se ei  olisi vahvistanut  demokratiaa eikä päätöksentekoon läpinäkyvyyttä.

NYT ollaan liikkeellä hieman toisenlaisella mallilla. Nyt pohditaan, kuinka uudistaa

  1. Toimialarakenne - varsinkin jos sote tulee
  2. Luottamustoimielinorganisaatio
  3. Ylimmät johtotehtävät ja muut muutokset
Yksi esitetty malli jakaisi tulosyksikköorganisaation näin:
  1. konsernihallinto : keskusvaalilautakunta, pelastuslaitoksen johtokunt
  2. elinvoima: kulttuurilautakunta, liikuntalautakunta
  3. kaupunkiympäristö: kaupunkisuunnittelulautakunta, tekninen lautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta, tilapalvelujen johtokunta
  4. kasvu ja oppiminen: opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta - jolle siirtysivät nuorisoasiat, Svenska rum
  5. hyvinvointi ja terveys: sosiaali- ja terveyslautakunta, yksilöasioidem jaosto
Koulujen johtokunnat lakkatettaisin?

Konkreetteja kysymyksiä ovat johtavien virkojen määrä-aikaisuus vai ei? Kuinka pitkä pesti pitäisi esim. kaupunginjohtajalla olla? Olisko kaupunginhallituksen pj:n tehtävä päätoiminen?  Demarien näkökulmasta tärkeäon myös  luottamustehtävien määrä. Asukkailla on oltava riittävästi edustajia kaupunkia johdettaessa.

TÄHÄN mennessä on koottu erilaisia ehdotuksia ja tehty haastatteluja. Tarkoitus on, että uudistus astuu voimaan valtuustokauden vaihtuessa 1.6. 2021. Päätöksen tekee valtuusto.

  

Syyskuun valtuustonkokous




































SYYSKUUN valtuuston etäkokous pidettiin 14.9. 2020.  Nina  Heinikoski sai sijaistaa Habiba Alia kahteen kertaan. Muutoin ykkösketju paikalla koko ajan. 

Elokuun kokouksessa pöydälle jäänyt KH-paikan täyttäminen onnistui nyt. Persut ja Siniset eivät olleet päässeet keskenään sopuun. Suoritettiin suljetun lippuäänestyksen digitaalinen versio.  Paikka meni persuille.
 

POIKKIHALLINNOLLISET ohjelmat kertoivat  kuulumisensa. Tällä kaudella niitä on neljä:





  • Hyvinvoiva Espoo kehitysohjelma 
  • Innostava elinvoimainen Espoo kehitysohjelma 
  • Kestävä Espoo kehitysohjelm 
  • Osallistuva Espoo kehitysohjelma - puheenjohtaja Habiba Ali esitteli.
ESPOON taloudesta  käytiin hyvin vakava keskustelu. Menot kasvavat enemmän kuin tulot. Työttömyys on kasvanut koronan vuoksi. Joukkoliikenteen käyttö on  merkittävästi vähentynyt.

Persut käyttivät kaikki mahdolliset tilaisuudet hyväkseen syyttääkseen tilanteesta "epätervettä maahanmuuttoa". Kommentit loukkasivat.

LISTA hänmillä olleet toivomusaloiteet jätettiin pöydälle.

KOKOUS päättyi klo 22.50.
 

Taloudellisesti kestävä Espoo: Neuvottelutulos syntyi

Kaupunginhallitus päätti toukokuussa, että Espooseen laaditaan Taloudellisesti kestävä Espoo -tuottavuus- ja sopeutusohjelma, jolla suunnitelmallisesti parannetaan Espoon tuottavuutta ja talouden tasapainoa vuosina 2020-2025.

VALTUUSTORYHMIEN puheenjohtajat pääsivät sopuun Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelmasta Sopimuksessa ovat mukana valtuustoryhmät lukuunottamatta Vihreitä, Vasemmistoliittoa ja Sinisiä. 

Sopimuksella haetaan talouden tasapainoa viiden seuraava vuoden aikana. Käyttämenoja ja henkilöstömäärän kasvua  hidastetaan. investointikustannuksia pienennetään. Tuloja kasvatetaan.  Kaupungin omistamia kiinteistöjä ja toimitiloja myydään.

Käyttötaloutta tasapainotetaan 147 miljoonalla eurolla. Investointikustannuksia pienennetään vähintään 10 prosenttiyksiköllä.  Investointiohjelman laajuutta ja laatua tarkistetan. Vuosikatoksi asetetaan   250 miljoonan euroa. Yleistä kiinteistöveroprosenttia nostetaan 0,07 prosenttiyksikköä.

Ohjelman vaikutuksia  tullaan arvioimaan  vuosittain kehysneuvottelujen yhteydessä. Mikäli talouden sopeutusohjelma ei ole onnistunut  kääntämään  kaupunkikonsernin menojen ja tulojen epätasapainoa syksyyn 2022 mennessä, tarkastellaan myös sopeutuksen lisäämistä ja kunnallisveron korotusta. Ohjelmakauden aikana tarkastellaan myös kaupungin rahastojen käyttöä.

Kaupungin henkilöstömäärän kasvua hillitään järjestelemällä tehtävia uudelleen  ja kehittämällä digitalisaatiota,  prosesseja ja johtamista . Nykyisen henkilöstösopimuksen sisältöä tarkistetaan sote-uudistuksen ja digitalisaatiohankkeiden osalta. Etätyö mahdollistetaan myös koronapoikkeustilan jälkeen jotta voidaan parantaa  työn tekemisen joustavuutta ja pienentää  tilatarvetta. Lyhytaikaisia sijaisuuksia vähennetään.

Sivistystoimen osuus

Sivistystoimessa tavoite  on "yhtenäinen kasvun ja opin polku". Tuon otsikon alla on seuraavia aioita:

  • Kotihoidontuen kuntalisää maksetaan jatkossa 160 euroa/kk alle 2,5-vuotiaille. 
  • Kuntalisän jatkosta päätetään, kun hallituksen perhevapaauudistus astuu voimaan.
  • Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tehdään palveluverkkouudistus. 
  • Yksityisen palveluntuotannon osuutta varhaiskasvatuksesta nostetaan ottamalla käyttöön palveluseteli. 
  • Toiselle asteelle pääsyä helpotetaan. 
  • Uusissa kouluissa ja päiväkodeissa otetaan käyttöön kustannustehokkaat tyyppiratkaisut ja standardivarustelu.

Sosterin osuus

  • Se osa vaativista sosiaalipalveluista, joissa markkinahinta on kohonnut kalliimmaksi kuin oma tuotanto, otetaan kaupungin hoidettaviksi. 
  • Vanhusten kotihoidossa lisätään välittömän asiakaspalvelun osuutta toimintaa kehittämällä.
  • Terveysasemien toimintaa tehostetaan ja otetaan käyttöön usia digitaalisia palveluja. 
  • Kuljetusten yhdistely otetaan käyttöön.

Rakennukset

Investointikatosta huolimatta peruskorjaushankkeet pyritään toteuttamaan suunnitellussa aikataulussa.  Kaupunkirakennetta ja palveluverkkoa kehitetään kokonaistaloudellisesti. Kaupunki palveluna  -tyyppisten toimintamallien avulla vähennetään uusien investointien tarvetta ja tehostetaan olemassa olevien tilojen yhteiskäyttöä.

Ilman sopeutustoimenpiteitä Espoo-konsernin lainakanta kasvaisi kuuteen miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä.

Ohjelmasta päätetään  valtuuston kehys- ja veroprosenttipäätöksen yhteydessä lokakuussa 2020. Ks. valtuuston lokakuun kokous.


 

Mediatiedote 24.9.20

Mediatiedote 24.9.20
Julkaisuvapaa heti

Espoon demarit eivät marssineet ulos talouden tervehdyttämisohjelman neuvotteluista

Espoon sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on hyväksynyt Espoon talouden viisivuotisen tervehdyttämisohjelman.


Espoon sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Sistonen pitää neuvotteluissa saavutettua tulosta olosuhteisiin nähden kohtuullisena.  On tärkeää, että demareiden kynnyskysymykset hyväksytiin mukaan neuvottelujen viime metreillä.

– Mikäli olisimme jättäneet neuvottelut kesken, kuten vihreät ja vasemmistoliitto tekivät, tulos olisi ollut hyvin oikeistolainen. Jäämällä neuvottelupöytään pieni 10- henkinen valtuustoryhmämme pääsi vaikuttamaan kokonaisuuteen kokoaan suurempana, Sistonen toteaa.


Demareiden valtuustoryhmä oli asettanut neuvottelutavoitteekseen estää leikkaukset kaupunkilaisille elintärkeisiin ja hyvinvointia turvaaviin palveluihin ja etsiä säästöjä sekä tuloja sieltä, missä ne kohdistuvat väestöön kestävällä tavalla.


Myös neuvotteluihin osallistunut sosialidemokraattien kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Maria Guzenina pitää saavutettua tulosta kohtuullisena.

– Jäämällä neuvottelupöytään turvasimme sen, että saavutettu tulos on enemmän meidän arvojen mukainen, kuin jos olisimme lähteneet pois. Jos olisimme kävelleet kesken ulos neuvotteluista yrittämättä viimeiseen asti vaikuttaa, olisimme pettäneet äänestäjämme. Nyt saimme neuvottelujen viime hetkellä estettyä kirjastoverkonkin karsimisen, Guzenina toteaa.


Demareiden valtuustoryhmän Sistonen ja Guzenina nostavat erityisesti seuraavat asiat demareille tärkeiksi: 

  • Sosiaalipalveluihin esitetty leikkaus ”yli lakisääteisten palveluiden” osalta väheni  viidestä miljoonasta yhteen miljoonaan. 
  • Pitkäaikaishoidossa oman tuotannon laskuksi esitetty 2,1 miljoonaa muuttui 500 000 euroon. 
  • Terveyspalveluiden asiakasmaksuihin esitetty miljoonan korotus poistettiin kokonaan.
  • Koulupuolelle ei tehdä tuntijakoon ja opetukseen esitettyjä leikkauksia. 
  • Säästöt kohdistetaan tilojen kautta seiniin. 
  • Henkilöstöä ei irtisanota eikä lomauteta, vaan pyritään hillitsemään henkilöstön kasvua muun muassa digitalisaation avulla. 
  • Kiinteistöveroon tehdään korotus joka vaikuttaa jo ensivuoden talousarvioon ja on viiden vuoden ajalla n 50 miljoonaa. 
  • Rahastojen mahdollinen purku ohjelmakaudella on myös kirjattu sopimukseen. 
  • Ohjelman toteutumista ja toimintaympäristön kuten työllisyyden muutoksia muutoksia seurataan ja myös veroprosentin korotus on ohjelman aikana mahdollista tarkistaa.


Espoon talouden sopeutus on  välttämätöntä. Sitä joudutaan tekemään säästöin, verokorotuksin ja rahastojen tuottoa käyttäen. Poliitikkojen vastuulla on löytää ratkaisut- ei kävellä pois neuvotteluista.


– Ohjelmasta pois jääneiden ryhmien mahdollisuudet vaikuttaa ensi vuoden budjettiin ovat tulevissa talousarvioneuvotteluissa olemattomat. Olemalla mukana saavutetusta sovussa meillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa myös siinä neuvottelupöydässä ja jatkaa näin espoolaisten asioiden vastuullista hoitamista, Sistonen ja Guzenina toteavat.


Lisätietoja

 

Markku Sistonen

Valtuustoryhmän puheenjohtaja

046 8773884

Elokuun valtuuston kokous

HEINÄKUUN tauon jälkeen Valtuustotyö jatkui 17.08.2020  sähköisenä  Teams-kokouksena.  Kaikki demarien ryhmän jäsenet olivat  "paikalla",

Persujen ja sinisten kiista siitä, kummalle vapautunut KH-paikka kuuluu, jätettiin pöydälle.

Varsinaisista päätösasioista tärkeimpiä olivat seitsemän vuotta valmisteltu Niittykummun asemakaava sekä Matinkylään kauan odotetun lukion hankesuunnitelma. Molemmat hyväksyttiin. 

Tärkeää oli, että lukion suunnitelmaan sisältyy nyt iso liikuntahalli. Rahat eivät riittäneet omaan nuorisotilaan, mutta  virkamiehet lupasivat, että  monitoimitilan ns. monarin tilat saadaan turvalliseen kuntoon. Johanna Värmälän toivomus  ”Valtuusto toivoo, että Matinkylän nuorisotilatoiminnan saatavuudesta huolehditaan", hyväksyttiin,

Varsinaisista päätösasioista tärkeimpiä olivat seitsemän vuotta valmisteltu Niittykummun asemakaava sekä Matinkylään kauan odotetun lukion hankesuunnitelma. Molemmat hyväksyttiin. 

Tärkeää oli, että lukion suunnitelmaan sisältyy nyt iso liikuntahalli. Rahat eivät riittäneet omaan nuorisotilaan, mutta  virkamiehet lupasivat, että  monitoimitilan ns. monarin tilat saadaan turvalliseen kuntoon. Johanna Värmälän toivomus  ”Valtuusto toivoo, että Matinkylän nuorisotilatoiminnan saatavuudesta huolehditaan", hyväksyttiin,

Listalla oli  melkoisesti vastauksia  valtuusokysymyksiin ja - aloitteisiin.


DEMARIEN Juri Aaltosen aloite nukkumisrauhasta koripallokenttien välittömässä läheisyydessä oli otettu vakavast. Juri kirjoitti Somessa näin:

" Pienet asiat ovat joskus isoja asioita. Olarissakin. Espoon valtuustossa hyväksyttiin juuri vastaus aloitteeseeni nukkumisrauhasta koripallokenttien läheisyyteen. Kyse on siitä, että Espoossa yhä useammin koulujen pihoille rakennetaan "jälkikäteen" urheilu- ja koripallokenttiä. Tämä on hyvä asia. Ulkoilu ja urheilupaikkoja tarvitaan. Haastelliseksi homma menee, jos koripallokenttä on 10 metriä rivarin pihasta ja pelaaminen aloitetaan yöllä klo 3. Kaikkien tarpeet pitää kohtuudella täyttää ja tässä tapauksessa se tarkoittaa, että korista saa pelata ihan niin paljon kuin haluaa pl. yöllä 22-06. Silloin ei pelata.  Vastaus hyväksyttiin tänään ja kyltti on jo Päivänkehrän koulun pihalla. "

Ikävä kyllä  puheenjohtaja Kai Mykkäsen ote lipsui  kokouksessa  moneen kertaan, ja mm. Markku Sistonen joutui puuttumaan asiaan toistuvasti. Myös tekniikka tökki pahemmin kuin aikaisemmin; monilla mm. Leena Luhtasella oli vaikeuksia tulla kuulluksi. Molempiin näihin asioihin tarvitaan korjauksia. 

Valtuustoryhmän kyselytunti


 V altuustoryhmä järjesti  kaikelle kansalle avoimen etätilaisuuden kesäkuussa: 


"Tule kuulemaan viimeaikaiset uutiset valtuustosta ja kaupungin-hallituksesta, ja tule kertomaan, mitä sinulla on sydämelläsi." 

Tässä poimintjoa Kirsi Nyqvistin muistiinpanoista:

Ensimmäinen kysymys kansalaiselta kuului: Mitä edellisellä valtuustokaudella on saatu aikaseksi?



Tähän Maria Guzenina vastasi, että sosialidemokraatit eivät jätä kiviä kääntämättä, vaan ajavat asioitamonella eri saralla. Yksi todella tärkeä, mutta usein liian vähälle huomiolle jäävä asia on ollut kaavoitus. Kaavoitus on kaupungin toimivuuden perusta: Missä koulut sijaitsevat? Pääseekö pyörällä tai autolla kulkemaan? Kuinka vanhuksen arki sujuu? Löytyykö vammaisten päivätoiminta kaiken muun elämän keskeltä? 

Haluamme, että Espoossa on monimuotoista asumista joka puolella, niin että eri sukupolvet ja erilaiset ihmiset voivat asua ja tehdä töitä ympäri Espoota. Hyvänä esimerkkinä voisi toimia Kauklahti, josta löytyy hienoa yhteisöllisyyttä, viihtyisä lähiympäristö, koulut, vanhusten toimintaa ja kivijalkakauppoja.  Asuminen yleisesti nousikin kyselytunnin yhdeksi tärkeimmäksi teemaksi.



Martti Hellström jatkoi siitä, kuinka koulut ovat ensiarvoisen tärkeitä. Koulutukseen satsatut eurot maksavat itsensä takaisin tulevaisuudentekijöinä. Edellisten hallitusten leikattua niin yliopistoista, ammattikouluista kuin peruskouluista, erityisesti opetuksen tuki ja ohjaus on kärsinyt. Onneksi koulutus on vahvasti nykyhallituksen agendalla, mutta tämä on ehdottomasti asia, josta meidän tulee pitää ääntä.



Johanna Värmälä komppasi Marttia, ja totesi että valtuustoryhmämme onkin onnistunut hyvin saanut pidettyä huolta siitä, että kaikista pidetään huolta. Olemme saaneet kaupungin talousarvioneuvotteluissa lisää määrärahoja mm. vanhuspalveluihin sekä vammaistyöhön. Esimerkiksi ikäihmisten pääsy heidän tarvitsemiina hoitopaikkoihin on parantunut.



Juri Aaltonen yhtyi edellisiin ja jatkoi tästä vielä, että päätöksenteosta Espoossa on saatava julkisempaa ja avoimempaa. Erityisesti korona-aikana korostuu vielä, ettei virkamiespäätöksillä kaikkein köyhimmiltä ja heikoimmassa asemassa olevilta tulla nipistämään. 

Lisäksi Juri totesi tärkeiksi asioiksi liikenteen, ja erityisesti joukkoliikenteen sujuvuuden, ja jos vaan talous antaa perin niin terveyskeskusmaksuista luopuminen.




YLEISESTI  koronan johdosta tulevat säästötoimenpiteet puhuttivat paljon. Ylimääräisten kulujen vuoksi säästöjä on viimeistään syksyllä saatava aikaiseksi, ja esimerkiksi Kirkkonummella lomautuksia on jo pidetty ja siellä esityksenä on mm. omaishoitajilta leikkaaminen. Meidän on oltava erityisen valppaina, ettei tilapäisen korona-tilanteen vuoksi tehdä kauaskantoisia huonoja päätöksiä, vaan kaikki päätökset on tehtävä tulevaisuutta ajatellen! 

Esimerkiksi koulujen vuokrattavat väistötilat ovat tulleet todella kalliiksi, verrattuna kupungin omii kiinteistöihin, kun  niistä pidetään huolta.



Valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Sistonen toimi tilaisuuden vetäjänä, ja painotti myös että tiedon pitää olla avointa ja tiedon pitää kulkea. Kuntalaisten ja heidän edustajien ääni on kuuluttava!  Jokaisella tulee olla mahdollisuus aidosti vaikuttaa omaa elinympäristöään ja elämää koskeviin asioihin – kuten kaavoitukseen. 



Jos et tällä kertaa ehtinyt mukaan valtuustoryhmän kyselytuntiin, niin ei hätää: päätimme ottaa tämän tavaksi! Pysykää siis kuulolla!

torstai 11. kesäkuuta 2020

Valtuustoryhmä esiittäytyy: Heini Saukkonen

Olen Heini Saikkonen, 38- vuotias ensimmäisen kauden varavaltuutettu ja Liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsen.

Olen muuttanut Espooseen Jyväskylästä vuonna 2008, eli nyt tuli jo kymmenen vuotta täyteen! Espoosta on tullut koti.

Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri (sosiaalityö) ja psykoterapeutti. Olen työskennellyt sekä sosiaalitoimessa että psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja oppinut työssäni asiakkailtani paljon ihmiselämästä. Myös siitä, miten tärkeää osallisuus ja tasa-arvo ovat pienestä pitäen. Yhteiskunnalliset järjestelmät eivät voi vaikuttaa kaikkeen, mutta ne voivat monin tavoin rakentaa jokaisen omaa kasvua ja mahdollisuuksia tukevaa tasa-arvoa. Halu vaikuttaa on minulle ehkä hieman tällainen työperäinen sivuvaikutus, ja siksi olen lähtenyt mukaan kuntapolitiikkaan.

Lapsenhoidon ja kuntapolitiikan lisäksi luonto on lähellä sydäntäni. Minut on myös todistettavasti voinut bongata sambaamasta Helsingin kaduilta.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2020

Mediatiedote















MEDIATIEDOTE
- julkaisuvapaa heti-

Espoon sosialidemokraattinen valtuustoryhmä vetoaa Espooseen: Kaupungin  lupauksesta antaa nuorille kesätyöpaikat on pidettävä kiinni

Espoo on jo useiden vuosien aikana tarjonnut nuorille espoolaisille kesätyöpaikkoja.  Maaliskuun puolivälissä moni nuori sai  mieluisaa sähköpostia, jossa  kerrottiin, että hänet on valittu kesätöihin  mm. Espoon kaupungin liikunta -ja nuorisopalveluilta ja toivotettiin tervetulleeksi töihin kesällä 2020!

Kesätyöpaikka on nuorille todella tärkeä. Se on tärkeää myöhemmän ammatinvalinnan kannalta. Se on tärkeää yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta. Se on tärkeää myös mielenterveyden kannalta. Erityisesti, kun koronaviruksen vuoksi monet muut tärkeät siteet ovat olleet katkolla. Myös kesätyöstä saatava palkka on tärkeää, koska näin vaikeina aikoina kaikilla perheillä ei ole antaa teineilleen taskurahaa.

– Espoon  taloudellinen tilanne  on  tunnetusti erittäin vaikessa tilanteessa, tietää  SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Sistonen. Nuorten kesätyöpaikkojen peruminen olisi kuitenkin  laastarileikkausta,  joka ei ongelmia ratkaise.

Myös Helsinki on päättänyt pitää kesätyöpaikkalupauksensa.

Demarien valtuustoryhmä järjestäytyi

Espoon demarien  valtuustoryhmä piti järjestäytymiskokouksen  2.6.2020. 

Ryhmä valitsi  uudelleen vanhan puheenjohtajiston  neljänneksi toimintakaudeksi.

Puheenjohtajana jatkaa  Markku Sistonen,
1 vpj:na  Liisa Kivekäs ja
 2. vp:jna Martti Hellströmin.

Hellström toimii myös myös ryhmän tiedottajana.




torstai 21. kesäkuuta 2018

Valtuustoryhmä esittäytyy: Hannele Kerola

Olen Hannele Kerola, varatuomari ja kokenut kuntapäättäjä. Nyt olen 1. varavaltuutettu, Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen ja HSY:n hallituksen varajäsen. Olen pitkään ollut Espoon suurimman asukasyhdistyksen Nuuksio-seuran puheenjohtaja.

Vuosien aikana olen ollut monessa mukana; Espoon kaupunginhallituksessa, ylikunnallisten HSL:n ja Ami-säätiön hallituksissa ja useissa Espoon lautakunnissa.

Kuntapolitiikassa minulle on tärkeintä oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentaminen. Kerätään veroja maksukyvyn mukaan ja tarjotaan peruspalvelut maksutta niitä tarvitseville. Kaiken pohjana on hyvin hoidettu kuntatalous. Nuukuus on hyve.

Tein pitkän uran valtiovarainministeriössä ja osan aikaa myös ulkoministeriössä. Siirryin syksyllä 2017 lainsäädäntöneuvoksen virasta yksityisyrittäjäksi ja perustin mieheni kanssa Nuuksion kansalaisapu Oy:n. Tarjoamme kohtuuhintaisia laki- ja talouspalveluja ja lisäksi annan Entressen kirjastossa maksutonta lakineuvontaa.

Vapaa-aikana pyöräilemme mieheni kanssa Suomessa ja ulkomailla. Aikaa jää myös viiden lastenlapsen kanssa puuhaamiseen.

perjantai 27. huhtikuuta 2018

Valtuustoryhmä esittäytyy: Martti Hellström

Martti Hellström on toisen kauden valtuutettu. Siviiliammatiltaan hän oli heinäkuun  loppuun 2014  alakoulun rehtori. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen tohtori.  Tasavallan presidentti on myöntänyt hänelle opetusneuvoksen arvonimen.

Hellström oli ensimmäisen valtuustokautensa paitsi valtuuston jäsen myös  Nuorten elinvoimaisuus  - kehittämisohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja. Vuoden 2016 ja kevään 2017  hän toimi  valtuustoryhmän puheenjohtajana ja neuvottelijana

Nyt toisella valtuustokaudellaan Martti on valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja ja tiedottaja. Lisäksi hän on demarien toinen edustaja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa.

Martti on ollut molemmat valtuustokaudet Valdemari- nettilehden päätoimittaja.Hän kertoo lähteneensä mukaan politiikkaan ajamaan lasten, nuorten, kotien ja koulun asiaa.  

Valtuustoryhmä esittäytyy: Juri Aaltonen

Teen valtuutettuna työtä, jotta kaikilla olisi parempi elämä. Päivätyössäni ammattiliiton kokoaikaisena puheenjohtajana teen työtä, jotta kaikilla olisi parempi työelämä.
Vaaliteemojani 2017 kuntavaaleissa olivat rantaraitin parantaminen,  maksuton varhaiskasvatus, Espoosta ihmisten metropoli ja espoolaisten yritysten toimintaedellytykset. Työ näiden puolesta jatkuu.

Olen kahden tyttären juristi-isä, syntyperäinen espoolainen ja lisäksi asunut hetken Helsingissä ja Vantaalla. Lapsuuteni olen viettänyt Espoon Tapiolassa ja hengaillut mm. Espoon rantaraitilla ennen kuin sitä kutsuttiin rantaraitiksi. Luonto, liikunta ja vesi ovat minulle tärkeitä. Ulkoilen aina kun pystyn havannakoiramme Leon kanssa Uudenmaan luontopoluilla.
Toimin tällä hetkellä SDPn edustajana Espoon kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa. Lisäksi olen mm. Espoon elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen jäsen ja Tapiolan sdp osaston varapuheenjohtaja.

Olen nimeni viitoittamasti juristi/lakimies. Koulutukseltani oikeustieteen lisensiaatti. Lisensiaattityössäni vertailin työtaisteluoikeutta Suomessa ja tärkeimmissä kauppakumppanimaissamme. Yhden lukukauden olen opiskellut Lontoossa.

Olen toiminut 2011 lukien Toimihenkilöliitto ERTO ry:n päätoimisena puheenjohtajana. Yhteiskuntavaikuttamisesta minulla on noin 20 vuoden kotimainen ja kansainvälinen kokemus toimihenkilöliitoissa (ERTO, STTK, OAJ, VvL, TeMe, Tekeri). Lapsena toimin mm. pienimuotoisesti yrittäjänä. Nykyiseen työtehtävääni siirryin Toimihenkilökeskusjärjestö STTKsta kansainvälisten asioiden päällikön tehtävästä.

Kaikkien pitäisi tehdä työtä sen hyväksi, että kaikilla, siis kaikilla, olisi parempi elämä. Hyvä elämä kuuluu kaikille.

Juri Aaltonen
OTL, valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen

Valtuustoryhmä esittäytyy: Maria Guzenina


 Maria Guzenina on Espoon kolmannen  kauden kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja. Maria oli demariryhmän ylivoimainen ääniharava 3308:lla äänellä. Hän toimi kesäkuusta 2011 toukokuuhun 2013 Jyrki Kataisen hallituksen peruspalveluministerinä. Tuona aikana syntyi mm. vanhus-palvelulaki. Kesäkuusta 2013 alkaen Maria on ollut Suomen Euroopan  neuvoston valtuuskunnan puheenjohtaja.

Maria on ollut demaripuolueen toinen varapuheenjohtaja vuosina 2008- 2010 ja ensimmäinen varapuheenjohtaja vuosina 2010- 2012. Hän on ollut vuodesta 2008 saakka myös demarinaisten puheenjohtaja.

Maria toimi Espoossa sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana vuodet 2004-2008. Vuodet 2008-2011 hän oli valtuuston toinen puheenjohtaja. Tammikuusta 2014 alkaen Marialla on jälleen 2-vuotinen pesti puheenjohtajistoon. Häet  on myös  valittu demariryhmän puheenjohtajaksi vuosiksi 2014 ja 2015.

Tällä hetkellä Guzenina toimii Espoon kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana. Eduskunnassa hän työskentelee keskeisessä perustuslakivaliokunnassa.

Taustaltaan Maria on toimittaja. Hän on julkaissut kaksi kirja ja on ahkera kolumnisti.  Marialla on hyvin kansainvälinen historia, ja hän puhuu sujuvasti mm. Venäjää.

http://www.mariaguzenina.net



Valtuustoryhmä esittäytyy: Markku Sistonen

DEMARIEN valtuustoryhmän puheenjohtaja on  Markku SistonenMarkku on pitkänlinjan kunnallispoliitikko. Hänet  valittiin ensimmäisen kerrtan  Espoon kaupunginvaltuustoon vuonna 1993. Takana on siis pian 14 valtuustovuotta.  Merkittävimmäksi yksittäiseksi polittiiseksi päätökseksi, jota hän on ollut ajamassa, Sista  nostaa uraltaan metropäätöksen vuonna 2006.  Mieluisin päätös on ollut ikäihmisten liikuntakortti: 63+ 

Uraan mahtuu useita valtuustoryhmän puheenjohtajuuksia, kaupunginvaltuuston puheenjohtajuus ja useita  varapuheenjohtajan tehtäviä. Vuonna 2018 hän on valtuuston 3. varapuheenjohtaja.

Sistonen on myös Etelä-Espoon sosialidemokraattisen työväen yhdistyksen puheenjohtaja - isänsä Aarnen jäljissä.

Urheluhenkinen mies on pyrkinyt myös kansanedustajaksi ja SDP:n varapuheenjohtajaksi vuonna 2008.

Siviilissä Sistonen on liikuntapäällikköja kolmen aikuisen lapsi isä. Luottamustehtäviin kuuluu mm.  Etelä-Suomen Liikunnan ja Urheilun puheenjohtajuus. Työuraan mahtuu vuosia pidettynä liikunnanopettajana. Sistan oma laji on ollut hockey, josta hän on kirjoittanut mm. Hockeyvalmentajan käsikirjan vuonna 1991.

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Valtuustoryhmä esittäytyy: Olli Lehtonen

OLLI Lehtonen on demarien varavaltuutettu ja sosterlautakunnan jäsen. Näin hän kertoo itsestään:
" Olen Lintuvaarassa kasvanut, syntyperäinen espoolainen. Nelilapsisen perheen rakensimme Hanneleni kanssa Helsingin Herttoniemeen. Muutama vuosi sitten - neljänkymmenen helsinkiläisvuoden jälkeen - tuli aika muuttaa takaisin Lintuvaaraan. Tuntuu hyvältä, Leppävaaralla ja sen asukkailla on vahvat juuret ja historia. Tulevaisuus tehdään yhdessä. 
Koulutukseltani olen valtiotieteen maisteri ja politiikka on ollut tiivis osa elämääni 70-luvun kouluneuvostovaaleista lähtien. Suurimman osan työurastani olen tehnyt vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten järjestöissä; sosiaalisihteerinä, toiminnanjohtajana, palvelutalon johtajana, asiantuntijana. ”Kuunnellaan heitä, jotka puhuvat hiljaisella äänellä” on myös poliittinen agendani. Hiljainen ääni kuuluu usein ikäihmisille tai vammaisille. 
Hyviä hetkiä elämässä on paljon, yksi parhaimmista, kun veneen köydet on irrotettu ja keula kääntyy merituulta kohti."

tiistai 12. syyskuuta 2017

Valtuustoryhmä esittäytyy: Heidi Luukkanen

Olen Olen Heidi Luukkanen, kahden tytön äiti. Syntyisin olen Kuopiosta, mutta jo ennen kouluun menoani muuttimme perheeni kanssa tänne pääkaupunkiseudulle. Espoossa olen asunut jo lähes 30 vuotta.

Valmistuin vuonna 1997 liiketalouden tradenomiksi ja toimin valmistumiseni jälkeen kirjanpitäjänä tietotekniikkakonsulttiyrityksessä. Omien lasteni oppimisvaikeuksien myötä aloin kuitenkin kiinnostua koulumaailmasta ja kun minut YT-neuvotteluissa irtisanottiin opiskelin koulunkäynninohjaajaksi vuonna 2012. Tuolla tiellä olen edelleen.

Työssäni kouluissa olen nähnyt läheltä nuorten pahoinvoinnin ja tuen tarpeet. Siitä sainkin luontevasti kantavan teemani vaaleihin ja tulevalle valtuustokaudelleni: kouluihin täytyy saada lisää moniammatillista tukea lapsille ja nuorille. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien lisäksi kouluissa, erityisesti yläkouluissa ja toisenasteella, tulisi olla esimerkiksi yhteisöpedagogeja tai sosionomeja auttamassa ja tukemassa nuoria.

Politiikassa olen tuore, Sosialidemokraattiseen puolueeseen liityin vasta juuri ennen vuoden 2017 Kunnallisvaaleja. Tulin valituksi ensikertalaisena, Kunnallisvaaleissa SDP:n 6. varavaltuutetuksi ja olen myös valtuustoryhmän jäsen. Ennen puolueeseen liittymistäni olen pyrkinyt toteuttamaan lähidemokratiaa lähinnä vanhempana, koulujen vanhempainyhdistyksissä ja johtokunnissa. Tälläkin hetkellä olen Järvenperän koulun johtokunnan puheenjohtaja.

Lasten ja nuorten hyvinvointi sekä syrjäytymisen ehkäisy ovat teemoja lähellä sydäntäni. Olinkin erityisen otettu valinnastani juuri liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajaksi. Teen voitavani lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä liikunnan että nuorisotyön keinoin.

Ollaan yhteyksissä!

Facebook: www.facebook,com/luukkanenheidi
Instagram: luukkanen_heidi