perjantai 22. kesäkuuta 2018

Valdemari 2018:3


Pääkirjoitus

Kuva: Maria Guzenina
Uuden valtuuston ensimmäinen vuosi takana 

Oikein hyvää kesää!

Keväällä 2017 valitun  valtuustoryhmämme  ensimmäinen valtuustovuosi on takana. Siksi tämä Valdemari 3:n lukupaketti olkoon tavallista tuhdimpi.

Nyt näkyvissä on 44 juttua. Mukana on mm. muistiot kaikista uuden valtuuston valtuustonkokouksista. Jutuissa  riittää luettavaa elokuulle, jolloin seuraava nettilehtemme ilmestyy.

DEMARIEN valtuustoryhmä on toiminut vuoden aikana aktiivisesti ja hyvässä yhteishengessä. Töitä on tehty ja uusia asioita on opeteltu. Valtuuston toiminnan vuosikello on tullut tutuksi. Yhteyksiä kaupunginhallituksen ja lautakunnan tason päätöksiin  on auttanut se, että valtuustoryhmän jäseniä  toimivat myös niissä:

Kaupunginhallituksessa edustajiamme ovat varsinaiset jäsenet Maria Guzenina ja Juri Aaltonen. Maria on myös kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtaja, ja Juri   elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen jäsen.

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa toimivat ryhmästämme varajäsen Olli Lehtonen ja  jäsen Johanna Värmälä.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa demareista ovat varajäsen Mika-Erik Walls  ja jäsen Martti Hellström.

Varhaiskasvatusjaostossa on varajäsen Iiris Mikkilä.

Kulttuurilautakunnassa edustajamme on  varajäsen Abdi-Rashid Mohamud.

Liikunta- ja nuorisolautakunnassa demareista ovat  varajäsenet  Heidi Luukkanen  ja Heini Saikkonen. Heidi  on myös liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa demariryhmästä onjäsen Liisa Kivekäs.  Hän on myös tila-ja asuntojaoston varajäsen .

Teknisessä lautakunnassa on Aulikki Pentikäinen. Aulikki on myös teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja.

Habiba Ali on osallistuva Espoo -aihealueen kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja.

Hyvinvointi ja terveys -aihealueen kehitysohjelman ohjausryhmään valittiin varajäsen Nina Heinikoski.

HUSin tuoreimmat uutiset välittää meille varsinainen jäsenja HUSin hallituksen jäsen Leena Luhtanen.

Yhteistyöstä muiden ryhmien kanssa vastaa varsinainen jäsen Markku Sistonen, joka on edustajamme neuvottelutoimikunnassa ja valtuuston puheenjohtajistossa.

LÄNSIMETROON liittyvistä asioista saamme tietoa varajäsen Hannele Kerolalta joka on Espoon  edustaja Länsimeton hallituksessa. Vastaavasti tietoa HSL:stä saamme varajäsen -

TÖITÄ on siis tehty monella rintamalla espoolaisten hyväksi.

NYT on oikea aika laittaa  kesähattu päähän ja nauttia Suomen kesästä.


torstai 21. kesäkuuta 2018

Valtuustovuosi 2016-18 pähkinänkuoressa

KESÄKUU 2017
Uusi valtuusto järjestäytyi ja aloitti toimintansa.  Sistonen 3.vpj. Demareilla edelleen 10 paikkaa salissa, joista uusia 4. Naisia 6, miehiä 4.  Ryhmän puheenjohtajina trio Sistonen-Kivekäs- Hellström. Varavaltuutetuita uusia 6. Naisia 6, miehiä 4. Kaupunginhallitukseen Maria ja Juri. Maria myös  konsernijaoston puheenjohtajaksi.

ARGH! Valtuusto kumosi demarien toukokuussa tekemät demokratiaa lisänneet muutokset toimintaohjeisiin.

ELOKUU 2017
Koulut alkoivat kurjissa merkeissä: Lähes 4000 koululaista oli väistötiloissa. Koulukyydit takkuilivat. luokattomasti". Espoon demari valtuustoryhmä vaatii, että koulukuljetusten  turvallisuus on taattava.

Soinilaiset perustivat  myös Espoossa oman valtuustoryhmän.

AUTS! Espoo ulkoisti  korjaamopalveluitaan. Murinaa HSL:n vyöhykerajoja vastaan.


SYYSKUU 2017
Espoon kaupunginvaltuusto päivitti syyskuun kokouksessan Espoo- tarinan kunnianhimoiseksi.
Vuoden 2018 talousarvio  sekä vuosien 2019-2020 taloussuunnitelman kehykset hyväksyttiin.

ARGH! Demarit ja vihreät ehdottivat veroprosentin vastuullista nostamusta. Veroprosentti jäi ennalleen 18:een.



LOKAKUU 2017
Metro myöhässä. Metron koeajo onnistui ensimmäisen kerran. Metroraportin mukaan urakka kompastui huonoon suunnitteluun. Espoo halusi  kuulla lakiasiantuntijoita asiassa.







MARRASKUU 2017
18.11. Länsimetron ensimmäinen rakennusvaihe Ruoholahdesta Matinkylään avattiin matkustajaliikenteeseen.  Espoon mitta täyttyi koulukyytiasioissa. Kaupunki tekikin päätöksen siirtää neljän koulun piiriin kuuluvat koulukuljetukset toisille yrityksille kevätlukukauden alusta alkaen.

Kaupunginjohtaja julkisti oman budjettiesityksensä. Demarien valtuustoryhmä  ja kunnallisjärjestö  pitivät yhteisen budjettiseminaari lauantaina  11.11.  Neuvottelutavoitteet asetettiin
Huomion kohteena on oltava kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret. Esimerkiksi kakkosluokkalaisten iltapäivätoimintaa pitää lisätä, ei vähentää. Erityisoppilaiden jakotunnit pitää palauttaa. Erityisesti ammattiin opiskeleville tarvitaan lisää oppilashuoltohenkilöstä. Joka kolmas ammattiin opiskeleva nuori keskeyttää opinnot.

Budjettineuvotteluissa löydettiin sopu. Vain persut jäivät ulkopuolelle. Neuvottelutulos nosti  kaupunginjohtajan  budjettiesityksen loppusummaa 4,69 miljoonaa euroa. Investointeihin lisättiin 0,5 milj. euroa. YES!
  • Sosiaali- ja terveystoimen  asiakasmaksujen korotus kaatui. Lisärahaa saatii  lasten terapiapalveluihin ja nuorten mielenterveyspalveluihin, opiskelijaterveydenhuoltoon sekä aikuissosiaali- ja perhetyöhön. 
  • Koulupuolelle: kielenopetuksen aloitusta varhennetaan alakouluissa. Myös yläkoulun B2-kieleen tulee lisätunti. Iltapäivätoiminta mahdollistetaan jatkossakin sitä haluaville toisluokkalaisille, ja maksut pidetään nykytasolla. Lisää rahaa mm. erityisopetukseen ja avustajaresursseihin sekä ruotsinkieliseen opetukseen ja varhaiskasvatukseen.  Lisärahaa käytetään myös mm. erityisopetukseen ja avustajaresursseihin.
  • Liikunta- ja nuorisojärjestöjen avustuksiin ja vähävaraisten lasten harrastusten tukemiseen saatiin  lisää rahaa.
  •  Espoon teatteritilan, kulttuuritorin ja kulttuurikeskuksen peruskorjauksen suunnitteluun varataan 0,5 milj. euroa.
  • Investointiohjelmaa valmistellaan kokonaisuutena. Esitykset kouluverkosta koko lukioverkon ja Tapiolan alueen kaikkien koulujen osalta tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn viimeistään helmikuussa 2018.  Tuolloin käsitellään myös matinkyläläisille tärkeätä Meri-Matin lukiota. Talousarvioehdotus sisältää lähes miljardi euroa koulu- ja päiväkotitilojen korjauksiin seuraavien kymmenen vuoden aikana.
  • Neuvotteluissa kirjattiin ylös 20 ns. pöytäkirjamerkintää. Näistä useat ovat demareille tärkeitä: 
* Seurataan vanhusten pitkäaikaispaikkojen määrän riittävyyttä*  Varhaiskasvatuksen poikkeustapausten sijaisjärjestelyihin kiinnitetään huomioita * Päätös Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilasta tehdään kevään 2018 aikana.* Hankintojen strategiset linjaukset tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2017 aikana.* Espoossa edistetään kestäviä ja innovatiivisia hankintoja. *  Espoon sairaalan toimivuutta ja henkilöstön työhyvinvointia seurataan. * Kouluissa työhyvinvointiin liittyvät täydennyskoulutukset koskevat opettajien lisäksi myös koulunkäyntiavustajia. * Koulukuljetusten sopimusehtojen mukaista laatua ja luotettavuutta seurataan ja sopimusten vastaisiin menettelyihin puututaan ja käytetään sopimusten mukaisia sanktioita. * Koululaisten loma-aikojen toimintaa kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. * Kouluverkkopäätökset lukioverkon ja Tapiolan alueen osalta tuodaan kaupunginhallitukseen viimeistään helmikuussa 2018. * Sosiaali- ja terveyslautakunta arvioi omaishoidontuen perusteiden asianmukaisuutta ja korjaa niitä tarvittaessa.

JOULUKUU 2017
Tässä kuussa oli perinteisesti kaksi valtuustonkokousta. Ensimmäisessä hyväksyttiin budjetti ja toisessa muiden asioiden lisäksi  budjettiin liittyvät toiveet. Demarit olivat sovussa mukana. Espoo antoi erittäin kriittisen lausunnon sotevalinnan vapauslain luonnoksesta,

Länsimetro alkoi kulkea aivan vuoden 2017 lopulla.  Pitkien odotusten ja viivästysten jälkeen. Mutta ongelmia riitti. Kuljettajille ei ollutkaan vessoja. Peilit olivat vääränlaisia. Metro myöhästyi. Vaunuihin ei mahtunut. Vuorovälit Matinkylään olivat liian harvoja. Kuljettajia erosi. Matka-ajat pitenivät jopa kohtuuttomasti. Lopulta osa palasi käyttämään  omaa autoa. Demarit nostivat esiin sietämättömiä ongelmia:  riittämättömiksi osoittautuneita  vanhuksille merkittyjä resursseja tai ihmisten työmatkojen hankaluuksia. LänsiMetron jatko lykkääntyi. Hinta-arvio nousi  yli miljardin.   Tapiolan uimahallin remontti venyi ja hinta kasvoi.

TAMMIKUU 2018
Suomessa pidettiin presidentinvaalit. Demarien ehdokas Tuula Haatainen sai  3,3 % äänistä. Osalle opputulos oli pettymys, osa osasi olla kai realistisempia.

Budjettineuvotteluissa oli kysyttyvirkamiehiltä, riittävätkö mm. vanhuksille tarkoitetut rahat varmasti. Riittävät, riittävät, vastattiin virkavastuulla. Vaan mikä olikaan todellisuus?  Jo tammikuussa selvisi, että monen kotona asuvan osalta kotiapu li heitteillejätön tasoa.

Martti Hellström  ja 22 muuta  valtuutettua  jättivag tammikuun kokouksessa  valtuustokysymyksem koulujen henkilökunnan suojaamisesta väkivallalta. Taustalla oli  espoolaisrehtorin pahoinpitely omassa koulussaan.

Espoon virkamiesten laatima koulu- ja lukioverkkosuunnitelma (suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma 2018-2027) julkistettiin 11.1.2018. Esitys nosti kovan myrskyn ja keskustelun lukio- ja kouluverkon alueellisen tasapainon ja eritoten koulukorjauskohteiden aikataulujen ja priorisointien osalta. Espoon demarit olivat erityisen huolissaan Tapiolan alueen alakoulujen – Aarnivalkea ja Jousenkaari – tilanteesta. Alueella ei ole yhtään tervettä alakoulua.

Valtuusto päätti, että kaupungintalo puretaan. Demarien äänet hajosivat. Demarit jättivät aloitteenkiertotalouden edistämiseksi Espoossa mahdollistamalla  asukkaille muovijätteen lajittelu myös taloudellisesti. Johanna Värmälän toive, että valtuustolle annettaisiin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurannan yhteydessä tilannekatsaus lasten ja nuorten käyttämien julkisten tilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta, kuten myös tietoa, miten esille ongelmat on ratkaistu.
Espoolaiset demarit nostivat ongelmia ensimmäisten joukossa esiin huolen metron toiminnasta. Konsernijaosto  lähetti HSL:lle kattavan listan korjausta vaativista kohdista. Mutta HSL:n muut kunnat eivät halua ymmärtää tilannetta.

HELMIKUU 2018
Valtuusto sai ennakkotiedon vuoden 2017 tilinpäätöksestä. ARGH! Harmittavia faktoja olivat, että  Espoon Asunnot ovat jatkuvasti jäljessä tuotantotavoitteista (tavoite 400/v, todellisuus ollut 230/v).  Lastensuojelun asiakkuudet  ovat jälleen kääntyneet nousuun. Koulujen kunto on surkea. Korjausseurannassa oli 22 koulua ja 17 päiväkotia. Kahdeksan koulua oli sisäilmaväistössä (8%). Yhteensä väistössä on noin 2 496 oppilasta (8%)


MAALISKUU 2018
ARGH! Tarkennetun hankesuunnitelman mukaan Länsimetron jatkeen luovutus operaattorille tapahtuukin vasta vuoden 2023 aikana. Ja lisäksi kustannusarvio on  kasvanut  321 miljoonasta  592 miljoonaan Euroon. Yhteensä  Länsimetron jatkeen tarkennettu kustannusarvio on 1 159 milj. euroa





HUHTIKUU 2018
Valtuusto  oli perimmäisten asioiden äärellä.  Demareiden Liisa Kivekkään ja Markku Sistosen kysymykset kotihoidon toimivuudesta ja vanhuspalvelulain edellyttämien oikeuksien toteutumisesta kirvoittivat pitkän ja vakavan  keskustelun. Puheenvuorojen pitäjien valtaenemmistö kannatti hoitohenkilökunnan lisäämistä ja heidän työolojensa parantamista, jotta hoitajat saisivat tehdä työnsä hyvin ja ajan kanssa. Lisäksi kannatettiin ympärivuorokautisten hoivapaikkojen lisäämistä, jotta yksikään vanhus ei joudu elämään kotonaan, kun ei siellä enää pärjää.

Markku Sistonen jättikin kokouksessa toivomusaloiteen, jossa pyydettiin selvittämään kotihoidossa olevien vanhusten oma näkemys saamansa hoidon riittävyydesta. Niin kaunis kuin tavoite saada asua kotona mahdollisimman pitkään onkin, jossain tulee raja vastaan.

Juri Aaltonen teki kaupungin vuoden 2019 budjetin valmistelua varten määräraha-aloitteen koirien uimarannan rakentamiseksi rantaraitille.

TOUKOKUU 2018
Toukokuun valtuuston "kuumat aiheet" oli Vuoden 2017 arviointikertomuksen käsittely.
Demaripuheenvuoroissa kannettiin huolta siitä, että kovin monta tulostavoitteita ei saavutettu. Kotihoito huolestutti.  Muita ryhmiä  muistutettiinkin " Sitovien tavoitteiden tulee olla olennaiseen keskittyviä, mitattavia sekä riittävän kunnianhimoisia ja haastavia." Johanna Värmälä oli pois, ja niinpä hänen kysymyksensä  maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksista kaupungille ja sen omistamien yhtiöiden talouteen ja toimintaan pöydättiin.

KESÄKUU 2018
Kesäkuun kokouksen tärkein asiakohta oli seuraavan valtuustovuoden puheenjohtajiston valinta, jossa persujen yli käveltiin.

Persujen - tai tarkemmin yhden persun - sivistymättömät puheenvuorot loukkasivat monia.


HUOM! VALDEMARIN tähän numeroon on nostettu luettaviksi muistiot valtuuston ensimmäisen vuoden kaikista kokouksista.

Muistio valtuuston toukokuun kokouksesta

Toukokuun valtuuston kokous 21.5. alkoi ihan ajallaan. Kokouksen alussa tehtiin tärkeä päätös: hyväksyttiin Sanna Lauslahden ero altuutetun ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajan tehtävästä. Lautakuntapomoksi valittiin Marika Niemi.

Puheenvuoropyyntöjä sateli, kun lista eteni kohtaan: Vuoden 2017 arviointikertomuksen käsittely. Yksi parhaista tilannekuvista:
"Espoossa on taloudessa ylijäämää ja palveluissa alijäämää." (Antero Laukkanen).
Demarihuolenaiheita olivat: Tulostavoitteita ei ole saavutettu. Kotihoito huolestuttaa. Kotihoidon henkilöstö: 20 täytetään 40 vakanssua  avoinna!!!"  Ei voida arvioida??? :Pitkäaikaistyöttömät.  Metro. Tervelliset tilat. Työhyvinvointi.   " Sitovien tavoitteiden tulee olla olennaiseen keskittyviä, mitattavia sekä riittävän kunnianhimoisia ja haastavia."

Vuoden 2017 tilintarkastuskertomus kuultiin, tilinpäätöksen hyväksyttiin ja vastuuvapaus myönnettiin kuitenkin yksimielisesti.

Taloussuunnitelman 2018-2020 investointiohjelman 2018-2027 täydentäminen Matinkylän lukion, Otaniemen lukioväistöjen, perusopetuksen väistökoulun sekä Aarnivalkean ja Jousenkaaren koulujen osalta puhutti sekin. Läpi meni lisäys, jossa Matinkylän lukio sijoittuu (ainakin osittain) Tynnyripuiston tontille. Läpi meni myös Sistosen toivomus, joka koski Kaitaan lukiota,

Kysymyksiä ja aloitteita

Loppulista olikin kysymyksiä ja alotteita. Useimmat merkittiin tiedoksi.

Johanna Värmälä oli pois, ja niinpä hänen kysymyksensä  maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksista kaupungille ja sen omistamien yhtiöiden talouteen ja toimintaan pöydättiin. Pöydälle jäi niinikään  valtuustokysymys yläkoulujen koulupäivän päättymisestä keskiviikkoisin  Vihreiden kysymys- vastaus jäänyt Ovalassa pöydälle.

Valtuustokysymykseen  pätevien lastentarhanopettajien saamisen turvaamisesta, henkilökunnan pysyvyyden vahvistamisesta ja palkkatason kehittämisestä ei ehditty vastata ajoissa.

Valtuustoryhmä tavattavissa 19.5.












DEMARIEN valtuustoryhmän iskuryhmä julkaisi Länsiväylässä ilmoituksen ja kertoi olevansa  tavattavissa  lauantaina 19.5. Pysäkkejä oli kaksi: Espoontori ja Tapiolan Markkinat. Tapiolassa oli pystyssä oikein teltta.  Ilma oli uskomattoman upea ja poliittinen keskustelu siksikin "lämmintä".

Espoon keskuksessa jaettiin SDP-ilmapalloja.  Valtuustoryhmästä kuvassa
Liisa Kivekäs,  Iiris Mikkilä, Maria Guzenina ja Markku Sistonen.
Kuvassa myös muita espoolaisdemareita:  Kai Hurskainen, Kirsi Nyqvist ja
Henna Sistonen.

4 kaupungin valtuustojen yhteiskokous

HARVINAINEN, neljän kaupungin yhteinen vain yhteen asiaan keskittyvä kokous pidettiin  Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten valtuustojen kesken 6.5. 2018 Vantaalla Martinus-salissa.  Teemoja oli tasan yksi:  sote-maakunta-valinnanvapaus-asiat.

Kukin valtuusto kokoontui aluksi ja sitten lopuksi äänesttiin. Välillä kuultiin  kunkin kaupungin avauspuheen lisäksi yli 50 puheenvuoroa. Keskustelu jatkui valtuustojen erillisissä kokouksissa, joissa myös kunkin kaupungin lausunnosta päätettiin.

KAIKKI  valtuustot hyväksyivät yhteisen lausunnon, Espoossa äänin 49 – 24, Vantaalla äänin 48 – 16 ja Helsingissä äänin 79 – 3 (yksi tyhjä, poissa 2). Kauniaisissa päätös oli yksimielinen. Hyvä niin, näin Espoon kokoomuksen irtiotto saatiin torjuttua. Valtuusto päätti näin yhtyä yhteiseen lausuntoon.

Yhteinen lausunto oli tällainen:
Maakunta- ja sote-uudistus on laaja ja monimutkainen kokonaisuus, jonka kokonaisvaikutukset ovat epäselvä 

Uudistuksessa on kyse maan hallintohistorian laajimmasta ja siten erittäin monimutkaisesta kokonaisuudesta. Lainsäädännön valmistelua on leimannut vaikutusarviointien puutteellisuus. Erityisesti taloudellisiin vaikutuksiin ja asiakkaiden palvelujen sujuvuuteen liittyviin riskeihin on kiinnitetty liian vähän huomiota. Koska vaikutusarvioinnit pohjautuvat puutteelliseen tutkimustietoon ja pienimuotoisiin kokeiluihin, ne eivät anna todellista kuvaa uudistuksen kokonaisvaikutuksista suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla. Kaupungit ovat omiin kokemuksiinsa ja tietotaitoonsa pohjautuen arvioineet omalta osaltaan ja yhteistyössä uudistuksen vaikutuksia. 
Demarien Leena Luhtanen käytti upean
puheenvuoron suuressa salissa. 
Kertarysäyksellä ja kireällä aikataululla toteutettu uudistus johtaa tällä hetkellä toimivien palvelujen heikentymiseen ja katkoksiin palveluketjuissa. Myös uudistuksen aikatauluun liittyy suuria riskejä. Uudistuksen hallittu toimeenpano on Uudellamaalla hyvin vaikeaa maakunnan jättimäisen koon takia. Koko maassa korostuu riski demokratian heikkoon toteutumiseen, kun vaalit järjestetään hyvin tiiviillä aikataululla lainsäädännön mahdolliseen voimaantuloon nähden. 
Yksi ratkaisumalli ei sovellu maan erilaisiin osiin 
Uudistuksen valmistelussa on keskitytty etsimään yhtä ratkaisumallia, riippumatta maan eri osien hyvin erilaisista olosuhteista, tarpeista, vahvuuksista ja haasteista. Pääosin maaseutu- ja haja-asutusalueiden tarpeisiin pohjautuva ratkaisu ei vastaa pääkaupunkiseudun erityispiirteisiin tai kasvaville kaupungeille tyypillisiin haasteisiin. Alueiden erojen huomioiminen olisi kaikkien etu. Se parantaisi palvelujen saatavuutta yhdenvertaisesti ja mahdollistaisi toimivat ratkaisut paikallisesti.
Pääkaupunkiseudun erityispiirteitä, kuten muuta maata merkittävästi voimakkaampaa maahanmuuttoa, muusta maasta poikkeavaa elinkeinorakennetta ja kansainvälisyyttä, ei huomioida uudistuksessa lainkaan. Lisäksi sosiaaliset haasteet, kuten asunnottomuus, segregaatio ja pitkäaikaistyöttömien määrä ja erityinen profiili, vaativat pääkaupunkiseudulla erilaisia joustavia ratkaisuja ja muuta maata tiiviimpää yhteistyötä kuntien eri toimintojen välillä. 
Kaupunkien elinvoima ja kehityksen työkalut ovat vaarassa heiketä uudistuksen myötä
Maailmanlaajuista trendiä kaupunkien merkityksestä koko maan ja alueiden elinvoiman ja kehityksen vetureina ei huomioida Suomen itsenäisyyden ajan suurimmassa hallintouudistuksessa. Uudistus päinvastoin heikentää kaupunkien menestymisen edellytyksiä, eikä se myöskään turvaa kaupunkien elinvoimaa tai palveluiden laadukasta järjestämistä. Kaupunkien pitkäjänteisen kasvun mahdollisuudet ovat heikentymässä, millä on haitallisia vaikutuksia koko maan kehityksen ja kilpailukyvyn näkökulmasta.
Suomalaiset kaupungit ovat kasvun ja innovaatioiden keskittymiä ja hyvinvoinnin rakentajia. Kaupunkien kyky ratkaista monimutkaisia haasteita on perustunut kaupunkien laajaan toimivaltaan. Toteutuessaan sote- ja maakuntauudistus pirstoo toimivaltaa ja tehtäviä eri hallinnon tasoille ja luo esimerkiksi lasten ja nuorten palveluihin uusia hallinnollisia rajapintoja. On koko kansakunnan etu, että suomalaisilla kaupungeilla on entistä laajemmat, ei nykyistä suppeammat, mahdollisuudet vastata monimutkaisempiin haasteisiin ja panostaa vahvuuksiinsa globaalissa kilpailussa. 
Entinen sosiaali- ja terveysministeri Maria
Guzeninan tiesi, mistä puhui.
Maankäytön suunnittelu on kaupunkien elinvoiman kannalta keskeinen työkalu. Uudistus korostaisi toteutuessaan oikeusvaikutteisen maakuntakaavan kautta maakunnan asemaa kuntien sijasta. Muutos rikkoisi kuntien kaavoitusmonopolin, eikä se ole kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta hyväksyttävää. Metropolialueen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyön jatkaminen on tärkeää metropolialueen kasvun, toimivuuden, seudullisen tasapainon ja eriytymiskehityksen torjunnan näkökulmista.
Myöskään ehdotettujen kuntien muiden tehtävien kuten pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon palvelujen siirtäminen maakunnille ei pääkaupunkiseudun näkökulmasta ole tarkoituksenmukaista. Tehtävät on hoidettu nykyisin hyvin ja tehokkaasti kuntien toimesta. Helsingin ja Uudenmaan eri alueellisilla pelastuslaitoksilla on omat tärkeät ja erityiset roolinsa. 
Kaupunkien taloudellista tilannetta ja investointikykyä on vahvistettava, ei heikennettävä 
Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn ja elinvoiman turvaaminen on koko Suomen etu.
Uudistus muuttaa merkittävästi kaupunkien taloudellista tilannetta. Uudistuksen myötä talouden näkymä muuttuu kaupungeille epävarmaksi, sillä tulorahoituksen kehitykseen ei ole 2020-luvun alun jälkeen näkyvyyttä. Erityisiä huolenaiheita ovat myös kaupunkien investointikyky, Uuttamaata koskevat rahoituksen epäkohdat sekä jo toteutetun sote-kehitystyön huomiotta jättäminen. 
Johanna Värmälä on vahva soster-osaajamme.
Uudistuksen jälkeen kaupungit menettävät suuren osan verotuloistaan ja samanaikaisesti valtionosuuksien merkitys kuntien tulopohjassa korostuu. Voimakkaampi riippuvuus valtionosuuksista on ongelmallista itsehallinnon näkökulmasta ja lisäksi niiden määräytymis- ja jakoperusteet muuttuvat vuosittaisilla budjettipäätöksillä. Valtionosuuksissa hallitsevassa roolissa olisivat myös uudistuksen rahoitusmuutoksia tasaavat erilliserät. Nämä tekijät lisäävät ennakoimattomuutta ja aiheuttavat vakavia ongelmia kaupungeille toiminnan suunnittelun kannalta. Samanaikaisesti kaupunkien keinot käyttötalouden sopeuttamiseen heikkenevät. Suurena riskinä on, että sopeutuspaineet joudutaan kohdentamaan kasvatuksen ja koulutuksen palveluihin sekä kaupunkiympäristön ja liikennejärjestelmän toimintoihin eli kuntalaisten kannalta keskeisiin peruspalveluihin. 
Uudistus lisää kaupunkien rahoituksellista epävarmuutta sekä heikentää kasvavien kaupunkien investointikykyä. Vaikka tulot putoavat kolmannekseen, investointitarve pääkaupunkiseudun kaupungeissa ei juuri vähene. Kasvavat kaupungit tarvitsevat ennen kaikkea uusia kouluja ja varhaiskasvatuksen palveluja sekä maankäytön ja logistiikan investointeja ja nämä investoinnit jäävät edelleen kaupunkien hoidettavaksi. 
Yhdenvertaisuus ei rahoitusmuutoksessa toteudu. Kiinteistöverosta puolet ollaan sisällyttämässä verotulotasaukseen ja kuntien yhteisöverotuloja ollaan leikkaamassa 40 prosenttia. Nämä rahoitusmuutoskokonaisuuden elementit heikentävät pääkaupunkiseudun verotuloja enemmän kuin mikä on näiden vaikutus maassa keskimäärin. 
Uudistus kasvattaa kuntien suhteellista velkaantuneisuutta, kun nykyinen lainakanta jää kaupunkien vastuulle samalla kun tulot vähenevät. Uudistus ei vähennä kasvavien kaupunkien investointitarvetta, mutta heikentää merkittävästi kaupunkien kykyä välttämättömiin kasvuinvestointeihin tulevaisuudessa. Kunnallisverokertymän ja yhteisövero-osuuden leikkaus pienentävät vuosittaista euromääräistä verotulokasvua, jota käytetään kasvuinvestointien rahoitukseen. Koko maan kehityksen kannalta on välttämätöntä, että kaupungit kykenevät investointeihin jatkossakin, sillä esimerkiksi pääkaupunkiseutu yksin tuottaa noin 30 prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta. 
Asiakaslähtöisyys on oltava kaiken uudistamisen lähtökohta 
Maakunta- ja sote-uudistuksessa on unohdettu asiakaslähtöisyys, jonka vuoksi palvelujen yhteensovittamisen haasteet ovat merkittävät. Uudistus luo haasteita palvelujen integraation toteuttamiselle ja riskinä on, ettei asiakkaan kokonaistilannetta pystytä uudessa järjestelmässä huomioimaan. Erityisesti paljon sosiaali- tai terveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden sekä heikossa asemassa olevien palvelukokonaisuudet muodostuvat vaikeasti hahmotettaviksi ja palvelujen saanti tulee edellyttämään nykyistä merkittävästi enemmän ohjausta ja neuvontaa, mikä lisää kustannuksia. Esitetty malli sisältää epäsuoria taloudellisia kannustimia moniongelmaisten asiakkaiden pallotteluun taholta toiselle. Maakunnalla ei ole käytännössä mahdollisuuksia ohjata tai valvoa palveluntuottajan toimintaa koko tuotantoketjussa siten kuin olisi asukkaiden hyvinvoinnin ja terveydenhoidon kokonaisvastuun osalta tarpeen. 
Uudistuksen lainsäädäntöön liittyy merkittäviä puutteita kielellisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Kielelliset oikeudet, erityisesti ruotsinkielisten palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus ja aito valinnanvapaus, eivät tule turvatuksi lakiesitysten nykymuodossa. Esitykset eivät takaa riittävästi kielellisten oikeuksien toteutumista käytännössä. 
Maakunnan itsehallinto ei toteudu valtion vahvan operatiivisen ja taloudellisen ohjauksen vuoksi.  Päätöksenteon siirtyminen maakuntatasolle ja monitasoiseen hallintokokonaisuuteen vähentää kiinnostusta osallistua sekä vie vaikutusmahdollisuudet lähipalveluihin kauemmas asukkaasta ja asiakkaasta. 
Uudenmaan maakunnan perustamiseen liittyy valtavia toiminnallisia ja taloudellisia haasteita 
Espoo mukana  äänin 49 – 24 
Uudenmaan maakunta on muihin maakuntiin verrattuna väestöpohjaltaan valtava. Uudistuksen edellyttämä nykyisten organisaatioiden yhdistäminen olisi suurin Suomessa koskaan tehty fuusio, joka koskee noin 55 000 henkilöä ja 6 miljardin taloutta. Jättimäisen, uuden hallintorakenteen luominen johtaa pääkaupunkiseudun palvelujen kehittämisessä saatujen kustannussäästöjen menettämiseen. Arvioiden mukaan uudistus sisältää merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä. 
Uudenmaan maakunnan rahoituksen riittävyyttä on perusteltua epäillä. Uudenmaan maakunnan muutoskustannukset tulevat olemaan mittavat, kuten myös tietojärjestelmätarpeet. Kustannusten kasvun hillinnän tavoite johtaa palveluverkon karsimiseen ja palvelumaksujen korottamiseen. Arvioiden mukaan Uudellamaalla joudutaan ensi vuosikymmenellä leikkaamaan kustannusten kasvua noin miljardilla eurolla. 
Uudistus on hallintolähtöinen ratkaisu, joka lisää byrokratiaa kaikessa toiminnassa ja hallinnontasoilla.  Monen tason hallinto aiheuttaa päällekkäisiä tehtäviä, vastuunjaon epäselvyyttä ja tehottomuutta. Kokonaisuudesta muodostuu iso, kallis ja vaikeasti hallittava. 
Omassa kehittämistyössään pääkaupunkiseudun kaupungit ovat tunnistaneet yhteistyöprosessit, joita tarvitaan sujuvien ja asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseksi. Sen sijaan on perusteltua epäillä maakunnan kykyä hallita muodostuvaa kokonaisuutta ja palvelujärjestelmää.  Haasteet palvelujen yhdenmukaisessa järjestämisessä, palvelujen integraatiossa, sujuvassa yhteistyössä sekä tuottavuuden lisäämisessä ovat ilmeiset.
Työnjako maakunnan ja kuntien välillä sekä yhteistyö- ja toimintamuodot ovat pääosin epäselvät ja palvelujen integraation turvaaminen ja erityisiin haasteisiin vastaaminen vaatisi monimutkaisia yhteistyörakenteita kaupunkien ja maakunnan välillä ja maakunnan sisällä.  Yhteistyörakenteiden muodostaminen vie aikaa ja nykyisellä aikataululla asiakkaiden palvelujen jatkuvuutta ei voida taata. Uudistuksen myötä tarvitaan myös paljon uutta osaamista ja uusia tehtäviä esimerkiksi palveluohjauksessa, neuvonnassa sekä sopimusasioissa. 
Uudistus ei huomioi, että pääkaupunkiseudulla väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on erityishaasteista johtuen erilainen prosessi kuin muualla maassa. Uudistus vaikeuttaa uusien yhteistyörakenteiden myötä tässä onnistumista. Uudistus huomioi myös heikosti kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja yhdistykset, joilla on merkittävä rooli hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamistyössä. Kolmannen sektorin rooli ja avustukset ovat uudistuksessa epäselvät. 
Uudistukselle asetettu aikataulu ja etenemistapa eivät tue uudistuksen onnistumisen edellytyksiä palveluiden häiriöttömän saatavuuden ja palveluketjujen sujuvuuden näkökulmasta. Alun alkaen suunnittelun olisi pitänyt perustua vaiheittaiseen etenemiseen ja nykyjärjestelmän kehittämiseen koko maan sote-järjestelmän täydellisen mullistamisen sijaan. Joustava eteneminen ja nykyjärjestelmän evoluutio olisi tullut ottaa uudistuksen lähtökohdaksi etenkin Uudenmaan osalta. 
Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat saavutettavissa kaupunkien omalla kehittämistyöllä 
Maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteet terveys- ja hyvinvointierojen kaventumisesta, palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta ja kustannusten kasvun hillitsemisestä eivät toteudu nykyisessä uudistusmallissa. Ehdotettu maakuntahallinto on pääkaupunkiseudun kaupunkien näkökulmasta haitallinen edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Uudistuksen tavoitteet ja mittakaavaedut on pääkaupunkiseudulla saavutettu ja saavutettavissa kaupunkien oman palvelukehittämisen tuloksena. Pääkaupunkiseudulla sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty väestöpohjan kannalta hyvin kaupunkien omana tuotantona ja erikoissairaanhoidossa kuntayhtymän kautta. Nykyisiä toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja on aktiivisesti kehitetty hallitusti ja vaiheittain kustannus-tehokkaammiksi, laadukkaammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi. Kaupunkien väliset ja kaupunkien sisäiset toimintamallit, palveluketjut ja innovaatiot ovat uudistuksen myötä vaarantumassa ja kustannushyödyt sen myötä vaarassa kadota. 
Edellä mainittu huomioiden, uudistuksen toteuttamiseen sisältyy merkittävästi enemmän riskejä kuin sen toteuttamatta jättämiseen. Koko maalle yhtäläisen mallin ja aikataulun sijasta pitäisi huomioida erilaiset tarpeet. 
Pääkaupunkiseudun kaupungit katsovat yhdessä, ettei lainsäädäntökokonaisuutta voi esitetyssä muodossaan hyväksyä.

Valtuustoryhmä järjestäytyi

Espoon demarien  valtuustoryhmä piti järjestäytymiskokouksen   5.6.2018. 

Ryhmä valitsi puheenjohtajiston uudelleen toiseksi toimintakaudeksi. Puheenjohtajana jatkaa  Markku Sistonen, 1 vpj:na  Liisa Kivekäs ja 2. vp:jna Martti Hellströmin. Hellström toimii myös myös ryhmän tiedottajana.



Muistio kesäkuun valtuuston kokouksesta

Leena Luhtanen äänestää 3 vpj:stä.
KESÄKUUN valtuuston  kokous avattiin 11.6. oikea-aikaisesti. Ja keskeytettiin sitten. Pitkäaikainen kd-valtuutettu Antero Laukkanen sai 60-vuotiskukat ja kaupunginjohtaja sai kertoa, että Espoo on nyt maailman älykkäin yhteisö.

SITTEN alkoi politikointi: Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali ajalle 11.6.2018 - 31.5.2019. Valtuusto valitsi  valtuuston puheenjohtajaksi  Jyrki Kasvin (Vihr.), valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Jalmari Torkin (Kok.) ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Markku Sistosen (SDP). Mutta sitten tulikin tenkkapå.  Valtuuston kolmannen  varapuheenjohtajan  pesti kuului valtuuston paikkajakosopimuksessa Persuille. Mutta ryhmä on hajonnut.  Persujen ryhmä  ehdotti  Arja Juvosta.  Siniset esittivät Simon Eloa.  Myös RKP asetti myös oman ehdokkaansa Kristiina Gestrinin.

Neuvotteluissa oli otettu kanta, että persut ja siniset sopikoot  asian keskenään. Eivät sopineet. Niinpä
valtuusto joutui äänestämään 3. varapuheenjohtajista.  Vaali toteutettiin suljetulla lippuäänestyksellä. Ketä tahansa sai äänestää. 73 ääntä laskettiin. Simon Elo sai eniten,  27 ääntä. Hänet valittiin

Kaavoja
Listalla oli iso kasa kaavoja. Jotkut  helppoja: kuten Tolppolanmäki ja Matinmetsä.  Latokasenniitty herätti jo intohimoja.   Vihreät esittävät palautusta. Palautus hävisi äänestyksen. Kaitaan-Iivisniemen kaava sai jopa ministeri Soinin pönttöön. Läpi meni Hannele Kerolan kannattama lisäysesitys:
 ”Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa koko kaavaprosessin aikana.”

Sitten tulikin kahvitauko, jolloin ryhmä hakusi kehua ja kukittaa valtuuston puheenjohtajistoon uudelleen valitun Sistosen,

TAUON jälkeen kaavakeskustelut jatkuivat

Kysymyksistä
 
Listalla oli  Johanna Värmälän valtuustokysymys maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksista kaupungille ja sen omistamien yhtiöiden talouteen ja toimintaan.   Valtuusto hyväksyi vastauksen ja  Johanna Värmälän toivomus hylättiin 37-35 kokoomuksen äänin.

Seuraavaksi listalla oli demarien Aulikki Pentikäisen valtuustokysymys maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyysaseman parantamisesta. Valtuusto merkitsi selostusosan tiedoksi. Aulikki esitti myös toivomuksen.   Lähes kaikki olivat sen takana. (Ks. erillinen artikkeli)

Aloitteita

Vastaus valltuustoaloitteeseen  lastensuojelun työntekijöiden tilanteesta hyväksyttiin yksimielisesti. Samoin vastaus aloitteeseen: Ei minun takapihalleni (NIMBY) -monitoimitalon tai -talojen löytämiseksi Espoon kaupungin kiinteistömassasta. Sekä  aloite Espoon oman normienpurkuohjelman käynnistämisestä. Sekä  aloite peruskoulun oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumisesta digitaalisessa oppimisympäristössä. Sekä aloite uudesta avoimesta lukiosta ja nuorten korkeakoulupolusta. Ja edelleen aloite toisen asteen koulutuksen kustannusten selvittämisestä ja alentamisesta sekä aloite maksullisesta englannin kielisestä koulusta ja lukiosta. Sekä aloite Laaksolahden urheilupuistoalueen kehittämiseksi, kuntan ja nurmen rakentamiseksi päiväkotien pihoille,  rantaraitin toteuttamisesta Matinkylässä

Pöydälle jäivät mm. Valtuustoaloite pienydinreaktoreiden käytön tutkimisesta Espoon hiilidioksidipäästötavoitteiden saavuttamiseksi, valtuustoaloite hulevesien suunnittelun ja -rakennuttamisen periaatteista.

Valtuustoaloite nuorisovaltuustoaloitteiden tuomisesta valtuuston käsittelyyn herätti isoja tunteita.

Vastenmielistä puhetta

PERSUJEN maahanmuuttovastainen kokousriehunta kiihtyi vuoden aikana aina kun listalla oli jokin maahanmuuttajille tarkoitettu etu. Joulukuun budjettikokouksessa ryhmä teki useita muutosesityksiä, ja ne  kaatuivat  68-4.  Helmikuussa heidän sappeaan kiihdytti Espoon kotouttamisohjelman 2018-2021 hyväksyminen. Kuten arvata saattoi, persut kävivät kuin haaskat tämän ohjelman kimppuun. Pitkien keskustelujen jälkeen äänesteltiin kumoon kaikki persujen  tekemät muutokset. Touko- ja kesäkuun kokouksissa osa puheenvuoroista oli jo ihan kiihkopuhetta.

Pitäisiköhän  tehdä sama temppu, minkä valtuuston puheenjohtajista Maria Guzeninan johdolla teki syksyllä 2016. Tuolloin  puheenjohtajisto  haastoi  Espoon valtuuston valtuustoryhmien puheenjohtajat sitoutumaan  kunnioituksella suhtautuvaan käytökseen.

Valtuuston puheenjohtajisto katsoi tällaisen sitoumuksen tärkeäksi, jotta Espoon valtuusto voi keskittyä viharetoriikan ja epäasiallisen käytöksen sijaan ihmisten tärkeiden asioiden hoitamiseen.

Kaikki Espoon valtuustoryhmien puheenjohtajat allekirjoittivat sitoumuksen. Kuului näin:

"Sitomus

Me allekirjoittaneet Espoon valtuustoryhmien puheenjohtajat sitoudumme Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Eurooppalaisen rasismin vastaisen peruskirjan tavoitteisiin. Niiden mukaisesti lupaamme puolustaa ihmisoikeuksia, demokratiaa, sananvapautta ja oikeusvaltion periaatteita.

Lisäksi sitoudumme omassa työssämme ryhmiemme puheen ohtajina arvokkaaseen ja kaikkiin Espoon valtuustossa toimiviin poliittisiin ryhmiin kunnioituksella suhtautuvaan käytökseen ja toimintaan."

Valtuustoaloite: kaupungin tonttivuokrien sitomiseksi paremmin käypää arvoa kuvaavaan hintaindeksiin

Juri Aaltonen
Espoon kunnallisessa päätöksenteossa kaupungin päätöksentekoelimillä on tonttien vuokraamisessa käytäntönä ollut sitoa vuokran vuosittaiset korotukset elinkustannusindeksiin, eli niin sanotusti inflaatiosuojata saatu vuokratuotto. Päätöksenteossa ei kuitenkaan ole huomioitu maaomaisuuden tuoton vaihtoehtoiskustannuksia.

Maanrakentaminen, tonttien hinnat ja asuminen ovat kallistuneet todella paljon nopeammin kuin yleiset elinkustannukset ovat kasvaneet 2000-luvulta eteenpäin. Täten elinkustannuksiin sidotut vuokrasopimukset - jotka ovat monesti monikymmenvuotisia – aiheuttavat valtavan piilokustannuksen kaupungille vaihtoehtoiskustannuksien muodossa.

Tällä vuosituhannella elinkustannukset ovat kasvaneet vuositasolla keskimäärin noin 1,48% Suomessa. Vastaavasti maarakentaminen on kallistunut 2,67% ja omakotitalotonttien hinnat pääkaupunkiseudulla nominaalisesti 6,16% vuositasolla. Näin ollen niin maarakentamiseen kuin myös omakotitalotonttien hintoihin viittaavat indeksit ovat kehittyneet paljon rajummin kuin elinkustannukset ovat nousseet. Tämän vuoksi kaupungin tonttien vuokrakannan tuotto suhteessa markkinahinnotteluun on laskenut vuosittain.

Tämän valossa me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoo kartoittaa tarkoituksenmukaiset erilaiset indeksivaihtoehdot ja niiden taloudelliset vaikutukset kaupungin talouteen sekä ottaa käyttöön, jos se on tarkoituksenmukaista, solmimissaan vuokrasopimuksissa elinkustannusindeksin sijasta jokin paremmin tonttien markkina-arvokehitystä kuvaavan indeksin.

valt. Juri Aaltonen (sd.) valt. Mikko Laakso (kok.)

Valtuustokysymys koulunkäyntiavustajien aseman parantamisesta

Johanna Värmälä
Valtuustokysymys koulunkäyntiavustajien aseman parantamisesta

Koulunkäyntiavustajien merkitys kouluyhteisössä on erittäin suuri. Heidän työllään on vaikutusta jopa koululaisten koulumenestykseen ja hyvinvointiin. Alan ammattitutkinnon suorittaneiden työntekijöiden vaihtuvuus on kuitenkin hyvin suuri. Alalla on myös paljon lyhyitä työsuhteita. Työntekijöiden suuri vaihtuvuus sekä lyhyet työsuhteet kuormittavat työntekijöitä, koululaisia ja koulun työyhteisöä.

Saamiemme tietojen mukaan Espoo tarjoaa uusille koulunkäyntiavustajille pääsääntöisesti vain 21 viikkotunnin työsopimuksia, joten suurin osa avustajista tekee työtä todella pienellä palkalla. Koulunkäyntiavustajille on tehty erilaisia työsopimuksia, joissa osassa ei ole kesäkeskeytyksiä, kun taas osassa kesäkeskeytykset ovat useiden viikkojen mittaisia. Työntekijöillä olisi mahdollisuus kesälomien pitämisen lisäksi sijaistaa kaupungin eri toimipisteissä, mutta sijaisuuksia ei tarjota aktiivisesti.

Espoossa ei ole tehty muutoksia koulunkäyntiavustajien nimikkeeseen, kuten suurimassa osassa Suomen kunnista, joissa koulunkäynnin avustajien nimikkeet on muutettu uutta tutkintoa vastaavaksi koulunkäynninohjaajaksi. Tietojemme mukaan Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat sopineet, ettei nimikkeitä tulla muuttamaan, vaikka ohjaaja nimike kuvaisi paremmin nykyisiä tehtäviä ja työntekijän roolia luokassa.

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet kysymme:

Miten Espoon kaupunki tulee parantamaan koulunkäyntiavustajien asemaa sopimuksin ja sijaistusmahdollisuuksin?

Millä tavoin Espoo pyrkii välttämättään koulunkäyntiavustajien osa-aikaisuuksia ja koulujen loma-aikojen palkattomia keskeytyksiä?

Tehdäänkö työvoimasuunnittelua siten, että koulunkäyntiavustajille voitaisiin tarjota esim. koulujen keskeytysten ajaksi työtä muissa kaupungin tehtävissä kuin kouluissa?

Miksi Espoon kaupunki ei ole halukas muuttamaan koulunkäynnin avustajien nimikettä koulunkäynninohjaajaksi?


Espoo 11.6.2018

Johanna Värmälä (sd.) Liisa Kivekäs (sd.)


Aulikki Pentikäinen: Maahanmuuttajanaisten työllisyys

Aulikki Pentikäinen
Kysymys maahanmuuttajanaisten työllisyystilanteen parantamisesta on keskeinen tasa-arvo kysymys suomalaisessa yhteiskunnassa. Maahanmuuttajanaisten työllistyminen on hyvin paljon hitaampaa kuin miesten ja siten heidän työuransa jäävät selvästi miesten uria lyhyemmiksi, mikä luonnollisesti vaikuttaa myös vanhuusvuosien toimeentuloon.

Naisten asema vaihtelee eri maissa: osa heistä tulee maista, joissa sukupuoli määrittää vahvasti ihmisen oikeudet, velvollisuudet ja vaikutusmahdollisuudet yhtä lailla yhteiskunnassa, kotona kuin työelämässäkin. Näin toteaa Monika-Naiset liiton puheenjohtaja Bahar Mozaffari. Lähtömaassa vallitseva sukupuolten epätasa-arvo heijastuu helposti myös naisten tulevaisuuteen Suomessa.

Vastauksessa on todettu, että maahanmuuttajataustaisille naisille ei ole erikseen nimettyä toimintaa työllisyyspalveluissa eikä vastauksesta ilmene, että sellaista olisi suunnitteilla. En aivan ymmärrä vastausta tältä osin, sillä helmikuussa hyväksytyssä kotouttamisohjelmassa on nimenomaisesti todettu, että työllisyyspalveluissa kiinnitetään erityistä huomiota naisten työllistymiseen.

Kaupungilla on vastauksen perusteella työllisyyttä edistäviä palveluita ja hankkeita, joita tarjotaan kaikille espoolaisille työttömille työnhakijoille. Hyvä niin. Oman ammattikokemukseni mukaan nämä palvelut ovat kuitenkin hyvin vaikeasti hahmotettavissa ja löydettävissä.

Vastauksessa ilahduttaa, että kototumisessa on merkittävä rooli erilaisilla järjestöillä, joille on myönnetty avustuksia yli 200 000 euroa ja avustusten saajien joukko on runsas. Uskon ja toivon, että juuri järjestötoiminnan avulla on mahdollista tukea kotoutumista ja tutustumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä kielen oppimista. Onhan selvää, että keskeinen työllistymisen este on kielitaidon puute. Kävin tutkimassa Espoon kaupungin nettisivuja ja harmikseni en löytänyt sieltä linkkejä eri järjestöjen arvokkaaseen toimintaan.

Tiedotusta olisi kaiken kaikkiaan tärkeää lisätä eri kielillä.

Vastauksesta ilmenee myös, että Espoo on yhdessä koulutuskuntayhtymä Omnian kanssa suunnittelemassa maahanmuuttajien osaamiskeskusta. Naisille ei kuitenkaan ainakaan vastauksen mukaan ole suunniteltu erillisiä työllistymisohjelmia tai polkuja työelämään.

Maahanmuuttajanaisten kouluttautuminen on paljon vähäisempää kuin miesten. Koulutus parantaa naisten asemaa huomattavasti ja kun äidit kouluttautuvat ja opiskelevat, tuetaan samalla myös lasten koulunkäyntiä ja valmiuksia koulussa.

Olenkin tehnyt asiasta valtuustotoivomuksen ja se kuuluu seuraavasti:

Valtuusto toivoo, että maahanmuuttajanaisten työllisyysaseman parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota mm. Espoon työllisyyspalveluissa ja suunniteltaessa Omnian maahanmuuttajien osaamiskeskuksen toimintaa.

Hannele Kerola: Espoon taloudenpidossa ei saa lipsua

Hannele Kerola
Kuntien ja, jatkossa myös (ehkä) maakuntien talous on pidettävä hyvässä kunnossa. Tehdään oikeita asioita oikealla tavalla, avoimesti ja rehellisesti. Automatisoidaan prosesseja, jos se on järkevää ja hyödynnetään tietoja reaaliaikaisesti. Epäkohtiin puututaan nopeasti ja tehokkaasti.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta pitäisi saada vuosittain tietoa siitä, miten asiat on hoidettu. Vuoden 2017 arviointikertomuksessa kiinnitin huomiota neljään tärkeään tulostavoitteeseen: pitkäaikaistyöttömien työllistyminen, Länsimetro, terveelliset ja turvalliset toimitilat sekä kaupunkiradan edistäminen.

Pitkäaikaistyöttömien osalta tulostavoitteena oli palvelujen valikoiman monipuolistaminen ja työllistymisen helpottaminen. Sama tavoite oli myös vuosina 2015 ja 2016. Tavoite on tärkeä, sillä jos pitkäaikaistyöttömille ei saada töitä, Espoo joutuu maksamaan 70 % heidän työmarkkinatuestaan. Viime vuonna Espoo maksoi Kelalle näitä sakkomaksuja 21,1 miljoonaa euroa ja summa on kasvanut vuosi vuodelta. Arviointikertomuksessa kuitenkin todetaan, että tulostavoitteen kokonaistoteutumaa ei voida tuloskortissa esitettyjen tietojen perusteella arvioida.

Samanlainen arvio on myös Länsimetro Oy:n osalta. Tulostavoitteena oli, että metron rakentaminen etenee sopimusten ja suunnitelmien mukaisesti. Tarkastuslautakunta kuitenkin toteaa, että tulostavoitteen toteutumista ei voida tuloskortissa esitettyjen tietojen perusteella arvioida eikä tuloskortissa ole esitetty tietoja budjetista ja sen toteutumisesta. Vuonna 2016 oli sama tulostavoite ja myös samanlainen arvio.

Espoossa puhutaan jatkuvasti päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmista. Tältä osin tulostavoitteena ovat terveelliset ja turvalliset toimitilat ja yhtenä mittarina on sisäilmaongelmaisten tilojen määrä. Tarkastuslautakunta kuitenkin toteaa myös tässä tärkeässä asiassa, että tulostavoitteen kokonaistoteutumista ei voida arvioida tuloskortissa esitettyjen tietojen perusteella. Aivan samanlainen arvio on myös kaupunkiradan osalta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan ei ole selitystä siitä, miten kaupunki on luonut edellytykset kaupunkiradan ja sen lähialueiden kehittämiselle.

Arviointikertomuksen mukaan näiden neljän keskeisen tulostavoitteen osalta ei siis voida arvioida niiden toteutumista. Sitä vastoin vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan nämä neljä tulostavoitetta ovat toteutuneet. Tilinpäätöksen mukaan jopa pitkäaikaistyöttömien tulostavoite on toteutunut, vaikka määrä on kasvanut merkittävästi. Herää epäilys, onko tarkastuslautakunnalla ja virkamiehillä ollut käytettävissään samat tiedot ja jos on, miten johtopäätökset voivat olla päinvastaisia.
Valtuusto on asettanut kaikki tulostavoitteet ja sillä on myös oikeus saada luotettava selvitys siitä, ovatko tavoitteet toteutuneet vai ei. Yhdenkään tavoitteen osalta ei pitäisi tyytyä toteamaan, että tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida tuloskortissa esitettyjen tietojen perusteella. Jos tietoja ei ole, ne hankitaan. Jos ongelmia on, ne korjataan. 

Hyvää kesälomaa!


Jatkuu syksyllä ....






































VALTUUSTOTYÖ jatkuu syksyllä. Valtuustoryhmämme kokoontuu maanantaina 13.8. ja valtuusto siitä viikon kuluttua maanantaina 20.8.

Valtuustoryhmä esittäytyy: Hannele Kerola

Olen Hannele Kerola, varatuomari ja kokenut kuntapäättäjä. Nyt olen 1. varavaltuutettu, Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen ja HSY:n hallituksen varajäsen. Olen pitkään ollut Espoon suurimman asukasyhdistyksen Nuuksio-seuran puheenjohtaja.

Vuosien aikana olen ollut monessa mukana; Espoon kaupunginhallituksessa, ylikunnallisten HSL:n ja Ami-säätiön hallituksissa ja useissa Espoon lautakunnissa.

Kuntapolitiikassa minulle on tärkeintä oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentaminen. Kerätään veroja maksukyvyn mukaan ja tarjotaan peruspalvelut maksutta niitä tarvitseville. Kaiken pohjana on hyvin hoidettu kuntatalous. Nuukuus on hyve.

Tein pitkän uran valtiovarainministeriössä ja osan aikaa myös ulkoministeriössä. Siirryin syksyllä 2017 lainsäädäntöneuvoksen virasta yksityisyrittäjäksi ja perustin mieheni kanssa Nuuksion kansalaisapu Oy:n. Tarjoamme kohtuuhintaisia laki- ja talouspalveluja ja lisäksi annan Entressen kirjastossa maksutonta lakineuvontaa.

Vapaa-aikana pyöräilemme mieheni kanssa Suomessa ja ulkomailla. Aikaa jää myös viiden lastenlapsen kanssa puuhaamiseen.

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Muistio valtuustonkokouksesta 19.3.

MAALIKUUN valtuuston listalla oli 11 asiaa. Näistä ehdottomasti tärkein oli Länsimetron jatkeen tarkennetun hankesuunnitelman hyväksyminen ja siihen liittyen lainatakuun nostaminen.

Valtuusto oli hyväksynyt kesäkuussa 2012  Länsimetron jatkeen Matinkylä-Kivenlahti hankesuunnitelman. Rakentamisesta tehtiin päätös helmikuussa 2014. Nyt kuultiin ikäviä uutisia: Tarkennetun hankesuunnitelman mukaan Länsimetron jatkeen luovutus operaattorille tapahtuu vasta vuoden 2023 aikana. Ja lisäksi kustannusarvio oli kasvanyt  321 miljoonasta  592 miljoonaan Euroon. Yhteensä  Länsimetron jatkeen tarkennettu kustannusarvio on 1 159 milj. euroa

Kaupunginhallitus ehdotti, että valtuusto hyväksyy Länsimetron jatkeen muutetun hankesuunnitelman ja edellytti, että Länsimetron jatke tulee toteuttaa niin, että Kivenlahden pääteasema mahdollistaa teknisesti jokaisen junavuoron ajamisen Kivenlahteen/Kivenlahdesta.

Pitkien keskustelujen jälkeen hankesuunnistelma hyväksyttiin ja samoin kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen. Taattavien lainojen määrä oli enintään 1 032 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä. Laina-aika oli enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta.

Muita kokousasioita olivat Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman 2017-2026 hyväksyminen.
Suunnitelmien tavoitteena on tukea kuntien ja seudun yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon kehittymistä seuraavan vuosikymmenen aikana. Kaupunginhallituksessa demareille tärkeä Mustapuron alue oli nostettu kärkilistalle. Demarien Hannele Kerola käytti asiasta puheenvuoron.
Kaupunginhallituksen kanta voitti äänestyksen. Demarien äänet hajosivat.

Kokous merkitsi tiedoksi demarien Aulikki Pentikäisen saaman valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen. Aloitteessa Pentikäinen esitti kielikahvilatoiminnan laajentamista  osaksi palvelukeskuksien toimintaa tai ikäihmisille suunnattua päiväkeskustoimintaa.

Kokouspöytäkirja on luettavissa  tästä linkistä. 



Muistio valtuustonkokouksesta 23.4.

Kuvassa aktiivisia valdemareja pulpetittain: Maria ja
Markku, Liisa ja Leena, ( -) Johanna, Hannele ja Aulikki.
VALTUUSTON listalla oli huhtikuussa 18 asiaa. Ensimmäinen valtuustovuosi ei ole vielä takana, mutta jo nyt tehtin vaihtoja.  Svenska rum -lautakunnan   demarien varajäsen paikka siirtyi Pauliina Jalola-Korhosaarelta Veronika Kalhorille.

Kaupunki myönsi omavelkaisen takauksen Leppävaaran jalkapallohallin yhteyteen rakennettavaa huoltorakennusta varten sekä  Kauniaisten Urheilupuiston (Freedom Fund Arena) laajennusta varten otettavalle lainalle.
Valtuusto antoi lausunnon, ettei  Espoon kaupunki  näe estettä sille, että Siikajärven kylän läntinen osa, joka nyt on Kirkkonummen kuntaan kuuluva alue, siirretään Espoon kaupunkiin.

KOKOUKSEN puhutuimmaksi asiakohdaksi nousi ehdotus Pakankylän siirtolapuutarhasta.  Asian kaataminen oli erityisen tärkeää vihreille.
Ja kaava lähetettiinkin lopulta uudelleen valmisteltavaksi KH:een.

LISTALLA oli neljä demarien tekemää kysymystä. Valtuutettu Ali Abdirahman ja 13 muuta valtuutettua ovat esittänee tammikuussa kysymyksen siitä, ovatko vieraskieliset yli- tai aliedustettuina joissain palveluissa. Vastauksessa todettiin, että kyllä. Mm.  53 % kaikista tehostetun tuen oppilaista ja 29,7 % erityisen tuen piirissä  olevista on  vieraskielisiä.

Martti Hellström  ja 22 muuta  valtuutettua olivat jättäneet tammikuun kokouksessa  valtuustokysymyksem koulujen henkilökunnan suojaamisesta väkivallalta. Taustalla oli  espoolaisrehtorin pahoinpitely omassa koulussaan.

Vastauksessa  kuvattiin kaupungin antamia ohjeita.  Vaaratilanteisiin varautumisen vuoksi tehdään vuosittain riskianalyysi. Lisäksi on laadittu toimintaohjeita (mm. uhkaavien henkilöiden tapaamisten varalta)  ja toimintakortteja muun muassa väkivalta- tai väkivallan uhkatilanteisiin. Henkilökunnalle järjestetään vuosittain turvallisuuskoulutusta ja myös henkilöstön perehdytyksessä huomioidaan turvallisuuskysymykset. Opettajilla on myös tiettyjä ojentamis- ja kurinpitokeinoja.

Vaara- tai uhkatilanteen sattuessa esimiehen tulee täyttää ilmoitus vaara- ja uhkatilanteesta -lomake  yhdessä työntekijän kanssa. Lomake lähetetään työsuojelupäällikölle. Lisäksi esimiehen tulee käsitellä tilanne työntekijän  kanssa ja huolehtia tuesta. mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen sekä huolehtia tarvittaessa työntekijälle ja/tai työyhteisölle Sattuneita vaara- ja uhkatilanteita tulee seurata. Vuosina 2015-2017 tapaturmatilanteita on kirjattu 93-96. Tapauksia on ollut 10-15. Työpäiviä on menetetty niiden vuoksi 167-233. 90 % uhka- ja vaaratilanneilmoituksia on tehty erityisen tuen oppilaan käytöksestä.

" Kaupungin mukaan  nykyinen ohjeistus ja toimintaohjeet voidaan katsoa riittäviksi, vaikka niillä ei pystytä kaikkia yksittäisiä tapauksia estämään. "

Vastauksessa on myös keinovalikkoa joka vaatisi lisää rahaa: valvonnan lisääminen,  vahtimestarien rooli mitoitus. Uusien koulujen ja vanhojen koulujen peruskorjausten suunnittelussa huomioidaan tarvittavat turvallisuusjärjestelyt. Hyvä lupaus on, että "valtuustokauden tavoitteena on kouluturvallisuus.".. " ... tarvitaan henkilökunnan ja turvallisuusjärjestelyjen lisäämistä, mitkä edellyttävät riittävää taloudellista resursointia.

Hellström kiitti selvityksestä, vaikka kuvasikin sitä hallintovekkuloinnissa. Hän vaati edelleen, että kouluissa on voitava asettaa  ehdoton nollatoleranssi väkivallalle.

Vähintään yhtä vakavasta aiheesta oli  tehnyt kysymyksen  demarien  Markku Sistonen (sd)  ja 24 muuta valtuutettua. Kyseessä oli vanhuspalvelulain edellyttämien oikeuksien toteutuminen Espoossa
Markku Sistonen kiitti vastauksesta ja hänen oivomuksensa, että  tehdään selvitys kotona asuvien vanhusten omasta  käsityksestä  pärjäämisestään, hyväksyttiin yksimielisesti.

Demarien Liisa Kivekäs oli tehnyt tammikuussa kysymyksen kotihoidossa ilmenneiden ongelmien korjaamisesta.  Hän teki myös toivomuksen, jota puheenjohtaja ei suostunut ottamaan käsittelyyn - vaikka otti lähes identtisen Persujen Juvosen toivomuksen. Höh.

KOKOUS päättyi ennätysaikaisin, varttia vaille yhdeksän.

Kokoksen pöytäkirja löytyy tästä linkistä.

Muistio valtuustonkokouksesta 25.2.

HELMIKUUN valtuustokokous oli maanantaina 25.2.  Ryhmäkokoukset osuivat koulujen talvilomaviikolla, mikä tarkoitti, että osallistujamäärä ei ollut korkea. Demariryhmässä paikalle pääsi viisi varsinaista valtuutettua ja kaksi vartavaltuutettuia.

LISTALLA oli 11 asiaa. Juri Aaltonen pääsi pöytäkirjan tarkastajaksi.

Valtuusto sai ennakkotiedon vuoden 2017 tilinpäätöksestä

Harmittavia faktoja olivat, että  Espoon Asunnot ovat jatkuvasti jäljessä tuotantotavoitteista (tavoite 400/v, todellisuus ollut 230/v).   Lastensuojelun asiakkuudet  ovat jälleen kääntyneet nousuun. Koulujen kunto on surkea. Tällä hetkellä korjausseurannassa on 22 koulua ja 17 päiväkotia. Näistä aktiivisessa selvityksessä yhdeksän koulua ja korjaussuunnitelmia odottaa kahdeksan kohdetta. Kahdeksan koulua on sisäilmaväistössä (8%). Yhteensä väistössä on noin 2 496 oppilasta, joka on 8% kaikista oppilaista (30 977).

Sisäilmatilanne sekä espoolaisissa että koko Suomen kouluissa täytyy ratkaista. Monissa kunnissa tilanne on Espoota haastavampi, eikä niillä ole suunnitelmissa edes näin mittavaa investointiohjelmaa.

Träskändan kartanon käyttövaihtoehdoista piti laata selvitys, joka tuotaisiin Tila- ja asuntojaoston käsiteltäväksi viimeistään toukokuussa 2017. Näin ei mennyt. Träskändan kartanon käyttöehdotus viedään Tila- ja asuntojaokseen vuoden 2018 lopulla.

Jälleen kerran kaupungille kertyi ylijäämää. Teema  herätti paljon puhetta. Miksi ylijäämää ei käytetä esim. koulujen korjauksiin? Hannele Kerola kysyi, miksi rahastoja ei voida käyttää?

Espoon kotouttamisohjelman 2018-2021 hyväksyminen

Kotouttamisohjelmaan on kirjattu seuraavat tavoitteet:
1.     Yhdenvertainen alku opintopolulle
2.     Oppimistulosten erojen kaventaminen
3.     Toisen asteen koulutus tarjoaa yhdenvertaiset lähtökohdat
jatko-opintoihin ja työelämään
4.     Maahanmuuttajien työttömyysaste laskee ja lähestyy kantaväestön työttömyysastetta
5.     Maahanmuuttajanuorten työttömyys laskee ja lähestyy kantaväestön nuorten tilannetta
6.     Hyödynnetään analysoitua tietoa kotoutumisen tukemisessa ja hyvinvointierojen kaventamisessa
7.     Ennaltaehkäistään maahanmuuttajien asunnottomuutta
8.     Palveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseksi henkilöstön tulee heijastella kaupungin väestörakennetta

Kuten arvata saattoi, persut kävivät kuin haaskat tämän ohjelman kimppuun. Pitkien keskustelujen jälkeen äänesteltiin kumoon kaikki persujen  tekemät muutokset

Valtuustokysymys purettavien päiväkotien ja koulujen rakennusten ympäristön turvallisuudesta

Valtuusto hyväksyi  vastauksen  demarien Aulikki Pentikäisen ja 22 muun valtuutetun lokakuussa 2017 jättämään valtuustokysymykseen purettavien päiväkotien ja koulujen rakennusten ympäristön turvallisuudesta.

Kokous päättyi about klo 21.20.

Kokouksen pöytäkirja löytyy tästä linkistä.


lauantai 28. huhtikuuta 2018

Viisi valdemaria ehdolla maakuntavaaleihin 2018

Lisää kuvateksti
DEMARIEN Uudenmaan piirin kevätkokous nimesi lauantaina 28.4.2018  ensimmäiset ehdokkaat mahdollisesti jo ensi syksynä pidettäviin maakuntavaaleihin.

Espoosta oli  esitetty enemmän ehdokkaita, kuin minkä  piiri oli  asettanut  Espoon kiintiöksi. Kokous hyväksyi mukaan listalle 12 espoolaisosastojen esittämään ehdokasta. Paikkoja tullaan täyttämään myöhemmin lisää.


Maakuntavaalien ehdokkaista valdemareja - siis valtuustoryhmän joko varsinaisia tai varajäseniä on viisi. He ovat aakkosjärjestyksessä:

Juri Aaltonen, jäsen
Hannele Kerola, varajäsen
Olli Lehtonen, varajäsen
Johanna Värmälä, jäsen ja 
Mika-Erik Walls, varajäsen

Lisäksi tässä vaiheessa Espoolle on varattu yksi paikka kansanedustajalle. Yhden ehdokkaaksi valitun nimi on vielä salainen.


Viisi Valdemaria ehdolla eduskuntaan














DEMARIEN Uudenmaan piirin kevätkokous nimesi jäsenäänestyksen perusteella lauantaina  28.4. 2018 ensimmäiset ehdokkaat eduskuntavaaleihin 2019.

Tässä joukossa on viisi ehdokasta, jotka ova myös Espoon demarien valtuustoryhmän jäseniä.   Kaikki heistä ovat varsinaisia valtuutettuja.

Nämä viisi ovat aakkosjärjestyksessä:
- Juri Aaltonen
- Habiba Ali
- Maria Guzenina
- Markku Sistonen ja
- Johanna Värmälä.

Onnea ja tsemppiä vaalityöhön! 

perjantai 27. huhtikuuta 2018

Valtuustoryhmä esittäytyy: Martti Hellström

Martti Hellström on toisen kauden valtuutettu. Siviiliammatiltaan hän oli heinäkuun  loppuun 2014  alakoulun rehtori. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen tohtori.  Tasavallan presidentti on myöntänyt hänelle opetusneuvoksen arvonimen.

Hellström oli ensimmäisen valtuustokautensa paitsi valtuuston jäsen myös  Nuorten elinvoimaisuus  - kehittämisohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja. Vuoden 2016 ja kevään 2017  hän toimi  valtuustoryhmän puheenjohtajana ja neuvottelijana

Nyt toisella valtuustokaudellaan Martti on valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja ja tiedottaja. Lisäksi hän on demarien toinen edustaja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa.

Martti on ollut molemmat valtuustokaudet Valdemari- nettilehden päätoimittaja.Hän kertoo lähteneensä mukaan politiikkaan ajamaan lasten, nuorten, kotien ja koulun asiaa.  

Valtuustoryhmä esittäytyy: Juri Aaltonen

Teen valtuutettuna työtä, jotta kaikilla olisi parempi elämä. Päivätyössäni ammattiliiton kokoaikaisena puheenjohtajana teen työtä, jotta kaikilla olisi parempi työelämä.
Vaaliteemojani 2017 kuntavaaleissa olivat rantaraitin parantaminen,  maksuton varhaiskasvatus, Espoosta ihmisten metropoli ja espoolaisten yritysten toimintaedellytykset. Työ näiden puolesta jatkuu.

Olen kahden tyttären juristi-isä, syntyperäinen espoolainen ja lisäksi asunut hetken Helsingissä ja Vantaalla. Lapsuuteni olen viettänyt Espoon Tapiolassa ja hengaillut mm. Espoon rantaraitilla ennen kuin sitä kutsuttiin rantaraitiksi. Luonto, liikunta ja vesi ovat minulle tärkeitä. Ulkoilen aina kun pystyn havannakoiramme Leon kanssa Uudenmaan luontopoluilla.
Toimin tällä hetkellä SDPn edustajana Espoon kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa. Lisäksi olen mm. Espoon elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen jäsen ja Tapiolan sdp osaston varapuheenjohtaja.

Olen nimeni viitoittamasti juristi/lakimies. Koulutukseltani oikeustieteen lisensiaatti. Lisensiaattityössäni vertailin työtaisteluoikeutta Suomessa ja tärkeimmissä kauppakumppanimaissamme. Yhden lukukauden olen opiskellut Lontoossa.

Olen toiminut 2011 lukien Toimihenkilöliitto ERTO ry:n päätoimisena puheenjohtajana. Yhteiskuntavaikuttamisesta minulla on noin 20 vuoden kotimainen ja kansainvälinen kokemus toimihenkilöliitoissa (ERTO, STTK, OAJ, VvL, TeMe, Tekeri). Lapsena toimin mm. pienimuotoisesti yrittäjänä. Nykyiseen työtehtävääni siirryin Toimihenkilökeskusjärjestö STTKsta kansainvälisten asioiden päällikön tehtävästä.

Kaikkien pitäisi tehdä työtä sen hyväksi, että kaikilla, siis kaikilla, olisi parempi elämä. Hyvä elämä kuuluu kaikille.

Juri Aaltonen
OTL, valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen

Valtuustoryhmä esittäytyy: Maria Guzenina


 Maria Guzenina on Espoon kolmannen  kauden kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja. Maria oli demariryhmän ylivoimainen ääniharava 3308:lla äänellä. Hän toimi kesäkuusta 2011 toukokuuhun 2013 Jyrki Kataisen hallituksen peruspalveluministerinä. Tuona aikana syntyi mm. vanhus-palvelulaki. Kesäkuusta 2013 alkaen Maria on ollut Suomen Euroopan  neuvoston valtuuskunnan puheenjohtaja.

Maria on ollut demaripuolueen toinen varapuheenjohtaja vuosina 2008- 2010 ja ensimmäinen varapuheenjohtaja vuosina 2010- 2012. Hän on ollut vuodesta 2008 saakka myös demarinaisten puheenjohtaja.

Maria toimi Espoossa sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana vuodet 2004-2008. Vuodet 2008-2011 hän oli valtuuston toinen puheenjohtaja. Tammikuusta 2014 alkaen Marialla on jälleen 2-vuotinen pesti puheenjohtajistoon. Häet  on myös  valittu demariryhmän puheenjohtajaksi vuosiksi 2014 ja 2015.

Tällä hetkellä Guzenina toimii Espoon kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana. Eduskunnassa hän työskentelee keskeisessä perustuslakivaliokunnassa.

Taustaltaan Maria on toimittaja. Hän on julkaissut kaksi kirja ja on ahkera kolumnisti.  Marialla on hyvin kansainvälinen historia, ja hän puhuu sujuvasti mm. Venäjää.

http://www.mariaguzenina.net



Valtuustoryhmä esittäytyy: Markku Sistonen

DEMARIEN valtuustoryhmän puheenjohtaja on  Markku SistonenMarkku on pitkänlinjan kunnallispoliitikko. Hänet  valittiin ensimmäisen kerrtan  Espoon kaupunginvaltuustoon vuonna 1993. Takana on siis pian 14 valtuustovuotta.  Merkittävimmäksi yksittäiseksi polittiiseksi päätökseksi, jota hän on ollut ajamassa, Sista  nostaa uraltaan metropäätöksen vuonna 2006.  Mieluisin päätös on ollut ikäihmisten liikuntakortti: 63+ 

Uraan mahtuu useita valtuustoryhmän puheenjohtajuuksia, kaupunginvaltuuston puheenjohtajuus ja useita  varapuheenjohtajan tehtäviä. Vuonna 2018 hän on valtuuston 3. varapuheenjohtaja.

Sistonen on myös Etelä-Espoon sosialidemokraattisen työväen yhdistyksen puheenjohtaja - isänsä Aarnen jäljissä.

Urheluhenkinen mies on pyrkinyt myös kansanedustajaksi ja SDP:n varapuheenjohtajaksi vuonna 2008.

Siviilissä Sistonen on liikuntapäällikköja kolmen aikuisen lapsi isä. Luottamustehtäviin kuuluu mm.  Etelä-Suomen Liikunnan ja Urheilun puheenjohtajuus. Työuraan mahtuu vuosia pidettynä liikunnanopettajana. Sistan oma laji on ollut hockey, josta hän on kirjoittanut mm. Hockeyvalmentajan käsikirjan vuonna 1991.

keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Tammikuun valtuustokokous

ESPOON valtuusto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa maanantaina 24.1. Valtuustoryhmämme piti viikkoa aikaisemmin oman ryhmäkokouksensa.

KOKOUS alkoi ajallaam, ja kaikki demaripulpetit oli täytetty varsinaisilla jäsenillä. Demarin Antti Aarnio valittiin kiinteistötoimitusten uskottujen miesten täydennysvaalissa  tehtävään.

PÄIVÄN ehkä tärkein asia oli Espoon kaupungintalon kohtalo. Jakolinjat kulkivat puolueiden sisällä, ei niinkään puolueiden välillä. Myös demarien mielipiteet hajosivat jokseenkin fifty-fifty.

Hyvinvointisuunnitelmat ja hyvinvointikertomus 2017-2021 herättivät hyvää keskustelua. Espoolaisten hyvinvointi on useilla kansallisilla seurantaindikaattoreilla tarkasteltuna keskimääräistä parempi. Huolenaiheina  ovat terveyden ja hyvinvoinnin epätasa-arvoinen jakaantuminen, nopea väestön sekä vieraskielisen väestön kasvu,  ikärakenteen vanheneminen,  kaupungistuminen  sekä talouden hidas  kasvu Myös asuinalueiden epäsuotuisan eriytymiskehityksen riski on tärkeää huomioida hyvinvoinnin edistämisessä.

Lahdenpohjalle hyväksyttiin asemakaavan muutos.

Valtuustokysymyksiin saatiin vastaus: talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnista ja mikromuovin aiheuttamista haitoista

Valtuustoaloite vegaaniruoan tarjoamisesta Espoon kouluissa palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.
Demarien Juri Aaltisen aloite Niittykummun metroaseman liityntäliikenteen turvallisuudesta sai hyvän vastaanoton: Tien ylittämisen estämiseksi rakennetaan aita.

KOKOUS päättyi kello 22.20

tiistai 19. joulukuuta 2017

Joulukuun kaksi valtuustonkokousta

JOULUKUUSSA oli perinteisesti kaksi valtuustonkokousta. Ensimmäisessä hyväksyttiin budjetti ja toisessa muiden asioiden lisäksi  budjettiin liittyvät toiveet.

7.12 Valtuustonkokouksen alkaessa moni  pulpetti oli tyhjänä ja varoja  odotettiin paikalle. Myös demaripulpetteihin. Ainoana lista-asiana oli vuoden 2018 noin 2,5 miljardin suuruisen talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen. Budjetista oli löytynyt sopu, ja  ryhmänjohtaja kerrallaan kävi kehumassa neuvottelutulosta.

"Mennään Espoon tarinan suuntaan.  Lisäyksiä tehtiin vajaa 5 miljoonaa."
" Espoo sivistyksen kärkikaupunki Suomessa"
" Hyvä Espoo!"

Demareiden puheenvuoron piti Markku Sistonen. Demareille oli tärkeää pitää huolta heikoimmissa asemassa olevista espoolaisista, tällä kertaa lapsista ja nuorista:  iltapäivätoiminta, terapiapalvelut, erityisopetus, asiakasmaksujen korotusten poistaminen terveyskeskuksista...

Muista demareista pöntössä kävivät sähköiskuja uhmaten Guzenina, Kerola, Kivekäs, Luhtanen, Pentikäinen ja Värmälä.

PERSUJEN maahanmuuttajavastaiset muutosesitykset kaatuivat  68-4. Kokous päättyi ajoissa. Espoon kaupungilla on talousarvio.

Valtuuston kokous 11.12.2017

KOKOUS alkoi kello 17.30.  Demareista olivat paikalla kaikki. Muista puolueista pois 8. Kokous alkoi purjaa toiveiden nippua.

Listalla oli Vuoden 2017 kolmas osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet. Uutiset olivat hyviä.
Työttömyysaste on laskenut 8,5 %:een.  33:sta tulostavoitteesta 18 toteutuu. Mutta oli kurjaakin kerrottavaa:  Lastensuojelun tarve kasvaa. Tämä teema erityisesti sai aikaan puheryöpyn. Demareista pöntössä kävivät mm. Johanna, Leena, Maria,  Markku ja Martti.


Työllisyyspalvelut  siirrettiin  konserniesikuntaan ja konsernipalvelujen organisaatiouudistuksesta aiheutuvat sekä muut tarkistukset hallintosääntöön hyväksyttiin,

ILLAN tärkeimpiä asioita oli Espoon lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi. Demareista kriittistä lausuntoa kävivät  kehumassa  Johanna, Juri,  Leena, Liisa ja Markku. Ryhmä myös laati asiasta  mediatiedotteen.

Uusikummun koulu  hankesuunnitelman hyväksyttiin. Koulu rakennetaan saneerattavaan toimistorakennuskompleksiin, joka vuokrataan 20 vuodeksi. Aluksi koulu toimii Jousenkaaren koulun väistötilana. Niinikään hyväksyttiin  asemakaavamuutos Leppävaaran Palokärkeen ja Latokasken Kaskihakaan.

Illan hauskin asia oli Valtuustoaloite kuntoportaiden rakentamisesta Westendiin. Kuulimme, että
Kaupunkitekniikan keskus on käynnistänyt portaiden toteuttamismahdollisuuksien selvittämisen yhteistyössä liikunta- ja nuorisopalveluiden kanssa ja hanke on käynnistynyt jo tänä syksynä. Juoksuportaat toteutetaan niin, että ne ovat käytettävissä viimeistään keväällä 2018.

VUODEN viimeinen valtuustonkokous päättyi klo 21.44.