sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Valdemari 2017:3


Pääkirjoitus: Kiitos ja näkemiin

ESPOON valtuusto valittiin kunnallisvaaleissa - kuten niitä silloin kutsuttiin- lokakuussa 2012.  Valtuusto aloitti toimintansa tammikuussa 2013. Sote-sotkujen vuoksi sen toimikautta pidettiin toukokuun loppuun 2017. Näin myös 10-henkinen demariryhmä istui valtuustotalon pulpeteissa 4,5  vuotta.

Näihin vuosiin mahtuu paljon. Vaikutimme monessa asiassa hienosti Espoon suuntaan. Tuimme Espoon pyrkimyksiä säilyttää itsenäisyyttään ja pääkaupunkiseudun näkemystä, että soteuudistus tulee toteuttaa järkevästi.

Emme suinkaan saaneet läpi kaikkia meistä tärkeitä asioita. Vallan keskittäminen virkamiehille jatkui. Luottamushenkilöiden yli käveltiin toistuvasti mm. Espoon teatteritalohankkeessa. Espoon omaa toimintaa yhtiötettiin.

Uudelle huhtikuussa valitulle valtuustoryhmälle jää totisesti paljon tehtävää.

DEMARIEN valtuustoryhmä uudistui vaaleissa vahvasti. Vahvat vaikuttajat kuten Jasminiita Lumme, Maria Jungner, Veikko Simpanen ja Tarja Tallqvist tekivät oma-aloitteisesti tilaa uusille.  Kaikki kuusi  ryhmän varsinaista jäsentä,  jotka olivat ehdokkaina, menivät läpi.  Kaksi aiempaa varavaltuutettua nousi valtuustoon, ja kaksi uutta varsinaista jäsentä on kokonaan uusia.

Uudessa ryhmässä on kuusi naista ja neljä miestä. Myös varavaltuutettujen joukko uudistui. Vain kaksi vanhaa jatkaa. Peräti kuusi varavaltuutettua on uusia.

Saimme vaaleissa siis edelleen 10 valtuutettua, joten olemme yhä valtuuston suuria puolueita.

DEMARIEN uusi valtuustoryhmä pitää järjestäytymiskokouksena maanantaina 5.6. Tuolloin se valitsee ryhmälle puheenjohtajiston ja myös tiedottajan.

MINULLA itselläni on ollut iloa toimia koko vanhan valtuustoryhmän ajan sen tiedottajana, kaksi vuotta varapuheenjohtajana ja 1,5 vuotta myös ryhmän puheenjohtajana.  Tiedotuksen tueksi loimme heti aluksi nettilehti Valdemarin, joka on nyt ilmestynyt yhteensä 36  kertaa (2013: 9 numeroa, 2014: 10 numeroa, 2015: 7 numeroa, 2016: 7 numeroa ja 2017: 3 numeroa.  Valdemarin  toimittaminen on ollut hauskaa, työllistävää ja samalla  etuoikeus.

TÄMÄ on  vanha valtuustoryhmän  Valdemarin - ja jos niin päätetään koko nettilehden- viimeinen numero. Se on  erikoisnumero, johon on poimittu aiemmin julkaistuja juttuja koko valtuustokaudelta 2013- 2017. Kun tavallisesti lehdessä on kerrallaan 6- 10 juttua, tässä nyt niitä on luettavana about 127.

Toivotan uudelle tiedottajalle - kuka hän onkin- yhtä upeita kokemuksia kuin, mitä itse olen saanut. 2010-luvulla viestintä on myös poliittisen vaikuttamisen keskeinen työkalu.

Martti Hellström.

Toukokuun valtuustonkokouksesta

TÄMÄN  valtuuston viimeinen kokous pidettiin maananataina 22.5. 2017.

Kokous alkoi teknisten vaikeuksien vuosi muutaman minuutin myöhässä, mutta loppui jo ennen klo 23. Inhimillistä.

Listan loppupään asioita pöydättiin kesäkuulle uuden valtuuston ensimmäiseen kokoukseen:





  • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-2016) raportointi 
  • Siuntion ja Tuusulan kuntien liittyminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäseniksi ja tästä johtuvien HSL perussopimuksen muutosten hyväksyminen
  • Kalajärvenkallion kovasti tunteita herättäneen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen
  • Valtuustoaloite ilmaisista joukkoliikennematkoista koululuokkien retkille
  • Valtuustoaloite valtuustolähetysten teknisen tason parantamisesta
  • Valtuustokysymys maksuttomista julkisen liikenteen matkoista koulujen retkille
  • Valtuustokysymys kaupungin toimintojen ulkoistamisesta, sen laajuudesta, seurannasta, kustannuksista ja keskittymisestä tiettyihin toimintoihin sekä halpatyövoiman käytöstä ulkoa ostetussa ja kaupu...
  • Valtuustokysymys 100 vuotta täyttäneiden muistamisesta kaupungin taholta

KOKOUKSEN alussa  kukitettiin yli 10 vuotta valtuustossa espoolaisia palvelleita, nyt  pois jääviä valtuutettuja. Joukossa oli myös demari: Jasminiitta Lumme.

KOKOUKSEN tärkein asia oli  Espoon kaupungin hallintosäännön hyväksyminen. Uuden toimialoja ja lautakuntia koskevat määräykset oli koottu yli 140-sivuiseksi paketiksi. Kaupunginhallitus oli hyväksynyt sen äänin 12-3.  Salissa äänestettiin- eivätkä valmistelijat siitä pitäneet. Hallintosääntöön saatiinkin mm. demarien Simpasen aloitteesta useita muutoksia, joista laillisuuden kaupunginjohtaja ilmoitti tutkivansa.  Saa nähdä, löytyykö syistä tuoda asia uudelleen päätettäväksi.

PAKETTIIN kuului myös  kanta palkkioiden korotuksiin. Demarit olivat torjuneet  korotukset jo neuvotteluissa ahneutena tilanteessa, jossa julkisen puolen työntekijöiden palkkoja leikataan, mutta sali äänesti kokoomuksen vimmalla ajaneet lisäprosentit läpi.

Kyseessä oli tällä erää viimeinen valtuustonkokous, jossa
puheenjohtajan nuijaa heilutti Maria Guzenina. Pöntössä
Markku Sistionen, josta on tulossa uuden valtuuston
3. varapuheenjohtaja 
Vuoden 2016 arviointikertomus hyväksyttiin.   Tarkastuslautakunnan pj. esitteli arviointikertomusta.  Kaikkia tavoitteita ei saavutettu. Taloustilanne oli parempi kuin oletettiin. Lautakunta sai työstään kiitosta. Monet valtuutetut kävivät murehtimassa koulujen sisäilmaongelmia. Oli pakko replikoida: että ketkäs nyt hyväksyivätkään alimitoitetun budjetin.

Vuoden 2016 tilintarkastuskertomus kuultiin,  tilinpäätös  hyväksytiin  ja vastuuvapaus myönnettiin, KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteiden raportointi 2016 - 2017 merkittiin tiedoksi ilman puheita.  Vuoden 2017 kuntavaalitulos  merkittiin tiedoksi.

Kokous hyväksyi yksimielisesti Johanna Värmälän toivomusaloitteen:
" Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus arvioisi, miten nuorten asioiden edistämisestä vastaava ohjaus- ja palveluverkosto on organisoitunut Espoossa ja miten nuoria koskevat kehittämis- ja hyvinvointiryhmät toimivat ja tekevät yhteistyötä esim. koulujen aktiivisten vanhempien
kanssa. Lisäksi selvitetään, millaiseksi nuorten asioita edistävät em. ryhmät ja verkosto ovat arvioineet alueiden julkisen ja kolmannen sektorin toimintaresurssit, joilla edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia."

Kokous päättyi klo 22.44.

Ali: Vihapuheesta

DEMARIRYHMÄN jäsen Ali Abdirahman piti vakuuttavan puheen " GURMAD – PELASTETAAN NUORET"- hankkeen tilaisuudessa 23.5. Hankkeen tarkoitus on pysäyttää maahanmuuttajanuorten radikalisoituminen.

Teemana vihapuhe

Vihapuhetta on nykyisin paljon. Nyt kaikkialla maailmassa on paljon ihmisiä liikkeellä. Joudumme vastaamaan yhteiskunnan moniin haasteisiin.

Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksessa (R 97 20) vihapuhe on määritelty seuraavasti:
"Vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen."
Suvaitsemattomuus on lisääntynyt yhteiskunnassa viimeisien vuosien aikana.Vihapuhetta tulee sosiaalisessa mediassa ja myös jokapäiväisessä kanssakäymisessä. Vihapuhe loukkaa ihmisarvoa ja positiivista kansakäymistä. Pakolla on vaikea lopettaa vihapuhe, mutta pikkuhiljaa voi rakentaa esimerkillä, osoittamalla suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä kulttuurista ja tavoista, jossa vihapuheella ei ole niin suurta osaa. On kuitenkin ymmärrettävä, että joskus vihapuheen takana on pelko, tietämättömyys ja eri kulttuurien eri tavat. Tapoja suitsia vihapuhetta on laki, käytösmallit ja positiivinen kanssakäyminen eri ihmisryhmien kanssa.

Vihapuheeseen tuli olla keinot puuttua niin poliisilla, koulussa opettajalla ja yksi tehokas keino luoda ratkaisumalleja on kulttuuri. Esitetään näytelmän, sketsien, piirrosten ja kertomusten avulla käytösmalleja, joilla voidaan purkaa ihmisten pelkoja ja pahaa oloa, josta vihapuhe useasti kumpuaa. On myös pyrittävä rakentamaan monikulttuurinen yhteiskunta, jossa opitaan tuntemaan toisten tavat ja sillä tavalla ymmärrys lisääntyy ja pelko ja vihapuhe vähenevät. Valitettavasti on olemassa henkilöitä, jotka ovat valmiita menemään sopivuuden rajan ylitse ja lietsovat tietoisesti vihaa toisten ihmisten parissa. Viranomaisilla tulee olla riittävät keinot ja resurssit toimia tällaisessa tilanteessa.

Meistä täällä tänään olevista tuli jokainen haluta kehittää itsessä ominaisuuksia, joilla voimme vähentää jännitteitä ja vihapuhetta. Yhteiskunnan tulisi olla turvallinen jokaiselle. Me haluamme karttaa vihapuhetta tuomalla tilalle suvaitsevan tavan hoitaa asioita.

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Valtuustoryhmän toimintakertomus 2016

- Lyhennelmä -



















Vuosi 2016 

Vuosi 2016 oli lokakuussa 2012 valitun valtuuston neljäs toimintavuosi. Kesällä tehtiin päätös jatkaa valtuustojen toimikautta soteuudistuksen vuoksi toukokuun loppuun 2017.

Koko vuoden ajan hallitus työllisti valtuustoa ja kaupungin virkakoneistoa antamalla sote-lausuntotehtäviä,  joilla ei kuitenkaan ollut käytännössä mitään merkitystä.

Vuoden paikallisia mediauutisia oli Länsimetron skandaalimainen myöhästyminen, joka johtikin lopulta toimitusjohtajan vaihtoon. Koulujen sisäilmaongelmat pahenivat edelleen. Väistötiloissa oli tuhansia  lapsia.  Vuodesta jää myös mieleen myös persujen räävitön maahanmuuttajavastaisuus.

Espoon valtuusto 2016 

Espoon valtuusto kokoontui vuoden aikana 13 kertaa.  Valtuuston puheenjohtajana toimi SDP:n Maria Guzenina. Varapuheenjohtajia olivat Marika Niemi (kok) ja Sirpa Hertell (vihr).

Vuoden puheenaiheita  olivat mm. Espoon teatteri, pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen, Tapiolan uimahallin sietämätön tilanne ja kysymys Espoon Asuntojen vesimittareista.

Syksyllä 2015 demarit olivat menneet mukaan budjettisopun. Niinikään valtuustoryhmät olivat sitoutuneet yhdessä ns. Tatu-hankkeeseen, jolla pyrittiin hillitsemään kaupungin menojen kasvua. Talous haluttiin toisaalta pitää kireänä, toisaalta miljoonia tuhlautui  investointien ja korjaustöiden huonoon suunnitteluun ja valvontaan.

Valtuustoryhmämme  2016 

Valtuustoryhmän puheenjohtajana oli Martti Hellström, ensimmäisenä varapuheenjohtaja Markku Sistonen ja toisen puheenjohtajana Jasminiitta Lumme.  Ryhmän tiedottajana toimi Martti Hellström.

Valtuustoryhmän muita jäseniä olivat:

Varsinaiset valtuutetut:  Abdirahman Ali , Maria Guzenina, Maria Jungner, Leena Luhtanen,  Veikko Simpanen,  Tarja Tallqvist ja Johanna  Värmälä.

Varavaltuutetut kutsujärjestyksessä: Liisa Kivekäs,  Harriet Klar-Nykvist , Hannele Kerola, Antti Aarnio,  Jarkko Rahkonen, Jaakko Mauriala, Abdi Abdiftah, Kaisa Rastimo, Helena Haapsaari ja Hanne Hovi.

Valtuustoryhmä kokoontui 12 kertaa, viikkoa ennen valtuuston kokousta. Valtuustoryhmän kokousten sihteerinä toimi Kirsi Nyqvist.

Ryhmän puheenjohtaja osallistui demarien kaupunginhallituksen ryhmän kokouksiin.

Valtuustovuosi  2016 

Vuoden  2016 aikana onnistuimme monessa. Puolustimme kunta- ja sote-keskustelussa Espoon itsenäisyyttä. Kaikissa asioissa voimamme ei riittänyt: Espoon kunnianarvoisaa kaupungintaloa ei ole vielä suojeltu.  Vastustimme kaupungin oman toiminnan yhtiöittämistä.  Espoon sairaala aloitti toimintansa. Koulujen korjausvelan määrä kasvoi. Kaikki ryhmät yrittivät vaikuttaa siihen, etteivät etteivät sote-uudistuksen uhkaamaat tulonsiirrot Espoosta ja pääkaupunkiseudulta muulle Suomelle toteudu.

Tammikuu
Vuoden 2016 alussa demarit tekivät määräraha-aloitteen terveys-keskusmaksun poistamisesta kuntalaisiltaan vuoden 2017 alusta Helsingin mallin mukaisesti. Päätös olisi ollut myös Espoossa askel kohti sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa, tasa-arvoisempaa  ja terveempää kaupunkia. Asia ei edennyt.

Valtuustolle esitettiin turvallisuusohjelma, ja se palautettiin uudellen  valmisteltavaksi.

Helmikuu
Helmikuun valtuustonkokouksessa torjuimme subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen. Valtuusto päätti, että Espoo ei ota käyttöön uuden varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen.

Demarien valtuustoryhmä antoi oman lausuntonsa hallinnon kehittämisestä seuraavan valtuustokauden aikana. Vaadimme, että  nykyinen roolijako tulee muuttaa ja rooleista tulee tehdä selkeät. Hallintoelimillä tulee olla riidattoman selvä päätösvalta ja viranhaltijajohdolla hallintoelimien tekemien päätösten toimeenpanovalta. Päättäjätutkimus ARTTU2 antoi kokemamme mukaisen vastauksen Espoon johtosääntöjen vääristämistä valtasuhteista ja niiden korjaustarpeesta. Päätösvaltaa toiminnan johtamisessa, henkilöstöasioissa, hankinnoissa, sopimusten hyväksymisessä ja talouden asioissa tulee lisätä toimielimille ja vähentää yksittäisiltä viranhaltijoilta.

Espoon konserniyhteisöjen omistajaohjausta tulee terävöittää ja niiden omistajaohjauksen hallinnointi tulee uudistaa uuden kuntalain 46 §:n, 47 §:n ja 48 §:n määräykset huomioiden. Omistajaohjausvastuu ja päätöksenteko tulee organisoida koko hallituksen tehtäväksi.

Vastustimme  valiokuntamallia (kaupunginhallitukseen ja lautakuntaan voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja, jolloin lautakuntaa voidaan kutsua valiokunnaksi) ja puheenjohtajamallia (kaupunginhallituksen jäseniä valitaan lautakuntien tai valiokuntien puheenjohtajiksi). Pormestarimalliin meillä ei ollut tarvetta.

Kaupungin eri osissa tulee järjestää kuntalaisille kyselytilaisuuksia kaupungin viranhaltijajohdolta ja luottamushenkilöiltä vastauksien saamiseksi kysymyksiin.  Tietotekniikan mahdollisuuksia hyväksikäyttämällä tulee espoolaisille luoda vuorovaikutteinen kaksisuuntaisen viestinnän mahdollisuus Espoon kaupungin toimialojen viranhaltijoiden ja väestön välille.

Erityisesti tulisi nyt yhdessä painottaa ARTTU2 tutkimuksenkin osoittaman Espoon luottamushenkilöiden kokeman päätösvallan vähäisyyden lisäämiseen. Espoon kunnallisen päätöksenteon tulee perustua demokraattiseen toteutusmalliin. Se on tehtävissä nyt uuden hallintosäännön määräyksillä ja panostamalla viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteistyön parantamiseen.

Kannoimme huolta Niippetin koulun väistötilaratkaisusta.

Maaliskuu

Espoon demarit tekivät aloitteen terveyskeskusmaksujen poistamisesta.

Huhtikuu

Valtuustonkokousessa esitimme huolen Karhusuon koulun rakennushankkeesta.

Kaupungin terveys- ja sosiaalitoimen  päätökset mm. Matinkylän terveyspalvelujen siirtämisestä väliaikaisesti Tapiolaan ja samalla tapahtuvaan Puolarmetsän terveysaseman siirtoon Ison Omenan palvelutorille Olarin asukkaita palvelemaan, toi  esille epätietoisuutta koko sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoamien palveluiden tuottamisesta Espoossa sekä sopimustilanteesta yksityisen tuottajan kanssa. Demarit tekivät asiasta valtuustokysymyksen.

Kesäkuu

Vuoden  2017 talousarvion sekä vuosien 2017- ­ 2019 taloussuunnitelman laadintaprosessi alkoi kehysneuvotteluilla.  Valtuuston neuvottelutoimikunnan piti aiheesta kaksi neuvottelukokousta tiistaina 14.6. ja keskiviikkona 15.6.  klo 8.00 – 12.00.  Tavoittena oli saada aikaan yhdessä hyväksytty kehysohje, jonka KH sitten hyväksyisi. Ohjeen  pohjalta virkamiehet aloittaisivat tarkemman suunnittelun.
Näin pitkälle ei kuitenkaan päästy. Osan ryhmistä- mm. demareiden- oli vaikea hyväksyä näillä tiedoilla useita kymmeniä miljoonia toimialojen esityksiä alhaisempaa kehystä. Erityisen paljon puuttui siton ja sosterin budjeteista.  Hienoa oli, että kaupunginjohtaja lupasi kuitenkin lisätä  yllättävien sisäilmaongelmien varalta seuraavien vuosin budjetteihin 10 Me:n hätävarauksen, joka ei sisälly kehysneuvotteluissa sovittuun keskimääräiseen 280 miljoonan euron vuotuiseen investointikattoon. Niinikään demarit, vihreät ja vasemmisto eivät olleet valmiita näillä ehdoilla lyömään lukkoon veroprosenttia nykyiselle tasolle.

Kehysneuvotteluista laadittiin kaikkien ryhmänjohtajien hyväksymä erillinen tiedote, joka lähetettiin medialle.

Elokuu

Elokuun valtuuston  asialistalla oli erittäin tärkeä asia: Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi 2016-2021. Demarit olisivat halunneet tehdä ohjelmaan muutamia muutoksia, mutta ne eivät saaneet riittävästi tukea. Kokouksessa hyväksyttiin kaksi demaritoivetta: Tarja Tallqvistin esitti toivomuksen muistisairaiden ohjaajien koulutuksesta  ja Ali toivomusaloitteen  vieraskielisten vanhusten määrän selvittämisestä.

Syyskuu

ESPOON valtuuston syyskausi alkoi varsin rakentavassa hengessä. Valtuuston puheenjohtajisto oli haastanut Espoon valtuuston valtuustoryhmien puheenjohtajat sitoutumaan  kunnioituksella suhtautuvaan käytökseen. Valtuuston puheenjohtajisto katsoi tällaisen sitoumuksen tärkeäksi juuri tässä ajassa ja poliittisessa ilmapiirissä, jotta Espoon valtuusto voi keskittyä viharetoriikan ja epäasiallisen käytöksen sijaan ihmisten tärkeiden asioiden hoitamiseen. Kaikki Espoon valtuustoryhmien puheenjohtajat allekirjoittivat sitoumuksen.

Espoon  kokoomus apupuolueineen jyräsi kaupunginhallituksessa 5.9. demarien ja vihreiden kaupungin taloudenhoidon ja palvelujen kannalta vastuulliset esitykset. Demarit hakivat revanssia ensi maanantain 12.9 valtuustossa. Kehys oli liian tiukka. Tulopohjaa olisi vahvistettava, jotta pystyisimme rahoittamaan lapsiperheiden, vammaisten ja vanhusten palvelujen tason. Budjetin suunnittelun pohjaksi hyväksytty kehys ei ottanut riittävästi huomioon Espoon väestönkasvua ja espoolaisten ikääntymistä.  Espoon väestömäärä kasvaa yli 4000:lla joka vuosi. Yli 60-vuotiaiden keskimäärin 1000:lla joka vuosi. Käytännössä edessä olisi leikkauksia. Kaupunginhallituksen esittämä keino toimintojen tehostaminen ei turvaa palveluita.

Sosialidemokraatit esittävät että valtuusto päättää 12.9.2017 esitettyjen palvelujen leikkausten sijasta palvelujen lisäämistä ja kehittämistä väestön kasvavan palvelutarpeen edellyttämällä tavalla. Välttämätöntä palvelujen lisäämistarvetta on päivähoidossa, varhaiskasvatuksessa, koulutoimessa sekä erityisesti Espoon ikääntyneemmän väestönosan ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden määrän kasvun johdosta sosiaali- ja terveydenhoidossa. Jo 3000 oppilasta oli väistötiloissa koulujen sisäilmaongelmien vuoksi. Epärealistinen investointikatto lykkää välttämättömiä korjauksia ja uudisrakentamista Useita miljoonia alle asiantuntijalautakuntien arvioidun menotarpeen jäänyt kehys johtaa mm. opetusryhmien kasvuun ja leikkauksiin paljon tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestelyihin. Demarit vaativat, että koulu- ja päiväkotikiinteistöjen uusimista ja peruskorjauksia ei saa viivyttää. Lapsille ja henkilöstölle ei saa aiheuttaa sairastumisen vaaraa.

Samaan aikaan kun palvelujen tarve kasvaa, myös Espoossa työttömyys kasvaa ja verotulot vähenevät. Vuosien 2017-2019 kunnallisveron tuotto tulee pienentymään myös kilpailukykysopimuksen vuoksi. Demarit hakivat  ratkaisua, jolla budjetin tulopuoli tasapainotetaan.  Asiakasmaksujen korostus ja maankäytön tulojen lisääminen eivät riitä. Rahastojen tuottoja olisi otettava rohkeasti käyttöön.

Espoolla on ”Peruspalveluiden ja maanhankinnan investointirahasto”, jonka oma pääoma oli vuoden 2016 alkaessa noin 492, 3 miljoonaa euroa.  Rahaston tuottoa voidaan sääntöjen mukaan suunnata investointeihin ja näin nopeuttaa välttämättömiä koulukorjauksia. Rahaston ylijäämä on kasvanut suureksi, koska rahaston vuotuiset kymmenien miljoonien eurojen tuotot on lisätty aina edellisten vuosien ylijäämään. Demarit ehdottivatkin edellisten tilikausien ylijäämän käyttöä peruspalvelu-investointien rahoittamiseen ja näin vapautuvien investointien rahoittamiseen talousarviossa esitettyjen varojen siirtämistä riittävän suuruisena määränä kasvavan palvelutarpeen rahoitukseen . Demarit ovat myös tässä tilanteessa valmiit verokorotuksiin. 0,25 % toisi 15 miljoonaa lisää rahaa. 0,5 %:n korotus toisi jo 30 miljoonaa.

Syksyllä 2016 Espoon valtuuston asialistalla oli tärkeä asia: Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi 2016-2021. Demarit olisivat halunneet tehdä ohjelmaan muutamia muutoksia, mutta ne eivät saaneet riittävästi tukea. Kokouksessa hyväksyttiin kuitenkin kaksi demaritoivetta: Tarja Tallqvist  esitti toivomuksen muistisairaiden ohjaajien koulutuksesta  ja Ali toivomusaloitteen vieraskielisten vanhusten määrän selvittämisestä.

Marraskuu

Espoon  demareilla oli lauantaina 5.11. Tapiola Gardenissa oma seminaari, jossa valmistauduttiin 18.11. alkaviin budjettineuvotteluihin.  Meitä oli paikalla 20 aktiivia, pääosa valtuustoryhmästä mutta ilahduttavasti myös muutama muu aktiivi.

Niin kävi, että kävelimme ulos  vuotta 2017 koskevista  budjettineuvotteluista. Demareiden kynnyskysymyksenä oli vanhusten palveluiden resursoinnin riittävyys. Esitimme kahdeksan miljoonan lisäystä vanhusten hoitoon. Halusimme vahvistaa kotihoidon ja laitoshoidon resursseja vastaamaan kasvavan kaupungin tarpeita. Kotihoidon henkilöstön uupuminen on valtava huoli. Liian vähäinen henkilöstömäärä on johtanut siihen, että moni kotihoidossa työskentelevä uupuu ja päätyy sairauslomalle. Tällöin joudutaan turvautumaan ostopalveluihin. Tämä tulee kalliimmaksi kuin henkilöstön pitäminen riittävällä tasolla. Kun kaupungissa halutaan vähentää laitoshoitoa, on elintärkeää, että kotihoidossa elävät vanhukset saavat riittävän hoidon ja hoivan. Tämä ei onnistu ilman riiittävää henkilöstöä. Me emme voineet olla mukana hyväksymässä budjettia, jossa vanhustenpalvelut aliresurssoidaan.

Joulukuu

Vuoden 2017  hyväksytiin   kahdessa joulukuun valtuuston kokouksessa. Pidimme näissä kokouksissa 7.12 ja 12.12 myös ikäihmisten puolta. Esitimme  salissa samat esityksemme, joihin sopu neuvotteluissa kaatui.

Valtuustoryhmän tiedotustoiminta  2016 

Nettilehti Valdemari. Vuoden  2016 aikana julkaistiin 7 numeroa nettilehti Valdemaria. Lehtien aiheita olivat:







  • Valtuustovuoden 2016 asialistaa
  • Kunnianarvoisasta kaupungintalosta
  • Tammikuun valtuuston kokouksesta
  • Valtuuston uusi puheenjohtaja: Maria Guzenina
  • Ajatuksia valtuuston seminaarista Finns Omniassa
  • Demarien vastaus kaupunginjohdolle hallinnon kehittämisestä
  • Demariryhmälle uusi puheenjohtajisto
  • Mediatiedote Niipperin koulun väistöstä
  • Pääkirjoitus: Totisesti elämme kummallisia aikoja
  • Demarit tekivät määrärahoitealoitteita
  • Valtuustoryhmän toimintakertomus sai kehuja edustajiston kokouksessa
  • Valtuustoryhmän pj. Martti Hellström: Ei vuoroluvulle!
  • Antti Aarnio: Turha kauhistella investointejaHannele Kerola: Rahastot käyttöön
  • Maaliskuun valtuuston kokous
  • HS kirjoitti helmikuun valtuuston kokouksesta
  • Päivähoitoasia nousi esiin myös Länsiväylässä
  • Helmikuun valtuuston kokous
  • Valtuustoryhmä aktiivisesti paikalla OTTO-maatteja vaatimassa.
  • Mediatiedote Niipperin koulun sisäilmaongelmist
  • Pääkirjoitus: Elämme epäinhimillistä aikaa
  • Vuoroluku uhkaa ?
  • Valtuuston kokous 25.4.
  • Pakina: Ovatko Persut rasisteja?
  • Terveisiä piirikokouksesta
  • Hesari teki myös jutun terveyskeskusasiasta
  • Demarien valtuustokysymys Matinkylän terveyspalveluihin liittyen
  • Valtuustokysymys Espoon teatteritalosta
  • Valtuustoaloite hankintalaista
  • Valtuustokysymys koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi
  • Myös opettajien järjestö on ottanut kantaa koulukurjuuteen
  • Pääkirjoitus: Hyvää kesää!
  • Toukokuun kokouksesta
  • Valtuustoryhmä herkutteli
  • Kesäkuun valtuuston kokous
  • Länsimetro myöhästyy
  • Koulujen korjausvelka ei supistu itsestään
  • Valtuusto torjui demarien toiveen
  • Espoon teatteri maan alle?
  • Sote­uudistus ei saa romuttaa Espoon taloutta
  • Ruusuja jaettiin äideille
  • Budjetin valmisteluprosessi on käynnissä
  • Terveisiä iltakoulusta
  • Onneksi olkoon Johanna ja Leena!
  • Syksyn demariohjelmaa
  • Pääkirjoitus: viimeinen erä alkaa
  • Elokuun valtuuston kokous
  • Valtuusto tyrmäsi demarien parannusesitykset
  • Harvinaislaatuinen sitoumus
  • Espoon omiin yhtiöihin lisää avoimuutta!
  • Veroprosentti ja budjettineuvottelut
  • Veikko Simpasen valtuustoaloite vesimittareista
  • Tapiolan uimahallin sietämätön tilanne
  • Valtuustoryhmän syksyn kalenteria
  • Kunnallisjärjestön tervehdys
  • Puffi: Kävellen koulupaikkoja tytöille
  • Pääkirjoitus: Budjettineuvottelujen alla
  • Syyskuun valtuuston kokous
  • Mediatiedote: Espoon demarit haastavat kaupunginhallituksen kehys- ja veroprosenttiesityksen
  • Pitääkö virkamiehen vastata?
  • Leena Luhtanen ja Espoon teatteritalo
  • Mediatiedote: Laadukkaat peruspalvelut turvattava
  • Veikko Simpanen: Hallituspuolueiden valtuutetut leikkauslinjalla Espoossa
  • Veikko Simpanen: Pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen
  • Valtuustokausi jatkuu
  • Demarisyksyn ohjelmaa
  • Ensimmäiset demariehdokkaat
  • Tule tapaamaan Valdemareja Lippulaivaan!
  • Pääkirjoitus
  • Valdemareja puoluekokoukseen
  • Demarien oma budjettiseminaari
  • Mediatiedote: Demarit valmiina Espoon budjettineuvotteluihin
  • Budjettineuvottelut 2016
  • Budjettisovusta tuli tällainen - myös demarien vaikutuksesta
  • Mediatiedote 23.11.Demarit ja vasemmistoliitto kävelivät Espoossa ulos budjettineuvotteluista
  • Demarien ulosmarssi Länsiväylässä
  • Demarien ulosmarssi Demokraatti-lehdessä
  • Demarien ulosmarssi Hesarissa
  • Lokakuun ensimmäinen valtuuston kokous
  • Lokakuun toinen valtuuston kokous
  • Espoon Ruusu ilmestyi 12.11.
  • Marraskuun ensimmäinen valtuuston kokous
  • Marraskuun toinen valtuuston kokous
  • Harriet Klar-Kristola- Espoon positiivisin?
  • Jo 90 ehdokasta Kohti kuntavaaleja
  • Valtuustoryhmään uusi jäsen: Aulikki Pentikäinen
  • Jouluun demaritapahtuma: Itsenäisyyspäivän juhla 6.12.
Mediatiedotteet

Vuoden  2016 aikana lähetettiin seuraavat mediatiedotteet:

  • 19.1. Niipperin koulun väistöratkaisu on toteuttava viivytyksettä 
  • 19.4. valtuustokysymys Mediverkon kanssa tehdystä sopimusta, johon perustuen terveyskeskuspalveluita tarvitsevat matinkyläläiset ohjataankin jatkossa remonttiväistöön Tapiolaan.
  • 26.9  Laadukkaat  peruspalvelut turvattava
  • 7.9.  Espoon demarit haastavat kaupunginhallituksen kehys- ja veroprosenttiesityksen
  • 11.11. Demarit valmiina Espoon budjettineuvotteluihin
  • 23.11. Demarit marssivat ulos

Espoon kaupunki järjesti vuonna 2016 kaksi valtuustoseminaaria:  Ensimmäinen pidettiin  14.1. 2016 Finns Omniassa. Siellä otettiin mm. kantaa käynnistettyyn hallintosäännön uudistamistyöhön.
Toinen seminaari pidettiin 23.11. Valtuustotalolla.  Näihin osallistui valtuustoryhmämme jäseniä.

Homekouluista repesi iso riita















Espoo demarien valtuustoryhmä: Homekouluista repesi Espoossa riita
MEDIATIEDOTE
Julkaisuvapaa heti

Homekouluista repesi Espoossa riita

Espoon kaupunki tiedotti viikonvaihteessa, että vuoden 2016 budjetin ylijäämä ​oli​ 60 miljoonaa​ euroa​.  Espoon demarit ovat hämmästyneitä.
-  Kuinka on mahdollista, että vuoden 2017 budjettineuvotteluissa marraskuussa  tätä tietoa ei ollut,  kysyy kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Markku Sistonen. Eikö Suomen toiseksi suurimmalla kaupungilla ole riittäviä taloudenseurantajärjestelmiä? Vai annetaanko päättäjille varmuuden vuoksi ylivarovaisia ennusteita.

Jos tieto ylijäämän suuruudesta olisi ollut neuvottelijoilla tiedossa, sillä summalla olisi katettu sekä kahden-kolmen väistökoulun rakentaminen että se kahdeksan miljoonan aukko, joka jäi asiantuntijoiden arvion ja budjettisovun väliin. Tuolloin väitettiin, ettei rahaa ole.

Demarit ovat suivaantuneita eräiden muiden puolueiden kaksinaismoraalista. Nyt kaikki puolueet lupaavat ratkaista homekouluongelmat ja demareita​ syytetään​ ​asian ​vääristelystä.
- Lyhyt on joidenkin muisti, harmittelee demariryhmän puheenjohtaja Martti Hellström. Vain demarit ja vasemmistoliitto olivat valtuustossa ja budjettineuvotteluissa valmiita joustavoittamaan investointikattoa ja mahdollistamaan koulutilakriisin nopea
​n​ ratkaisun​ lisälainoilla ja rahastoja purkamalla.

On aiheellista pelätä, että ylikireä talouskuri jatkuu taas ​ ​​kuten ennenkin  vaalien jälkeen. Puheet ovat puheita.  Nyt tarvitaan tekoja.

​Maria Guzenina, valtuuston puheenjohtaja
Martti Hellström, valtuustoryhmän puheenjohtaja
Markku Sistonen, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja

Uuden valtuuston 2017- 2021 demarit

ESPOON demarien uudessakin valtuustoryhmässä on 10 jäsentä ja 10 varajäsentä.  Tässä lyhyesti heidän esittelynsä äänimääräjärjestyksessä:

Valtuutetut. Viisi naista ja viisi miestä. Neljä uutta.

Maria Guzenina, kansanedustaja,  3854 ääntä
Johanna Värmälä, aluetoimitsija, 945 ääntä
Markku Sistonen, liikuntapalvelupäällikkö, 727 ääntä
Leena Luhtanen, opetusneuvos, tohtori (hc), 675 ääntä
Ali Abdirahman, kirjastovirkailija,  575 ääntä
Liisa Kivekäs, sairaanhoitaja-kätilö, 542 ääntä (uusi)
Martti Hellström, KT, opetusneuvos, 388 ääntä
Juri Aaltonen, puheenjohtaja, 282 ääntä  (uusi) ja
Habiba Ali, asioimistulkki, 277 ääntä  (uusi)
Aulikki Pentikäinen, johtava talous- ja velkaneuvoja, 272 ääntä (uusi)

Varavaltuuteutut niinikään ääni- eli kutsujärjestyksessä. Kuusi naista ja neljä miestä. Kahdeksan uutta.

Hannele Kerola, Varatuomari, lainsäädäntöneuvos, 264 ääntä
Nina Heinikoski, kätilö, 237 ääntä  (uusi)
Olli Lehtonen, valtiotieteen maisteri, 233 ääntä  (uusi)
Heini Saikkonen, yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti, 230 ääntä (uusi)
Mika-Erik Walls, lehtori, oppimistutkija (KL, FM), 214 ääntä  (uusi)
Heidi Luukkanen, koulunkäyntiavustaja, 208 ääntä (uusi)
Antti Aarnio, elinkeinoasioiden päällikkö, 204 ääntä 
Abdi-Rashid Mohamud (uusi), nuoriso-ohjaaja, 180 ääntä
Minna Aitola (uusi), kokki, opiskelija, 180 ääntä
Iiris Mikkilä, toiminnanjohtjaja, 163 ääntä  (uusi)

VANHAN  valtuustoryhmän jäsenistä  valittiin uudelleen kaikki ehdolla olleet varsinaiset valtuutetut.  Ehdokkainen eivät enää olleet Maria Jungner, Jasminiitta Lumme , Veikko Simpanen ja Tarja Tallqvist.

Varavaltuutetuista ehdolla olivat Liisa Kivekäs, Harriet Klar-Kristola, Hannele Kerola, Antti Aarnio,  Jarkko Rahkonen, Jaakko Mauriala, Kaisa Rastimo, Helena Haapsaari, Hanne Hovi ja  Aulikki Pentikäinen. Heistä valtuutetuksi nousi kaksi: Liisa Kivekäs ja  Aulikki Pentikäinen. Jaakko Mauriala ei ollut enää ehdokkaana. 

Varavaltuutetuina jatkoivat:  Hannele Kerola  ja Antti Aarnio. Valitsematta jäivät  Harriet Klar-Kristola,  Jarkko Rahkonen,  Kaisa Rastimo Helena Haapsaari ja Hanne Hovi. 

UUSI valtuustoryhmä  järjestäytyy kesäkuussa ja valitsee silloin  ryhmälle puheenjohtajiston ja  tiedottajan. 

perjantai 17. helmikuuta 2017

Määräraha-aloite subventoimaan vanhusten ateriahintojen nousua

Espoon demareilta määräraha-aloite subventoimaan vanhusten ateriahintojen nousua
MEDIATIEDOTE
Julkaisuvapaa heti

Espoon demareilta  määräraha-aloite subventoimaan vanhusten ateriahintojen nousua

Espoon valtuustoryhmän jäsen Markku Sistonen on tehnyt määrä-raha-aloitteen: Toteutuessaan  se takaisi, että vuonna 2018 kaikille vanhuseläkkeellä ja työkyvyttömyyseläkkeellä oleville myönnettäisiin palveluseteli tai ruokaseteli hakemuksesta.
-  Näin voisimme subventoida valtuuston enemmistön päättämää ateriahintojen nousua ja mahdollisttaisiin terveellisen aterioinnin jatkuminen sekä lisääntyminen, Sistonen perustelee. Aloite tukee merkittävästi Espoon strategiaa vähentää vanhusten laitoshoitoa.

Tuomas Pöystiä siteeraten ”Vanhustenhoidossa olisi olennaista panostaa ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitoon merkittävästi nykyistä enemmän. Sillä vältetään laitoshoitoon siirtyminen tai ainakin lykätään sitä. Kaikki toimintakyvyn ylläpitoon tähtäävät toimet, kuten liikunnasta ja hyvästä ruokavaliosta huolehtiminen, tulevat halvemmaksi kuin laitoshoito”.

Lisäkaavoitukseen tarvitaan vauhtia ja porkkanoita

HS 23.1.17
Lisäkaavoitukseen tarvitaan vauhtia ja porkkanoita

Suomi on lähiöiden valtakunta. Joka neljäs suomalainen asuu lä­hiöissä. 1960–1970-luvuilla rakennettujen elementtitalojen elinkaareksi suunniteltiin alun pitäen 40 vuotta, ja viimeistään nyt ­käsillä ovat suuret korjaus­hankkeet.

Puolitoista miljoonaa suomalaista kohtaa ongelmia, jos vanhoihin lähiöihin ei kiinnitetä huomiota ajallaan. Myös yhteiskuntatutkimuksen tulisi kiinnostua siitä, millaisia vaikutuksia lähiöiden korjausvelalla voi laajemmin olla. Seuraako esimerkiksi alati nousevien  rahoitusvastikkeiden takia lähiöpakoa tai ­taloudellisia vaikeuksia yksityishenkilöille? Hakeutuuko lähiöiden iäkäs väki palveluasun­toihin, vaikka voimat vielä riittäisivät asumaan omassa ko­dissa?

On ilahduttavaa, että oikeusministeriö on ryhtynyt selvit­tämään asunto-osakeyhtiölain muuttamista niin, että niin ­sanottuun purkavaan saneeraukseen riittäisi osakkeiden omistajien määräenemmistö. Purkavalla lisärakentamisella tarkoitetaan sitä, että vanhat ­talot puretaan ja tilalle rakennetaan enemmän asuntoja.

Taloyhtiöt voisivat rahoittaa suuren osan tulevista remonteista lisärakentamisen tuo­malla hyödyllä. Etuna olisi myös, ettei asukkaiden tarvit­sisi pelätä suuria remontteja ja vastikkeiden korotuksia joka vuosi.

Toivon, että oikeusministe­riön selvitystyö etenee ripeällä aikataululla, sillä lähiöiden viemärit ja vesijohdot eivät kestä jahkailua. Jos päätökset viipyvät, menetetään mahdollisuus alueiden tiivistämiseen sekä energiatehokkuuden ja esteettömän asumisen parantamiseen. Onhan selvää, ettei purkaminen kiinnosta enää talo­yhtiöitä, jos kalliita investoin­teja on jo ehditty tehdä tai suunnitella pitkälle.

Samaan aikaan pääkaupunkiseutu kärsii tonttipulasta, vaikka lisärakentamisen mahdollisuuksia taloyhtiöiden tonteille on olemassa.

Purkava saneeraus herättää varmasti paljon tunteita asukkaissa, mutta taloyhtiöiden kannattaa tutkia tämäkin vaihtoehto huolellisesti.

Nyt kun oikeusministeriö on ottanut asunto-osakeyhtiölain muutoksen selvittelyn alle, ­pitäisi samalla tutkia, millaisia korvauksia lisäkaavoituksesta on kohtuullista periä jo rakennetuilla alueilla. Uudelleen ­rakentamisen visiot innostavat asunto-osakkeiden omistajia, jos taloudellinen porkkana on kyllin suuri.

Nykyisellään lisäkaavoitus ei ole juuri kiinnostanut talo­yhtiöitä ainakaan Espoossa kunnan periessä isolla kouralla lisäkaavoituksesta tuloja itselleen riippumatta siitä, onko ­kyseessä vanha vai uusi alue.

Ympäristöministeriön niin sanotun remonttiryhmän ehdotus kolmen vuoden takaa tulisi ottaa vakavasti harkittavaksi. Remonttiryhmä esitti, että kuntien tulisi jättää perimättä ­lisärakennusoikeudesta syntyvä ­arvonnousu lisärakentamisen vauhdittamiseksi.

Remonttiryhmän esitys on ehkä utopistinen, mutta silti on mahdollista päästä tilanteeseen, jossa kaikki voivat vain voittaa.

Rautaa on taottava silloin, kun se on kuumaa.

Aulikki Pentikäinen
Karakallio-Seuran puheenjohtaja

lauantai 3. joulukuuta 2016

Demarien oma budjettiseminaari

video

ESPOON demareilla oli lauantaina 5.11. Tapiola Gardenissa oma seminaari, jossa valmistauduttiin 18.11. alkaviin budjettineuvotteluihin.  Meitä oli paikalla 20 aktiivia, pääosa valtuustoryhmästä mutta ilahduttavasti myös muutama muu aktiivi. Hiomme strategiamme ja tulimme sen kanssa ulos mediatiedotteella ja etusivun jutulla Espoon Ruusussa.


Budjettisovusta tuli tällainen - myös demarien vaikutuksesta

TIISTAIN neuvottelujen päätteeksi neuvottelijat  jäivät vielä hiomaan neuvotteluesitystä,  jonka kukin neuvottelija sai sitten esittää omalle ryhmälleen.

Soster-puolelle oli luvassa vain 1 miljoona asiakasmaksujen korostusten estämiseen.  Demarit halusivat vanhuspalveluihin lisää 8 miljoonaa. Keskustelujen jälkeen kävi keskiviikkona selväksi, että muut ryhmät olivat valmiita  lisäämään  vanhuksille ainoastaan 400 000. Niinpä neuvottelijana ollut Hellström ilmoitti, että demarit kävelelevät ulos. Vasemmistoliitto teki samoin.

MUUT ryhmät jatkoivat neuvotteluja ja pääsivät pääsivät keskenään sopuun. Tällä kertaa toimittiin niin, että jo sovittuja demareillekin tärkeitä asioita ei revitty uudelleen auki, vaan erimielisyys rajattiin vain vanhuspalveluihin.

Näin moni asia eteni. Leikkaukset opetukseen sekä päivähoitoon  saatiin peruttua. Subjektiivista päivähoito-oikeutta ei rajattu eikä ryhmäkokoja kasvatettu. Terveydenhuollon ja vanhuspalveluiden palvelumaksujen korostukset peruttiin.

Kaupunginjohtajan esitykseen  muut ryhmät tekivät 6,9 miljoonan muutokset, ja ne on tarkoitus kattaa lainalla. Sivistystoimi sai  lisää hieman yli 4,5 miljoonaa euroa (subjektiiviseen päivähoito-oikeuden säilyttämiseen maksoi1,7 miljoonaa euroa). Sopu lisää vanhuspalveluille 400  000 euroa, investointiohjelmaan 300  000 euroa, pysäköinnin kehittämiseen 300  000 euroa ja liikunta- ja kullttuuriharrastusjärjestöjen tukeen 100 000 euroa.

Koulujen sisäilmaongelmiin luvattu  10 miljoonan euron raha luvattiin ottaa etupainotteisesti käyttöön ja sitä suunnattiin erityisesti  Aarnivalkean, Jousenkaaren ja Haukilahden koulujen korjauksiin. Kokoomus vaati ja sai sopimukseen 300 000 euroa aluepysäköinnin kehittämiseen tarvittaviin liikennemerkkeihin sekä erillismäärärahan teatteritalon suunnitteluun.

SDP ja vasemmistoliitto ovat pääsoi tyytyväisiä budjettineuvottelujen noihin tuloksiin- liikennemerkkejä lukuunottamatta. Koulunkäyntiavustajat, iltapäiväkerhot ja tuntikehys saivat lisää rahaa.  Demareille – kuten myös vasemmistoliitolle – erityisen tärkeä subjektiivinen päivähoito säilyy. Olosuhdeongelmien vaatimia  korjauksia  aikaistetaan. SDP oli myös torppaamassa asiakasmaksujen korotukset. Läpi meni myös rahaesitys ympäristötarkastajan vakanssiin

Klikkaa kuva auki. Teksti suurenee.












Klikkaa vanhemmat uutiset saat lisää uusia uutisia!

Demarien ulosmarssi Demokraatti-lehdessä

MYÖS Demokraatti-lehti uutisoi Espoon budjettisovun kaatumista.  Lehden mukaan "Neuvottelut Espoon kaupungin ensi vuoden budjetista päättyivät dramaattisesti tänään. Sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto marssivat ulos, koska eivät voi hyväksyä neuvottelujen tulosta."

Jutun mukaan demarit  esittivät  kahdeksan miljoonan lisäystä vanhustenhoitoon, mutta sitä ei ensi vuoden talousarviosta löydy. Sosialidemokraatit halusivat vahvistaa lisämäärärahalla kotihoitoa ja laitoshoitoa.

– Kotihoidon henkilöstö uupuu liian vähäisen henkilöstön takia ja päätyy sairauslomalle. Tällöin joudutaan turvautumaan ostopalveluihin. Ja se tulee kalliimmaksi kuin henkilöstön riittävyydesta huolehtiminen, neuvotteluissa mukana ollut valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Maria Guzenina huomauttaa jutussa.

Demareiden mielestä on elintärkeää, että tällaisessa tilanteessa kotihoidossa elävät vanhukset saavat riittävän hoidon ja hoivan.

– Tämä ei onnistu ilman riittävää henkilöstöä. Me emme voi olla mukana hyväksymässä budjettia, jossa vanhustenpalvelut aliresurssoidaan. Lisäysesityksemme oli hyvin maltillinen, Guzenina ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Martti Hellström perustelevat lehdessä budjettisovusta irtautumista.

Vasemmistoliiton Tiina Ahlforsin mukaan  kaupunginjohtajan budjettiesitys perustui vahvasti leikkauksiin, joten budjettisopuun päässeiden lisäesitykset näyttävät suurilta.
– Kokoomus varmasti väittää, että nyt saatiin kaikkien aikojen suurimmat lisäykset. Mutta todellisuudessa ne ovat viime vuoden budjettiinverrattuna aika pienet.

SDP ja vasemmistoliitto ovat muilta osin tyytyväisiä budjettineuvottelujen tulokseen. Koulunkäyntiavustajat, iltapäiväkerhot ja tuntikehys saivat riittävästi lisää rahaa.  Demareille – kuten myös vasemmistoliitolle ja vihreille – erityisen tärkeä subjektiivinen päivähoito säilyy. Homekoulujen korjausta aikaistetaan. SDP oli myös torppaamassa asiakasmaksujen korotukset.

Valtuustoryhmään uusi jäsen: Aulikki Pentikäinen

VARAVALTUUTETTU Abdifitah Ali Abdi on  pyytänyt 21.11.2016 päivätyllä kirjeellään eroa varavaltuutetun toimestaan sekä kulttuurilautakunnan jäsenyydestä valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Valtuusto hyväksynee eron kokouksessaan 12.12.2016. Uudeksi varavaltuutetuksi nousee  tällöin vuoden 2012 vaaleissa seuraavaksi eniten ääniä saanut Aulikki Pentikäinen.

Kuntalaisten arjen huolet ja raskaat tilanteet ovat Aulikki Pentikäiselle tuttuja, sillä hän toimii Espoon kaupungin johtavana talous- ja velkaneuvojana ja vastaa myös sosiaalisesta luototuksesta. Työssään hän on nähnyt sen, että asumisen kalleus on yksi keskeinen syy velkaongelmiin työttömyyden ja muiden elämänkriisien ohella. Vuosien varrella Aulikki Pentikäinen on kutsuttu lukuisiin oikeusministeriön työryhmiin valmistelemaan maksukyvyttömyyteen ja perintään liittyvää lainsäädäntöä.

Vapaa-ajalla Aulikki lenkkeilee ja rentoutuu marjastaen ja sienestäen. Koulutukseltaan hän on maa- ja metsätaloustieteiden maisteri. ”Olen kuitenkin kuluttajaekonomisti, sillä pääaineeni yliopistossa oli kuluttajaekonomia.  Maa- ja metsätalousosaaminen paikantuu lähinnä puunrankojen jalostamiseen klapeiksi omin lihasvoimin, Aulikki nauraa.

perjantai 30. syyskuuta 2016

Mediatiedote: Espoon demarit haastavat kaupunginhallituksen kehys- ja veroprosenttiesityksen

ESPOON  kokoomus apupuolueineen jyräsi kaupunginhallituksessa 5.9. demarien ja vihreiden kaupungin taloudenhoidon ja palvelujen kannalta vastuulliset esitykset. Demarit hakevat revanssia ensi maanantain 12.9 valtuustossa.

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan esityksen Espoon vuoden 2017 talousarvioksi ja kehykseksi, joka annettiin vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi.

– Kehys on liian tiukkaa, toteaa valtuuston puheenjohtaja Maria Guzenina. Tulopohjaa on vahvistettava, jotta pystymme rahoittamaan lapsiperheiden, vammaisten ja vanhusten palvelujen tason.

 Budjetin suunnittelun pohjaksi hyväksytty kehys ei ota riittävästi huomioon Espoon väestönkasvua ja espoolaisten ikääntymistä.  Espoon väestömäärä kasvaa yli 4000:lla joka vuosi. Yli 60-vuotiaiden keskimäärin 1000:lla joka vuosi. Käytännössä edessä olisi leikkauksia. Kaupunginhallituksen esittämä keino toimintojen tehostaminen ei turvaa palveluita.

 –  Velkaantumisen taittamisen ja käyttötalouden menojen tasapainottamiseksi tarvitaan esimerkiksi tulopohjan vahvistamista, kertoo kaupunginhallituksen jäsen Liisa Kivekäs.

Sosialidemokraatit esittävätkin, että valtuusto päättää 12.9.2017 esitettyjen palvelujen leikkausten sijasta palvelujen lisäämistä ja kehittämistä väestön kasvavan palvelutarpeen edellyttämällä tavalla. Välttämätöntä palvelujen lisäämistarvetta on päivähoidossa, varhaiskasvatuksessa, koulutoimessa sekä erityisesti Espoon ikääntyneemmän väestönosan ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden määrän kasvun johdosta sosiaali- ja terveydenhoidossa.

 – Jo 3000 oppilasta on väistötiloissa koulujen sisäilmaongelmien vuoksi. Epärealistinen investointikatto lykkää välttämättömiä korjauksia ja uudisrakentamista, huokailee ryhmän puheenjohtaja Martti Hellström. Useita miljoonia alle asiantuntijalautakuntien arvioidun menotarpeen jäänyt kehys johtaa mm. opetusryhmien kasvuun ja leikkauksiin paljon tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestelyihin.

Demarit vaativat, että koulu- ja päiväkotikiinteistöjen uusimista ja peruskorjauksia ei saa viivyttää. Lapsille ja henkilöstölle ei saa aiheuttaa sairastumisen vaaraa.

Samaan aikaan kun palvelujen tarve kasvaa, myös Espoossa työttömyys kasvaa ja verotulot vähenevät. Vuosien 2017-2019 kunnallisveron tuotto tulee pienentymään myös kilpailukykysopimuksen vuoksi. Demarit hakevatkin nyt ratkaisua, jolla budjetin tulopuoli tasapainotetaan.  Asiakasmaksujen korostus ja maankäytön tulojen lisääminen eivät riitä.

–  Rahastojen tuottoja on nyt otettava rohkeasti käyttöön, vaatii myös ryhmän veroasiantuntija Hannele Kerola.

 Espoolla on ”Peruspalveluiden ja maanhankinnan investointirahasto”, jonka oma pääoma oli vuoden 2016 alkaessa noin 492, 3 miljoonaa euroa.  Rahaston tuottoa voidaan sääntöjen mukaan suunnata investointeihin ja näin nopeuttaa välttämättömiä koulukorjauksia. Rahaston ylijäämä on kasvanut suureksi, koska rahaston vuotuiset kymmenien miljoonien eurojen tuotot on lisätty aina edellisten vuosien ylijäämään.

–  Demarit ehdottavatkin edellisten tilikausien ylijäämän käyttöä peruspalveluinvestointien rahoittamiseen ja näin vapautuvien investointien rahoittamiseen talousarviossa esitettyjen varojen siirtämistä riittävän suuruisena määränä kasvavan palvelutarpeen rahoitukseen, kertoo pitkäaikainen demarivaikuttaja Veikko Simpanen.

Demarit ovat myös tässä tilanteessa valmiit verokorotuksiin. 0,25 % toisi 15 miljoonaa lisää rahaa. 0,5 %:n korotus toisi jo 30 miljoonaa.

Pitääkö virkamiehen vastata?

TÄMÄ juttu on luettu peräti 545 kertaa! Siksi se on yhä näkyvissä


DEMARIRYHMÄN valtuustokonkari  Harriet Klar-Kristola kysyi tammikuun valtuuston kokouksessa toimialajohtaja Olli Isotalolta kysymyksen,  johon hän kieltäytyi silloin vastaamaan. Syyskuun kokouksessa Harriet  toisti  kysymyksen, koska ei ollut saanut siihen vieläkään minkäänlaista vastausta. Kysymys kuului näin:

" Vuoden 2015 lokakuun kuukausiraportissa olleen Tapiolan taseyksikön investointien rakentamiseen liittyvään määrärahan lisäämiseen yli 40 miljoonalla eurolla. Kuukausiraportin selostusosassa selviää, että ylitys on johtunut Tapiolan metroaseman liukuporras ja hissirakennuksen ja Keilaniemen metroaseman kunnallistekniikkaan liittyvistä töistä. Käytännössä Länsimetro Oy on tehnyt kaupungille kuuluvia töitä, joiden kustannuksista ei kuitenkaan näytä olevan sovittu kaupungin ja länsimetron välillä etukäteen. Kysynkin nyt uudelleen miten tällainen tilanne on päässyt syntymään? Kuka on valtuuttanut määrärahan ylityksiin johtaneet työt?  Meillä kaikilla kaupunkilaisilla ja veronmaksajilla on oikeus tietää miten verorahojamme käytetään ja virkamiehellä on velvollisuus informoida tästä asiasta meitä."

NYT Isotalo kyllä tarttui mikrofoniin, mutta vastasi varsin pyöreästi (mm. oikeudenkäyntien vuoksi).

Klikkaa vanhemmat uutiset saat lisää uutisia!

torstai 29. syyskuuta 2016

Leena Luhtanen ja Espoon teatteritalo

SYYSKUUN valtuustossa käytiin kipakkaa puhetta, kun demarien Leena Luhtanen puuttui konserniraporttiin. Hän kysyi: kuka asioista Espoossa päättää: valtuusto vai virkamiehet. Kyseessä oli tekstin kohta, jossa puhuttiin Espoon teatteritalosta. Leena teki Harriet  Klar-Kristolan ym. kannattamana   muutosehdotuksen:

”Konserniraportti merkitään tiedoksi siten, että Espoon kaupunginteatterin tilojen sijaintia koskeva kohta poistetaan (s. 3).
Perustelu:
Kaupunginteatterin sijaintia tai paikkaa ei ole käsitelty saatikka päätetty valtuustossa millään tavalla.”
KOKOOMUKSEN Kauma teki vastaehdotuksen, jonka mukaan Konserniraportti merkitään tiedoksi siten, että Espoon kaupunginteatterin tilojen sijaintia koskeva kohta (s. 3) kirjoitetaan epäselvyyksien korjaamiseksi ja väärien tulkintojen estämiseksi kuulumaan hieman toisella tavalla,

Äänestyksessä  Luhtasen muutosehdotus pantiin Kauman ehdotusta vastaan. Kauman ehdotus voitti.
Demarit pitivät ratkaisua niin törkeänä, että valtuustoryhmä (Aarnio, Hellström, Kivekäs, Kivistö, Klar-Kristola, Luhtanen, Simpanen, Sistonen, Tallqvist ja Värmälä) ilmoittivat eriävän mielipiteensä päätökseen. Samoin tekivät eräät muidenkin puolueiden edustajat.

Mediatiedote: Laadukkaat peruspalvelut turvattava

MEDIATIEDOTE
julkaisuvapaa heti

Laadukkaat peruspalvelut  turvattava kasvavan Espoon asukkaiden tarpeiden mukaisesti
Lasten terveys etusijalla – investoinnit oltava etupainotteisia 

Espoon valtuusto teki 12.9. kokouksessaan arvoiltaan tylyjä ratkaisuja. Kokoomuksen, Perussuomalaisten, Keskustan ja Rkp:n tuella valtuusto torjui Vihreiden, Sosiaalidemokraattien, Vasemmistoliiton ja Kristillisdemokraattien esityksen maltillisesta veronkorotuksesta asukkaille tärkeiden palvelujen turvaamiseksi. Samoin valtuusto torjui esityksen lisätä investointirahaston varojen käyttöä sisäilmaongelmaisten koulujen korjauksiin sekä oppilasmäärän kasvun kannalta välttämättömien mutta lykättyjen kouluinvestointien aikaistamiseen.

Jo 3000 oppilasta on väistötiloissa koulujen sisäilmaongelmien vuoksi. Koulut ja päiväkodit on laitettava kuntoon, jottei lapsille ja henkilöstölle aiheudu sairastumisen vaaraa. Korjausten viivyttäminen johtaa kalliisiin hätäväistöihin ja merkittäviin lisäkustannuksiin.

Laadukkaat peruspalvelut on jatkossakin turvattava kasvavan kaupungin asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Koulujen oppilasmäärä kasvaa vuosittain noin 800:lla. Yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa keskimäärin 1000:lla joka vuosi. Palvelutarve kasvaa niin päivähoidossa, varhaiskasvatuksessa, koulutoimessa kuin vanhusten hoidossakin. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu näkyy kasvavina toimeentulotukikuluina.

Valtuuston enemmistö ei valitettavasti antanut arvoa asiantuntijalautakuntien arvioille todellisista menotarpeista, vaan hyväksyi budjettikehyksen useita miljoonia arvioitua tarvetta pienempänä. Tämä johtaa mitä todennäköisimmin opetusryhmien kasvuun sekä lasten kotihoidontuen Espoo-lisän leikkaukseen tai subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseen.

Veronkorotuksella olisimme myös halunneet hillitä kaupungin velanottoa. Kun kunnallisveroprosenttiin ei haluttu koskea, jätettiin keskeinen tulopohjan kasvattamiskeino käyttämättä ilmeisestä rahoitusvajeesta huolimatta. Se horjuttaa yhteisesti hyväksyttyä tavoitetta tasapainottaa taloutta ja hillitä velkamäärän kasvua.

Nyt tarvitaan entistä tehokkaampia työllisyystoimia sekä uskallusta toteuttaa investointiohjelmaa etupainotteisesti. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on voitava tarpeen vaatiessa lykätä joitain tiehankkeita koulukorjausten aikaistamiseksi. Vaikeatkin asiat on tuotava avoimesti neuvottelupöytään, jotta pystymme tekemään asukkaiden kannalta mahdollisimman hyviä ja kestäviä päätöksiä tiukasta taloustilanteesta huolimatta.

Inka Hopsu, valtuustoryhmän pj. (vihr.)
Martti Hellström, valtuustoryhmän pj. (sd)
Kari Uotila, valtuustoryhmän pj. (vas)
Antero Laukkanen, valtuustoryhmän pj. (kd)

Klikkaamalla vanhemmat tekstit, saat näkyviin lisää demariuutisia.

Veikko Simpanen: Pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen

VEIKKO Simpanen  teki syyskuun valtuustossa  mm. Leena Luhtasen kannattamana tärkeän  toivomuksen, joka hyväksyttiin:
”Valtuusto toivoo hallituksen käynnistävän niin pian kuin se on mahdollista tehostetut toimet pitkäaikaistyöttömyyden kasvun pysäyttämiseksi ja erityisesti työmarkkinatukea pitkäaikaisesti saaneiden työttömien työllistämiseksi tai ohjaamiseksi työllistymistä edistävien palvelujen käyttäjäksi.

Työttömän työ- ja ansiokyvyn osoittautuessa riittämättömäksi työhön tai työttömän työllistymistä edistävien palvelujen käyttäjäksi, tulisi hänet ohjata terveyspalvelujen piiriin.

Tämä ei ole vain pitkäaikaistyöttömän auttamiseksi tärkeätä, van myös Espoon taloudelle edullista. Kun kela on maksanut Espoossa asuvalle pitkäaikaistyöttömälle työmarkkinatukea 300 päivää ja työttömyys jatkuu edelleen, kela ryhtyy laissa säädetyn mukaisesti perimään laskuttamalla puolet maksamastaan tuesta Espoolta.

Siinä vaiheessa kun työmarkkinatukea on maksettu 1000 päivää Espoossa asuvalle työttömälle, kela laskuttaa 70 % Espoolta maksetusta työmarkkinatuesta.

Suuri ja ennusteen mukaan yhä kasvava pitkäaikaistyöttömien määrä merkitsee Espoolle erittäin suuria kustannuksia työmarkkinatuen kuntaosuuden rahoittamiseksi. Näitä kustannuksia voitaisi vähentää tehostetulla toiminnalla.”

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Mediatiedote Niipperin koulun sisäilmaongelmista

Espoon demarien valtuustoryhmä vaatii:
Niipperin koulun väistöratkaisu on toteuttava viivytyksettä !

Julkaisuvapaa heti

Espoon demarit ovat erittäin huolissaan espoolaiskoulujen ja päiväkotien kunnosta.  Sisäilma- ja homeongelmat vaarantavat  monen lapsen, nuoren ja kaupungin työntekijän terveyden ja työkyvyn. Tuorein esimerkki ongelmista on Niipperi koulu.

Espoon valtuusto on asettanut tavoitteeksi, että Espoo peruskorjaa koulujaan keskimäärin kolmen rakennuksen vuosivauhtia. Toteutuma on vain kaksi koulua.  Näin Espoolle kasautuu  noin  20 miljoonaa euroa korjausvelkaa joka vuosi.  Osaamistakaan ei näytä olevan. Töiden valvonnassa on vakavia puutteita.  Pahimmillaan samaa koulua  korjataan jo kolmatta kertaa.

Espoon demarit vaativat vauhtia  koulujen ja päiväkotien peruskorjauksille. Virkamiesten on  laadittava poliittisille päättäjille selkeä lista  huolestuttavassa kunnossa olevista kouluista ja päiväkodeista. Tilakeskukselle vuosikorjaus- ja perusparannuksiin varattu määräraha on  täysin riittämätön.  Demarit tulevatkin esittämään pian alkavissa ns. tatu-neuvotteluissa investointikaton korottamista, jos nykyinen 180 miljoonan maksiimi  estää Espoota järjestämästä jokaiselle oppilaalle lain edellytämän turvallisen oppimisympäristön.

Niipperin koulun väistöratkaisu on toteutettava viivytyksettä!  Suunnitellut lyhyen ajan korjaukset ovat rahanhaaskausta.


Martti Hellström

Espoon demarien valtuustoryhmän puheenjohtaja
045 111 8156

Lisää Espoon demariryhmän uutisia löytyy ryhmän Valdemari-nettilehdestä
http://espoonvaldemari.blogspot.fi

sunnuntai 28. elokuuta 2016

Valtuusto tyrmäsi demarien parannusesitykset

ESPOON valtuuston asialistalla oli erittäin tärkeä asia: Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi 2016-2021.

Ohjelma ansaitsee monilta osiltaan kiitoksia. Demarit olisivat halunneet tehdä ohjelmaan muutamia muutoksia, mutta ne eivät saaneet riittävästi tukea.

Ikääntyneen väestön keskuudessa erittäin tärkeä ryhmä:  muistisairaat puhutti valtuustoa. Periaatteelista keskustelua käytiin myös siitä, saako  tämäntyyppinen suunnitelma sisältää toiveita, jotka maksavat.


Tarja Tallqvist
Monia muutoksia ja toivomuksia hyväksyttiin. Näihin kuului mm. Tarja Tallqvistin toivomus muistisairaiden ohjaajien koulutuksesta  ja Alin toivomusaloite  vieraskielisten vanhusten määrän selvittämisestä.










Ali
Demarit yrittivät pitää ohjelmassa  myös kaupungin työntekijöiden puolta. Martti Hellström esitti demariryhmän puolesta, että  Espoo Catering olisi saanut järjestää ateriat eikä valittu palveluntuottaja.









Johanna Värmälä

Johanna  Värmälä ehdotti, että  eräässä suunnitelman kohdassa hinta-laatusuhde korvattaisiin kokonaistaloudellisella edullisuudella, jolloin lause olisi kuulunut.  ”Monituottajamallissa kokonaistaloudellinen edullisuus ratkaisee.”

Valtuusto äänesti muutokset kumoon.

Veroprosentti ja budjettineuvottelut

VUODEN 2017 budjetti hyväksytään valtuuston kokouksessa keskiviikona 7.12. Budjettiin oleellisesti vaikuttava veroprosentti hyväksytään ensin kaupunginhallituksessa maanantaina 29.8 ja sitten valtuustossa 12.9.  Veroprosentin hyväksyminen on näin erotettu jo toista kertaa muusta budjetista.

Hieman taustaa 

TÄNÄ vuonna poliittiset ryhmät otettiin mukaan jo kaupunginjohtajan ns. kehyspäätöksen valmisteluun.   Vuoden  2017 talousarvion sekä vuosien 2017- ­ 2019 taloussuunnitelman laadintaprosessi alkoi kehysneuvotteluilla.  Valtuuston neuvottelutoimikunnan piti aiheesta kaksi neuvottelukokousta tiistaina 14.6. ja keskiviikkona 15.6.  klo 8.00 – 12.00. Koollekutsujana oli kaupunginjohtaja. Demareista kokouksiin osallistuivat Maria Guzenina, Martti Hellström ja Markku Sistonen.  Puhetta johti persujen Seppo Huhta. Tavoitteena  oli saada aikaan yhdessä hyväksytty kehysohje, jonka KH sitten hyväksyisi. Ohjeen  pohjalta virkamiehet aloittaisivat tarkemman suunnittelun.

Näin pitkälle ei kuitenkaan päästy. Osan ryhmistä- mm. vihreiden ja demareiden- oli vaikea hyväksyä näillä tiedoilla useita kymmeniä miljoonia toimialojen esityksiä alhaisempaa kehystä. Erityisen paljon puuttui siton ja sosterin budjeteista.  Hienoa oli, että kaupunginjohtaja lupasi kuitenkin lisätä  yllättävien sisäilmaongelmien varalta seuraavien vuosin budjetteihin 10 Me:n hätävarauksen, joka ei sisälly kehysneuvotteluissa sovittuun keskimääräiseen 280 miljoonan euron vuotuiseen investointikattoon (Nyt on kuitenkin tullut ilmi, että hätävaraus onkin niistetty muista investoinneista).  Demarit, vihreät ja vasemmisto eivät olleet valmiita näillä ehdoilla lyömään lukkoon veroprosenttia nykyiselle tasolle.

JOSTAIN kuitenkin oltiin samaa mieltä.  Espoon poliittisilla ryhmillä oli yhteinen näkemys kaupungin talouden tilasta. Valtuustoryhmien puheenjohtajat olivat yhtä mieltä mm. sisäilmaongelmaisten koulujen mahdollisimman kiireisestä korjaamisesta. Ryhmien puheenjohtajat yhtyivät kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän esitykseen siitä, että investointiohjelmassa varaudutaan vuosittain 10 miljoonalla eurolla yllättäviin korjaustarpeisiin vuosina 2017 - 19.

Ryhmien puheenjohtajat olivat yksimielisiä myös siitä, että kaupungin velkaantuminen käännetään laskuun viimeistään vuonna 2020.

Syksyn aikataulua

Kaupunginjohtaja antaa oman ehdotuksensa talousarvioksi marraskuussa. Sen jälkeen käydään ryhmien väliset neuvottelut. Kun KJ:n esitys on annettu, Espoon demarit pitävät oman  budjettiseminaarinsa, jossa asetetaan neuvottelutavoitteet.

Klikkaamalla vanhemmat teksit saatkin näkyviin lisää uusia juttuja.


Tapiolan uimahallin sietämätön tilanne

Leena Luhtasen valtuustokysymys Tapiolan
uimahallin tilanteesta keräsi huikeasti
allekirjoituksia
Leena Luhtanen 
Valtuustokysymys 22.8.2016
Tapiolan uimahallin remontin tilanteesta ja aikataulusta

Viimeaikojen näkyvät uutiset ovat kertoneet, että Espoon kaupungin toiminnan piiriin kuuluvissa erilaisissa rakennushankkeissa nousee esiin käsittämättömän suuria ongelmia ja epäonnistumisia. Nämä tapahtumat ovat aiheuttaneen kaupungille runsaasti kielteistä julkisuutta ja myös herättävät aiheellisia kriittisiä kysymyksiä.

Kaikki olemme kuulleet ja lukeneet esimerkiksi Länsimetron valmistumisen ongelmista ja Kehä I:n rakentamisesta asukkaita kunnolla kuulematta ja arkkitehtonisesti suojelluksi määrätyn Aalto-alueen arvokkuutta loukaten. Myös Espoon kaupunginteatterin sijoittamisesta maan alle ja Tapiolan Kulttuurikeskuksen runtelemista koskevat suunnitelmat kuuluvat tähän kategoriaan.

Viimeisimpänä on noussut uudelleen esille Tapiolan uimahallin kunnostuksen ongelmat. Peruskunnostuksen epäonnistuminen uudelleen ja uimahallin pitäminen toistuvasti suljettuna ohi tavoiteltujen aikataulujen mittavasta rahankäytöstä huolimatta on lähes käsittämätöntä. Nyt ongelmat näyttävät edelleen jatkuvan ilman tietoa todellisesta etenemisestä.

Tapiolan uimahalli on välittömän vaikutusalueensa ja koko Espoonkin väestölle erittäin keskeinen palveluyksikkö, jonka pitäminen toistuvasti suljettuna on erittäin huonoa hallintoa ja palvelujen tarjontaa.

Esitän seuraavat kysymykset kaupunginhallitukselle:

1.Tunnistaako hallitus kaupungin organisaation puutteet Tapiolan uimahallin kunnostustöiden toistuvaan epäonnistumiseen liittyen?
2. Onko hallituksella suunnitelmaa siitä, miten Tapiolan uimahallin kunnostuksen kaltaiset epäonnistumiset voidaan vastaisuudessa estää?
3. Mitä uimahallin kunnostus on tähän mennessä maksanut, mistä kustannukset ovat aiheutuneet ja mikä on arvio tulevista kustannuksista?  ja
4. Milloin Tapiolan uimahalli saadaan asukkaiden käyttöön siten, etteivät toistuvat sulkemiset enää jatku?

Tapiolassa 22.8.2016

Leena Luhtanen
kaupunginvaltuutettu, sd

torstai 16. kesäkuuta 2016

Valtuustoryhmä herkutteli

KUVA: Kirsi Nyqvist
KEVÄTKAUDEN viimeinen valtuustoryhmän kokous pidettiin 6.6. poikkeuksellisesti muualla kuin valtuustotalolla.

Varavaltuutettu Harriet Klar-Kristola oli kutsunut koko ryhmän kotiinsa Leppävaaraan. Tunnelma oli  avoin ja iloinen, ja tarjoilut tosi maukkaat. Lista käytiin perinpohjin läpi, ja paljosta muutakin ehdittiin puhua mm. valtuuston uudesta työjärjestyksestä ja hyvästä hallintotavasta.

Koko ryhmän puolesta kaunis kiitos Harrietille vaivannäöstä. Tässä muutamia kuultuja tervehdyksiä
- Ihana Harriet, kiitos vieraanvaraisuudestasi. Nam nam, hyvää oli.
- Eikä unohdeta jälkiruokaa. Tanks.
- Kiitos loistavalle emännälle ja isännälle maittavista tarjoiluista.:) Kuka vielä tohtii sanoa, että politiikkaan osallistuminen on kuivaa.
- Aivan ihanat herkut meitä siellä odotti ja veivät kielen mennessään! Kiitos emännälle ja isännälle kutsusta, herkuista ja vieraanvaraisuudesta.

JA näin kauniisti emäntä vastasi:
- Kiitos kuuluu teille jotka tulitte kokoukseen :-) Tuli sellainen tunne että olemme kuin iso perhe yhdessä :-) Pohdimme asioita, osaamme olla eri mieltä asioista ja kuitenkin lopuksi pääsemme yhteisymmärrykseen keskustelemalla ja sovittamalla.  Olette ihania ihmisiä ja viihdyn kanssanne :-)

Länsimetro myöhästyy

Olli Isotalo piinapenkissä
JUURI kesäkuun valtuuston alla räjähti Metro-pommi. Länsi-Metro ei alakaan kulkea 15.8., kuten oli luultu. Kesäkuun Valtuuston kokouksen aluksi kuultiin tilannekatsaus, jonka pitivät  Olli Isotalo, Matti Kokkinen (L-M) ja Tero Anttila (HSL). Valtuutetut saivat esittää kysymyksiä, ja osaan saatiinkin vastaus.

Vähintäänkin kysymys on muutamasta kuukaudesta. Anttila esitti, että voidaan joutua odottamaan  jopa vuoteen 2017, Reservibusseista tulee kuluja 1,6- 1,7 miljoona euroa/kk.

TUNNELMA oli kuuma. Mm. tällaisia repliikkejä kuultiin:
- Tämä on pahemman luokan tunarointia!
- Miten meillä onnistutaan aina sössimään !
- Kuinka riskiarviointi on ollut näin heikko?
- Eikö todellakaan ollut tietoa riskistä?
- Käsittämätöntä, että myöhästyminen on tullut  yllätyksenä.
- Kuka leikin maksaa?
- Käsittämätöntä. Toimiva johto ei ole muka tiennyt.
- Missä pirussa on menty pieleen?
- Täytenä yllätyksenä? Meidän espoolaisten täytyisi uskoa. Rakennusliikkeet (NCC) kertoivat jo maaliskuussa, ettei valmistu.
- Nykylinjastolla pitäisi jatkaa. Vastuu hallituksella. Tarkastuslautakunta joutuu ottamaan kantaa
- Olen toistuvasti kysynyt hankkeen perään. Ensin asia kuntoon. Vanhat bussilinjat palautettava?  Syyllisten etsiminen myöhemmin.
- Metro on myöhässä jo neljä vuotta!
- Mikä on metron hallituksen vastuu?
- Kysyn Kokkiselta: Tuleeko tästä Espoon Olkiluoto? Menemmekö ensi kesään?
-  Miten taataan espoolaisille bussien saatavuus? Onhan metroja rakennetuja aikaisemminkin? Millaisia asiantuntijoita on käytetty?
- Mitä hyvää saatiin, kun hallitukseen valittiin virkamiesenemmistö? Mahdolliset korvaukset yrityksiltä?
- Tärkeintä keskittyä onnistumiseen.
- Kaatuuko valtuuston syyksi?
- On tunaroitu perusteellisesti. Vaatimus: selvityksissä ei voi todeta, että kaikki on tehty oikein.  Miten on varauduttu tehokkaaseen kriisitiedotukseen?

MYÖS demareita kävi pöntössä.  Leena Luhtanen kysyi, Mihin toimenpiteisiin Espoo aikoo ryhtyä Länsimetron hallituksen suhteen? Mitä muuta on vielä, jota emme tiedä? Hannele Kerolan mielestä hallituksen on vastattava sotkusta osakeyhtiölain mukaan. Johanna Värmälä halusi tietää, miksi yhteiskäyttökokeet tehdään vasta nyt.

LOPULTA pääosa rauhoittui, ja todettiin, että syyllisten hakemisten sijaista, tärkeämpää on rarkaista, kuinka saadaan liikenne kulkemaan elokuussa.  Likapyykki kannatta pestä, kun metro kulkee.


Valtuusto torjui demarien toiveen

DEMARIT tekivät huhtikuussa valtuustokysymyksen sopimusjärjestelyistä, joiden seurauksena matinkyläläiset ohjataan Tapiolan terveyskeskukseen ja olarilaiset pääsevät Isossa Omenassa avautuvaan, ulkoistettuun  terveyskeskukseen.

Ratkaisu herätti närkästystä myös siksi, että terveysasemaa hoitamaan ryhtyikin verokikkailusta syytetty Mehiläinen- eikä Mediverkko, jonka kanssa Espoo aluneperin asiasta sopi. Näin kävi, koska  Mehiläinen osti Mediverkon.

KESÄKUUN valtuuston kokouksen viimeisenä asiakohtana oli tämä valtuustokysymys. Demarit esittivät vastauksen pohjalta toiveen:
"Valtuusto toivoo, että  jatkossa Espoo laatii sopimukset niin, että ne eivät mahdollista sopimuksen siirtämistä kolmannelle osapuolelle esimerkiksi silloin, kun sopijaosapuoli sulautuu kolmannen osapuolen kanssa." Martti Hellström (sd.)

VALTUUSTO ei kuitenkaan hyväksynyt toivetta.

Espoon teatteri maan alle?

Kuvakaappaus Länsiväylä-lehden sivulta.
KYSYMYS, mihin Espoon teatteri rakennetaan, jakaa myös demareita. Toisten mielestä maan alle, osaksi kulttuurikeskusta rakennettava teatteri on tässä taloudellisessa tilanteessa ihan järkevä. Alkuperäiselle sijoituspaikalle: Vesiputoustalon lähellä olevalle tontille voitaisiin myydä rakennusoikeutta ja saada näin tarvittava rahoitus. 

Toiset pitävät tätä ajatusta sietämättömänä- ja myös tapaa, jolla virkamiehet ovat prosessia vieneet ohittaen mm. kaupunkisuunnittelulautakunnan  Kulttuurikeskuksen suunnitelleen  professori Arto Sipisen näkemykset. Kulttuurikeskukselle onkin nyt haettu suojelupäätöstä.

Demarien valtuutettu Leena Luhtanen teki teatteriasiasta valtuustokysymyksen huhtikuussa  jo ennen varsinaista kohun paljastumista. Siinä Leena hämmästeli, että  teatteritalon paikka on vaihtunut Vesiputoustalon edustalta Kulttuurikeskuksen yhteyteen. Hän kysyi:miksi kaupunginsuunnittelulautakunnan Vesiputoustalon viereen rakentamista koskevaa päätöstä ei ole tuotu valtuuston käsittelyyn?

KESÄKUUN valtuuston kokouksessa 14. asiakohtana oli "Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta". Virkamiehet totesivat, ettei kysymykseen ehditä antaa määräajassa vastausta.

Sote­uudistus ei saa romuttaa Espoon taloutta

Espoossa ollaan tyytymättömiä maan hallituksen espoolais-ministerien toimintaan. Länsiväylä-lehdessä  valtuuston puheenjohtaja Maria Guzenina linjasi näin:
- Vetoamme ministereihin, että he osaltaan vaikuttaisivat siihen, etteivät sote-uudistuksen uhkaamaat tulonsiirrot Espoosta ja pääkaupunkiseudulta muulle Suomelle toteudu,

Kyse on siitä, että varsin uusien  "huhujen" mukaan sote-uudistus tietäisi  noin 500 miljoonan euron veromenetyksiä pääkaupunkiseudulle. Puolella miljardilla tuettaisiin muuta Suomea. Espoon osuus  olisi lähes 200 miljoonaa euroa enemmän kuin, mitä Espoo nyt maksaa verontasausmaksuja.

Ryhmien puheenjohtajat laativatkin yhdessä kannanoton, jota levitetaan mm. mediaan.

Sote­uudistus ei saa romuttaa Espoon taloutta

Sotelakien keskeinen sisältö on tulossa julkisuuteen ennen juhannusta. Erityisen vaikea on uudistuksiin liittyvä rahoitusratkaisu.

Espoon valtuustoryhmien puheenjohtajat  edellyttävät, että uudistuksen jatkovalmistelussa rahoitusratkaisun lähtökohtana on toiminnan vaikuttavuuden parantaminen ja kestävyysvajeen torjuminen, rahoitusratkaisu ei saa sisältää tulonsiirtoja alueelta toiselle eikä kuntien välistä verotulontasausta kiristetä ja kuntien perimä kiinteistövero pidetään sen ulkopuolella, kuntien osuus yhteisöverosta säilytetään, ja kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä, kuntien vakavaraisuus, mahdolliset omaisuuden siirrot ja kuntien eläkejärjestelmä järjestetään kestävällä tavalla.

Rahoitusuudistuksen valmistelussa ovat hallitusohjelman kirjaukset, joiden mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla. Siten myöskään kuntien verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei saa kiristää, kuntien osuus yhteisöverosta tulee säilyttää nykyisellään. Kuntien perimä kiinteistövero on pidettävä verontulotasauksen ulkopuolella.
Espoon kannalta esillä olleissa malleissa kuntaveroa leikataan huomattavasti enemmän kuin ovat maakuntaan siirtyvien sote­tehtävien kustannukset. Parempi malli olisi, että käytetään kuntakohtaisia prosentteja kuntaveron leikkauksessa, ja kunnilta leikattaisiin sote­tehtäviin käytetty määrä.
Suurten kaupunkien kannalta on otettava huomioon ne erityistekijät, jotka liittyvät kasvuun, maahanmuuttoon, työttömyyteen, segregaatioon ja asumiseen. Kaikki em. tekijät lisäävät ensisijaisesti suurten kaupunkien kustannuksia ja palvelutarvetta, ja johtavat kasvusta ja maahanmuutosta vastuuta ottavien kaupunkien voimakkaaseen velkaantumiseen.

Muodostettavat itsehallintoalueet on pidettävä kuntien yhteisen varainhankintajärjestelmänpiirissä, koska muuten itsehallintoalueiden rahoituksen hinta ja mahdollisesti myös saatavuus vaarantuvat. Tämä edellyttää, että itsehallintoalueet ovat vakavaraisuusasetuksen nollariskisiä, jonka edellytyksenä on itsehallintoalueidenverotusoikeus ja valtion takaus niiden ottamille luotoille ja että valtion ja itsehallintoalueiden on oltava Kuntien takauskeskuksen jäseniä.

Itsehallintoalueiden rahoitusratkaisun epäonnistuminen tai kuntien verotuksen katto ei vaaranna pelkästään itsehallintoalueiden rahoitusta vaan koko kuntakentän rahoituksenhinnan ja saatavuuden. Jatkovalmistelussa on varmistettava, että Kuntarahoituksen ja Kuntien Takauskeskuksen asemaa ja luottokelpoisuutta ei vaaranneta, ja vanhojen lainojen lainaehdot täyttyvät ilman riskiä lainojen ennenaikaisesta irtisanomisesta.

Mahdolliset omaisuuden (mm. kiinteistöt ja kalusto) siirrot kunnilta itsehallintoalueille tai käyttöomaisuuden vuokraus on tehtävä yhtenäisin perustein. Omaisuuksien mahdollinen siirto
kunnilta itsehallintoalueille on tehtävä markkinahinnoin. Osana siirtomaksua voidaan ottaa huomioon omistuksiin liittyvien lainojen siirtäminen omaisuuden mukana.

Eläkevastuut on järjestettävä uudistuksen yhteydessä siten, että tästä ei aiheudu korotusta kuntien eläkevakuutusmaksuihin. Kunnille tulee antaa lausuntomahdollisuus rahoitusratkaisusta.

Espoossa 13.6.2016

Espoon valtuustoryhmien puheenjohtajat

Seppo Huhta, PerusS, valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja
Antero Laukkanen, KD, valtuuston neuvottelutoimikunnan varapuheenjohtaja
Pia Kauma, Kok.
Inka Hopsu, Vihr.
Martti Hellström SDP
Mikael Eriksson, SFP
Yrjö Rossi, Kesk.
Kari Uotila, Vas.
Ulf Johansson, Vårt Esbo­- Meidän Espoomme

lauantai 30. huhtikuuta 2016

Pääkirjoitus: Elämme epäinhimillistä aikaa

ESPOON valtuustossa on kevään aikana saanut hävetä ja useita kertoja.

Se on selvää, että persuja saa hävetä aina, kun esiin nousee jokin maahanmuuttajiin liittyvä kysymys.

Myötähäpeää tuntee myös joidenkin kokoomuslaisten puheista. Kymmenien miljoonien heitot eivät ole mitään, kun on kyse liikenneinfrasta. Ne ovat investointeja.  Mutta samaan aikaan pihdataan koulujen kunnosta. Lapset ja nuoret, kun ovat kuluja ei investointi. Ja vanhusten vaipoista. Epäinhimillistä.

Espoossa on ammattitaitoisia ja työhönsä paneutuvia virkamiehiä, mutta ei kivalta tunnu tämä Matinkylän terveyskeskuspalveluiden ulkoistamissopimus. Yksityisen yrityksen markkina-arvon suojeleminen oli arvokkaampaa kuin Espoon oma etu sopimuskumppanina.

TÄSSÄ Valdemarissa kerrotaan Espoon politiikan tapahtumista  huhtikuussa.  Seuraava Valdemari ilmestyy  toukokuun lopulla. Valtuuston asialistalle odotetaan mm.
 • Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksen 2016 - 2019 hyväksyminen
 • Hankesuunnitelma, Espoon kristillinen koulu
 • Muutostarpeet/ehdotukset luottamushenkilöorganisaation kehittämiseksi ja keskeisten luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamiseksi.

Hyvää vappua!

PS.  HOK-Elannon vaalit olivat juuri ennen vappua.  Valtuustoryhmämme jäsenistä ehdolla olivat Helena Haapsaari (127), Hannele Kerola (135), Harriet Klar-Nykvist (138), Leena Luhtanen (147), Jarkko Rahkonen (155), Kaisa Rastimo (156), Markku Sistonen (162) ja Johanna Värmälä (169). Pidetään peukkua, että läpimenijöitä on monta.