torstai 20. joulukuuta 2018

Valdemari 2018: 6






































Kannessa näkyvän mainoksen on suunnitellut Kirsi Nyqvist. Mainos on julkaistu Länsiväylä-lehdessä  Valtuustoryhmälle myönnetyllä määrärahalla.

Pääkirjoitus

Joulu on taas. Hienoa. Valtuusto on pitänyt tämän vuoden viimeisen kokouksensa. Espoo on saanut budjetin ja asukkaat valkoisen lumen. Toivottavasti molemmat kestävät ja kantavat.

Ruudulla on nyt tämän vuoden kuudes Valdemari-nettilehti. Siinä on demariasiaa loppuvuoden valtuuston työstä ja alustava yhteenveto koko valtuustovuodesta. Päätoimittaja on jouluihminen, ja siksi kuvituksessa leikitellään  jouluilmeellä.

Tervetuloa  valtuustoryhmän tarjoamille jouluglögeille perjantaina 21.12 klo 17 Ison Omenan palvelutorille.

Oikein Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta meille kaikille!

 Martti Hellström
Demarien  valtuustoryhmän tiedottaja.

Budjettineuvottelut 2018

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
MARRASKUUSSSA käytiin ryhmien väliset neuvottelut. Demarien neuvottelijana oli  valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Sistonen ja hänen tukenaan Maria Guzenina.

Valtuustoryhmä piti jo syyskuussa seminaarin, jossa Sistalle annettiin ohjeita neuvotteluja varten. Veroprosentti oli lyöty lukkoon jo 10.9. Toisin kuin muut suuret  kaupungit kuten Helsinki ja Vantaa Espoo on jo muutaman vuoden halunnut päättää veroprosentin kuukausia ennen talousarvion hyväksymistä.

Kaupungin johtaja oli esittellyt oman talousarvioesityksensä lokakuussa.

Neuvottelut käytiin marraskuussa, ja 22.11. 2018 voitiin julkaista uutinen, että  vuoden 2019 talousarviosta on syntynyt neuvottelutulos. Mukana sopimuksessa olivat kaikki valtuustoryhmät perussuomalaisia lukuunottamatta.

Neuvottelutulos nosi  kaupunginjohtajan budjettiesityksen loppusummaa 6,6 miljoonalla eurolla. Näin talousarvion käyttömenojen kokonaissumma kasvaa kuluvasta vuodesta 6 prosenttia.

 5,7 miljoonaa euroa kohdennettiin sivistystoimeen,1 miljoonaa sosiaali- ja terveystoimeen ja 223 000 tekniseen ja ympäristötoimeen mm. leikkipuistojen korjaamiseen ja pyöräilyn edistämiseen. Hallinnosta sovittiin säästettävän  400 000 euroa.

Demareiden neuvottelutavoitteet johdettiin kuntavaaliohjelmastamme. Kaikkea meistä välttämätöntä sopimukseen ei saatu, mutta paljon hyvää kuitenkin.  Tässä poimintoja:
  • Viisivuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta (20 tuntia viikossa) kokeillaan vuoden ajan ensi vuoden syksystä alkaen. 
  • Espoo-lisä säilytetään nykyisellään muuten, mutta 2-vuotiaiden osalta tuki on ensi vuonna 180 e/kk. 
  • Lisärahaa päätettiin opetukseen perusopetuksen ja lukion tuntiresursseihin kattamaan kasvanutta oppilas- ja opiskelijamäärää. 
  • Lisätään tuntikehykseen 1 tunti tuntikehykseen englannin kielen opetuksen varhaistamiseksi
  • Lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviin palveluihin ja perheiden tukipalveluihin sekä vanhus- ja vammaispalveluihin lisätään määrärahoja.
Myös itse tekstiin tehtiin tärkeitä lisäyksiä. Ympäristö, rakentaminen ja liikenne -kohtaan lisättiin  lause: "Turvallisuuden lisäämiseksi alle 20- vuotiaina rikoksiin syyllistyneet nuoret otetaan erityisen tuen piiriin monialayhteistyönä sosiaali- ja terveyspuolella, jossa rikollinen polku yritetään katkaista välittömästi." Hanke on käynnissä kolme vuotta, jonka jälkeen tuloksia arvioidaan.

Hyvin neuvoteltu, Markku ja Maria.
Kaupungin hiilidioksidipäästöistä tehdään päästöinventaario ja laaditaan toimenpiteet, joilla asetettuun päästövähennystavoitteeseen päästään vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Teiden ja katujen kuntoon kiinnitetään parempaa huomiota ja huonokuntoisia teitä ja katuja korjataan.

Laajennetaan paperittomien henkilöiden oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin lakisääteisestä kiireellisestä hoidosta myös välttämättömään hoitoon ja huolenpitoon.

Maahanmuutajien ryhmätoimintoja ja kielikoulutusta lisätään järjestöjen ja seurakuntien kanssa hyvän kototumisen varmistamiseksi.

Talous- ja velkaneuvontaa nuorille lisätään nuorisopalveluissa yhteistyössä aikuissosiaaltyön kanssa.

Tavoitteeseen joukkoliikenteen palvelutaso ja joukkoliikenneyhteydet kehittyvät lisättiin uusi mittari/arviointikriteeri: Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyys paranee ja kulkutapaosuus kasvaa

PÖYTÄKIRJAMERKINNÖISSÄ oli  myös paljon demareille tärkeää:

1. Palveluverkkosuunnittelua uudistetaan osana Koulut kuntoon -ohjelmaa ja Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2030 -suunnitelmaa.

2. Toimitilainvestointiohjelman sisältä haetaan säästö niiden koulu- ja päiväkotihankkeiden toteutuksesta, joissa suunnittelua ei ole vielä käynnistetty. Otetaan käyttöön uusia suunnittelu- ja toteutustapoja, jolla kokonaiskustannuksia voidaan laskea:
a. kehitetään standardisuunnitteluratkaisuja, monistettavat tyyppiratkaisuja, joissa huomioidaan kohdekohtaiset eritystarpeet (mm. koulun koko ja liikuntasali). Ratkaisuille asetetaan tavoitehinnat ja hintakatot eur/m2 ja m2/oppilas,
b. aikaistetaan hankkeiden suunnittelua siten, että suunnitelmat ovat valmiina hyvissä ajoin ennen palvelutarvetta,
c. tehdään alueellisia kokonaisratkaisuja, joissa huonokuntoisia kohteita korvataan uusilla standardiratkaisuilla.

3. Toimitilainvestointiohjelmaan päiväkodeille lisätyn 30 milj. euron varaukseen sisältyvät kohteet valmistellaan vuoden 2019 aikana.

4. Jatketaan elä- ja asu-keskusten suunnittelua ja toteutustavan valmistelua Matinkylään, Tapiolaan, Espoon keskukseen ja Espoonlahteen.

5. Selvitetään lukiopalvelujen toteuttamista Kivenlahteen osana suunniteltua toisen ja korkea- asteen kampusta.

6. Varhaiskasvatuspaikkojen riittävyyttä seurataan alueellisesti.

7. Latokaskenniityn urheilupuiston suunnittelukustannuksiin varaudutaan vuoden 2019
määrärahoissa. Latokaskenniityn ensimmäisen kentän rakentamisvalmius on 2021.

8. Espoonlahden urheilupuiston kaavavalmistelua kiirehditään uimahallin laajentamisen ja
mahdollisen kumppanuushankkeen mahdollistamiseksi.

9. Träskändan peruskorjauksen sijoittamista investointiohjelmaan selvitetään kumppanin
löydyttyä.

11. Valmistellaan Espoon malli toteuttaa koulukuljetukset kahteen osoitteeseen (tasa-arvokysymys oppilaille jotka asuvat kahdessa osoitteessa) vuoden 2019 aikana.

12. Selvitetään Espoon käytäntöä pitkäaikaisasujien veloitusten suhteen, jossa heidän osalta KELA-tukea ei katsota pitkäaikaisasujan tuloksi (koska on tarkoitettu olevan suora kulukorvaus).

14. Edistetään muistiystävällisyyden tukemista päätöksenteossa, kuten kaupunkisuunnittelussa ja sosiaalipalveluissa.
15. Varmistetaan että päiväkodit, koulut ja tarvittaessa myös sosiaali- ja terveystoimen eri yksiköt saavat nykyistä paremmin konsultoivaa tukea lastenpsykiatrisissa kysymyksissä.

16. Edistetään harrastustakuuta ja selvitetään nuorisotyöntekijöiden roolin kehittämistä monipuolisen harrastustoiminnan koordinoinnissa alueilla ja kouluissa.

17. Selvitetään, kuinka moni espoolainen nuori on keskeyttänyt taloudellisista syistä toisen asteen koulutuksen sekä ratkaisuja siihen, kuinka toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen taloudellisista syistä saadaan vähenemään. Espoo esittää valtiolle, että pk-seudusta tehdään maksuton toisen asteen kokeilualue. Espoo edellyttää valtion rahoitusta kokeiluun.

18. Selvitetään puistoruokailun järjestämistä yhteistyössä järjestöjen kanssa.

19. Selvitetään toimet yksityisen ja julkisen varhaiskasvatuksen pitämiseksi samalla viivalla.

20. Laaditaan suunnitelma, jossa kunkin sektorin määrärahojen puitteissa seuraavien vuosien
aikana rakennetaan parempi varautuminen pitkien hellekausien aiheuttamiin haittoihin sekä kaupungin henkilöstölle että kaupungin palveluita käyttäville. Erityisinä kohteina ovat varhaiskasvatuksen toimipaikat, liikunta- ja nuorisotoimen toimipaikat (esim. uimavalvojat) sekä vanhustenhoidon toimipaikat.

21. Selvitetään Kivenlahden kirjastopalvelujen järjestäminen vuoden 2019 aikana.

22. Lautakuntaa pyydetään tarkentamaan nuorisotoimen avustusten jakoperusteita ja
kohdentamaan avustukset perustuen toimintapäiviin ja toiminnan laatuun.

23. Hyvinvointityöryhmässä selvitetään mahdollisuus kokeilla ilmiöpohjaista budjetointia nuorten
palveluiden poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistamiseksi ja kokonaisuuden paremman
hallinnan saavuttamiseksi Espoon vuoden 2020 budjetissa.

27. Osallistuva Espoo -ryhmä, vanhusneuvosto sekä hyvinvointiryhmä selvittävät miten parannetaan ja kehitetään vanhustenhoitoa yhdessä kolmannen sektorin kanssa.

28. Tuodaan kuusikkokuntien välillä tehty vertailu vanhuspalveluiden kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen palvelujen sisällöstä, laatutasosta ja yksikkökustannuksista tiedoksi. Selvityksen tulokset tuodaan sosiaali- ja terveyslautakuntaan sekä kaupunginhallitukseen.

29. Espoon kaupunki tarjoaa ohjausta ja neuvontaa sisäilmasta sairastuneille lapsille ja heidän perheilleen.

30. Vuoden 2019 aikana selvitetään mahdollisuus käynnistää espoolainen toimintamalli vähävaraisten leipäjakelun uudelleen käynnistämiseen, lapsiköyhyyden ongelmien korjaamiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä syrjäytymisen juurisyihin puuttumiseen.

31. HSL:n lippu- ja vyöhykeuudistuksen jälkeen tulee sen vaikutuksia seurata ja tarvittaessa vaikuttaa HSL:ään niin, että vyöhykerajoja ja -hinnoittelua tarkistetaan joukkoliikenteen palvelutason, kulkutapaosuuden ja asiakastyytyväisyyden kehittymiseksi Espoon asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on, että vyöhykeraja kulkisi Kehä III myöden.

32. Espoo pitää tärkeänä, että ruuhka-ajan suorat linjat Kamppiin valmistellaan yhteistyössä Espoon ja HSL:n kanssa Latokaski-Nöykkiö-Tillinmäki alueelle ja Finnoontien varteen kustannusvaikuttavasti. Edistetään Haukilahti-Lauttasaarilinjan 104 päättämistä Kamppiin sekä linjan siirtämistä palvelemaan laajempaa aluetta. Kerätään kokemuksia uusien suorien linjojen suosiosta ja varaudutaan vuorovälien tihentämiseen ja vuorojen lisäämiseen, mikäli tarvetta. Tarpeen mukaan parannetaan Espoon sisäisen liikenteen yhteyksiä.

34. Kiirehditään Lintulaaksontien jatkeen kaavoitusta joukkoliikenteen parantamiseksi.

35. Tilapalvelut päivittää Träskändan kartanon tiedot ulkovaipan peruskorjaustarpeesta niin, että
korjauksen suunnittelu- ja toteutus huomioidaan seuraavassa talousarviossa. Vuosikorjaukset
toteutetaan heti.

36. Koulutetaan kaupungin henkilökuntaa energianeuvontaan omakotiasujille sekä taloyhtiöille
energiatehokkuuteen tähtäävien hankkeiden toteuttamiseen esimerkiksi peruskorjausten
yhteydessä ilmasto-ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Edistetään uusiutuvien energialähteiden
ja rakennusmateriaalien käyttöä ja asumisen energiatehokkuutta.

37. Selvitetään Rehtorintien koulukiinteistön osalta peruskorjauksen lisäksi myös purkuvaihtoehto.

38. Kulttuurikeskuksesta, Kulttuuriaukiosta ja niiden ympäristöstä käynnistettiin arkkitehtuurikilpailu
(viisi suunnitteluryhmää) 21.6.2018. Ehdotukset jätettiin sisään 26.10.2018. Tavoitteena on ratkaista kilpailu ja julkistaa kilpailun tulokset helmikuussa 2019. Tavoitteena on, että kilpailun perusteella laaditaan Kulttuurikeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelma, joka valmistuu vuoden 2019 kuluessa.

39. Kiirehditään Mustapuron ja Honkamajan alueen vesihuollon nopeaa järjestämistä yhteistyössä HSY:n kanssa

40. Järjestetään koirille lisää uimapaikkoja mm. rantaraitin varrelle.

42. Seurataan tehostetusti vanhuspalvelujen laadun ja saatavuuden riittävyyttä.

43. Selvitetään seuraaviin talousarvion kehysneuvotteluihin tilarajoitteet, jotka estävät
uimaopetuksen toteuttamisen kaikille 5-6 luokkalaisille opetussuunnitelman mukaisesti sekä luodaan tiekartta miten tilarajoitteista asteittain päästään eroon ja tämän tiekartan mukaisesti esitetään asteittain myös määrärahojen lisäystä siten, että uimaopetus voi taas olla katkotonta koko perusopetuksen aikana opetussuunnitelman mukaisesti.

Demarien valtuustoryhmä hyväksyi neuvottelutuloksen kokoksessaan 3.12.
Espoon valtuusto hyväksyi talousarvion  5.12. kokouksessaan

Valtuuston kokous 19.11.

Marraskuun kokous alkoi muutaman minuutin myöhässä; sali ei ollut päätösvaltainen. Kun se sitä oli, kokous keskeytettiin. Espoon valtuusto kunnioitti Länsiväylä-lehden toimittajan Seppo Korkmanin muistoa.

HILJAISEN hertken jälkeen, kokous jatkui listan mukaan. Listalla oli paljon kaavoja; osasta äänestettiin. Liisa Kivekäs esitti Finnoon kaavan osalta toivomuksen, joka hyväksyttiin:

" Valtuusto toivoo, että Finnoonkallion kaavassa kiinnitetään riittävästi huomiota asukasviihtyvyyttä lisäävän viherakentamiseen sekä alueen kaupunkirakennetta elävöittäviin laadukkaisiin rakennusten julkisivuihin, jotka säilyttäisivät alkuperäisen ilmeensä mahdollisimman pitkään."

KYSYMYKSIÄ JA ALOITTEITA riitti niitäkin. Teemoina  olivat psykiatrisen hoidon saatavuus ja mielenterveyden kriisipalveluiden kehittäminen, avustusten jakautuminen eri liikuntalajeille ja seuroille, Urhea-kouluyhteistyön lisäämisnen Espoossa, työryhmän perustaminen Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseksi, rakentamisen hiilijalanjäljen laskeminen ja Täyttä elämää ikääntyneenä -ikääntymispoliittisen ohjelman korjaaminen.  Viimeisen osalta Kivekäs teki palautusesityksen, mutta ulkoistuksista varottava esitys kaatui. Vastaukset merkittiin tiedoksi.

Johanna Värmälään valtuustokysymyskseen ympäristöterveyden huomioimisesta päätöksenteossa
ei ehditä vastata määräajassa.

KOKOUS päättyi jo ennen 10-uutisia.

Olli Lehtonen: Huolta vanhuspalveluista

Budjettiesitystä luonnehtisin vanhus-palveluiden  osalta oikean suuntaiseksi,  mutta monilta kohdin tarpeeseen nähden turhan niukaksi.

Kysymys, mihin törmäämme yksittäistapauksien kautta medioissa ja sosterlautakunnassakin, kun vanhusten kotona asumisen tukemista käsitellään, kuuluu: milloin huonokuntoiselle -ehkä muistisairaalle  ikäihmiselle- aletaan hakea asuntoa palvelutalosta. Nyt se useasti tapahtuu aivan liian myöhään. Espoo hankkii palveluasunnon nopeasti, kun odotusjonossa ollaan, mutta jonoon pääsy on aivan liian tiukalla. Tällä tavalla laitetaan omaishoitajatkin liian koville, - kuin myös kotihoidon henkilökunta.

Milloin tuemme, milloin todellisuudessa pakotamme asumaan kotona? Rajaa tuen ja pakotuksen välillä on kysymyksenasettelun  karkeudesta huolimatta perusteltua pohtia.  Se raja on Ikään kuin veteen piirretty viiva, mutta silti raja pitää tunnistaa. Ja pysyä tuen puolella.

Muutto omasta kodista uuteen asuntoon palvelutalossa on kuten yleensäkin muutto. Siinä perustetaan  uusi koti, kodin perustaminen ei ole ikäkysymys. Opitaan uusi ympäristö, tutustutaan uusiin naapureihin, saadaan uusia hyviä rutiineja ja ennen kaikkea , saadaan elämäntäyteistä ikää lisää. Mitä paremmassa kunnossa muuttaja on, sitä paremmin kotiutuminen onnistuu.

Ei ole olennaista asuuko sadasta yli 75 vuotiaasta henkilöstä kahdeksan vai seitsemän hoivan tai palveluasumisen piirissa ja loput sadasta niin sanotusti kotona. Olennaista on, että kaikki hoivaa ja palveluasumista tarvitsevat sen myös saavat. Ja kaupungin resurssointi on tämän mukaista.
Vanhuspalvelut ovat koko Espoon ja erityisesti valtuuston asia. Tästäkin syystä on hyvä, että talousarvioneuvotteluiden pöytäkirjamerkintänä on maininta tehostetusta vanhuspalvelujen laadun ja saatavuuden riittävyyden  seurannasta.

Kysymys, mihin me emme ehkä ole tässä budjettiesityksessä riittävästi varautuneet, on huumeiden käytön muutokset Espoossa. Kehitystrendi on minusta huolestuttava. Olisi varmaan aiheellista, että viimeistään seuraavan budjettivalmistelun yhteyteen liittyy arviointi päihdepalveluiden resurssien riittävyydestä uusista toimintamuodoista.

Valtuuston kokous 5.12.

Valtuustonkokous  

BUDJETTI käsiteltiin kahdessa kokouksessa kokouksessa.   Demarivaroista paikalle oli saatu Olli Lehtonen ja myöhemmin  vielä Minna Aitola

Listalla oli yksi varsinainen asia:  Vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen. Kokouksessa jätettävät toivomukset pantiin pöydälle valtuuston kokoukseen 10.12.2018.

KAUPUNGINJOHTAJA esitteli talousarvioesitystä, johon oli  tehty neuvotteluissa sovitut muutokset. Hänen mukaansa
Espoo kasvaa. Investointohjelma on iso. Kouluihin satsataan 10 vuodessa yli miljardi euroa. Espoolaiset tyytyväisiä palveluihin. Talous on  erinomaisessa kunnossa - mutta samalla  kasvava kaupunki velkaantuu.  Yksi syy on se, että Espoo rahoittaa muiden kaupunkien menoja 200 miljoonalla

Sopu sai  suut hymyyn. Budjettia kehuttiin  Sivistysbudjetiksi. Demarien Sistonen kiitti neuvottelukumppaneita laajasta sovusta.  Jo pohjaesityksessa oli soster hoidettu melko hyvin. Tärkeää demareille oli pitää kiinni mitä oli luvattu kuntavaaleissa. Varhaiskasvatus. Toimiva joukkoliikenne. Pöytäkirjamerkintä HSL sekoittanut Espoon liikenteen.  Vanhuspalveluiden riitävyys pöytäkirjamerkintä.

Muista demareista budjettiin kävivät ottamassa kantaa Liisa  Kivekäs, Leena Luhtanen,  Olli Lehtonen, Ali Abrahim,  Aulikki Pentikäinen,  Johanna Värmälä,  Maria Guzenina, Juri Aaltonen ja Martti Hellström.

MUUTOSESITYKSIÄ tekivät persut. Ne kaatuivat äänestyksiässä. Toivomuksia tehtiin yhteensä 24. Demareilta niitä tuli neljä (Värmälä, Pentiläinen, Luhtanen). Toivomukset jätettiin pöydälle.

KOKOUS päättyi ajoissa.

  

Valtuuston kokous 10.12.

Yeah! Viimeinen kokous.
Valtuusto jatkoi budjetin käsittelyä keskiviikkona 10.12. 2018.  Nyt käytiin läpi toivomuksia. Kahta puheenjohtaja ei hyväksynyt käsittelyyn, koska ne aiheuttavat kustannuksia. Toinen oli kokoomuksen ehdotus suurentaa omankielen opetuksen ryhmäkokoja.

Listalla oli myös  vuoden 2018 kolmas osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet


Hyviä uutisia:  Väestö kasvaa arvioitua vähemmän (toteutunee  noin 4 300 asukasta). Työttömien osuus työvoimasta oli Espoossa 7,6 % eli 1,1 prosenttiyksikköä vuodentakaista alhaisempi.
Marinaa: Toimintamenot   ovat kasvaneet 3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Verotulojen ennustetaan kasvavan vain 0,6 prosenttia vuoden 2017 kehityksestä johtuen.

Puheenvuoroja käytettiin mm. siitä, että useita tulostavoitteita ei saavuteta eikä voida edes arvioida.
Lääkärin  kiireettömälle vastaanotolle  ei  päästä  alle 10 vuorokaudessa.  Vammaispalvelujen saatavuus ei ole parantunut.  Tarve lasten ja nuorten ulkopuolisiin sijoituksiin ei ole vähentynyt.
Kouluilla ja päiväkodeilla ei ole  terveet ja toimivat tilat  Terveysperusteisia poissaolojen kattoa  enintään 13 päivää / henkilötyövuosi ei ole saavutettu

Tarkastuslautakunta laski, että asetetuista 39 tulostavoitteesta jäänee osavuosikatsauksen mukaan 15 toteutumatta ja kahden tulostavoitteen toteutumista ei voida vielä arvioida. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutumatta on jäämässä 16 tulostavoitetta ja seitsemän tulostavoitteen toteutumiseen liittyy vielä epävarmuutta tai toteutumista ei voitu puutteellisten tietojen vuoksi kattavasti arvioida. Vain puolet on toteutumassa

LISTALLA oli Finnoon keskuksen kaava sekä Espoon koulujen ja päiväkotien PPP-hankkeen (Public Private Partnership) hankesuunnitelman hyväksyminen Hankkeeseen tulee viisi koulu  ja/tai päiväkotia.

ALOITTEITA ja KYSYMYKSIÄ oli niitäkin. Vastaus valtuustokysymykseen Espoon kaupungin vammaispalveluiden resurssoinnista sekä erityisesti työntekijätilanteesta myönsi, että Vammaispalveluissa ei ole saavutettu käsittelyaikojen parannusta.  Asia pöydätiin.

KOKOUS päättyi kello 21.







Ali: Huoli maahanmuuttajien työllisyydestä

Olen huolissani siitä, että maahanmuuttajien työllisyys on edelleen huonompi kuin kantaväestön. Tämä on Espoossa merkittävä asia, koska maahanmuuttajien määrä on meillä edelleen kasvussa. Toivoisin, että tähän kiinnitetään edelleen huomiota. Espoon kaupungillakaan ei maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä vastaa heidän väestöosuuttaan, vaikka meillä on sellainen tavoite ollutkin.

Kaupungin tulisi työllistää enemmän maahanmuuttajia muuallekin kuin sairaalaan ja vanhuspalveluihin.

Helsingissä otetaan käyttöön nimetön työnhaku, ehkä Espoonkin pitäisi kokeilla sitä. Näin ”kummallisia” nimiä kantavat henkilöt pääsisivät paremmin edes työhaastatteluun.

Johanna Värmälä ja Aulikki Pentikäinen budjetista

Johanna Värmälä:
Valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa saavutettu neuvottelusopimus ja siihen liittyvät määrärahalisäykset lisäävät jonkin verran mm.sosiaali- ja terveyspalvelujen mahdollisuuksia tarjota asukkaille heidän tarvitsemiaan palveluja. Erityisen iloinen olen Espoon sairaalan, vanhuspalvelujen sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin kohdistuvista määrärahalisäyksistä, joskin olisi ollut hyvä jättää Espoon sairaalaan liittyvä sairaanhoitaja-maininta pois tailisätä tekstiin lähihoitaja- toteamus.

Toimintojen varmistamisen lisäksi toivon, että Espoon kaupunki arvioisi päätöksenteossa vielä nykyistä kattavammin ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. Kuten viime valtuustokaudella mukana olleet muistavat, kyseinen vaikutusten arviointi on otettu yhdeksi Espoon päätöksentekoon
liittyvistä työkaluista. Vaikutusten arviointiin viitataan myös ensi vuoden toimintasuunnitelmassa, jossa todetaan, että uudet järjestämis- ja toimintamallit palveluissa edellyttävät selkeää
kehittämistoimintaa ja tutkimusta sekä mallien vaikutusten arviointia. Samaisessa osiossa mainitaan mm. asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja kaupunkirakenteen kehittäminen, kuten myös henkilöstön työhyvinvointi.

Eri toimialoilla huomioidaan asukkaiden osallisuuden edistäminen. Kaikki eivät kuitenkaan pysty osallistumaan mielipiteensä ilmaisuun, joten asukkaiden arkeen vaikuttavien päätöksien vaikutus asukkaiden arkeen on arvioitava. Toisaalta Espoon kaupungin työnantajakuvaan vaikuttaa hyvä
työnantajapolitiikka. Jotta se voidaan varmistaa esimerkiksi muutostilanteissa, vaikutuksia tulee arvioida myös työntekijöiden näkökulma huomioiden.

Toimintasuunnitelmassa mainittu vaikutusten arviointiasia ei näy toimialojen toimintasuunnitelmissa, joten esitän toivomuksen:
"Valtuusto toivoo, että Espoon kaupungin päätöksenteossa lisättäisiin ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin käyttämistä, jotta esityksissä voitaisiin huomioida mahdollisimman kattavasti käsittelyssä olevien asioiden vaikutukset asukkaisiin ja Espoon kaupungin työntekijöihin. "

Kyseisellä arvioinnilla on saatu viime vuosina tietoa mm. vammaispalvelujen asiakasmaksujen vaikutuksista, kuten myös Espoon sairaalan laitoshuollon toimintojen järjestämisestä.

Toivomus on hyvä jatkumo myös valtuutettu Hyrkön vuonna 2015 esittämälle valtuustotoivomukselle, jonka mukaan valtuusto toivoo, että ihmisiin ja lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi toteutetaan huolellisesti ja että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta kuulee
valmistelun yhteydessä asiantuntijoita, esimerkiksi Lapsiasiavaltuutettua ja lastensuojelujärjestöjä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoita.” Koska tämä toivomus ei ole ymmärtääkseni edennyt, on hyvä nostaa asia edelleen keskusteluun. Jospa toivomukseni myötä asiaan kiinnitetään enemmän huomiota Espoon kaupungin päätöksenteossa.

Aulikki Pentikäinen
On hienoa, että useimmat ryhmät ovat budjettisovun takana. Voimme onnitella itseämme siitä, että esimerkiksi vanhus- ja vammaispalveluihin saatiin lisää resursseja sovun tuloksena. Mutta hyvät ystävät, vielä riittää tehtävää.

Espoo haluaa olla edellä kävijä saralla kuin saralla, mutta niin ei vielä ole. Meillä on omat häpeäpilkkumme ja niistä yksi on osatyökykyisten ja kehitysvammaisten työllisyys.  Tässä asiassa olemme maalaispitäjä emmekä innovaatioiden ihmemaa. Saamieni tietojen mukaan maakunnissa tästä ryhmästä on palkkatyössä 2-4 % kun taas Helsingissä ja Vantaalla työllisyysaste on yli 10 %.

Espoolaisista vammaisista lienee työttöminä 96 %. Siis toistan 96 % on työttömiä. Luku on epätarkka, koska meillä ei ole seurantaa eikä tilastoa tästä asiasta. Jo tämä itsessään asettaa meille haasteen ja ilmentää asenteita kohdata vammaiset yhteiskuntamme täysivaltaisina jäseninä.

Vuonna 2016 voimaan tulleen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus kiinnittää huomiota ennakkoluuloihin ja määrittelee vammaisuuden uudella tavalla. Määritelmän mukaan vammaisuus on kehittyvä käsite. Se konkretisoituu, kun vammainen henkilö kohtaa ympäristössä tai asenteissa tilanteen, joka estää häneltä yhteiskunnan osallisuuden.

Monet kehitysvammaiset nuoret valmistuvat ammattiin. Heillä on unelma työstä, tavallisesta työelämän arjesta. Nuori kehitysvammainen tyttö haaveilee omasta rahasta ja hänen unelma-ammattinsa voisi olla esimerkiksi työ päiväkodissa. Nuori poika saattaa puolestaan haaveilla vaikkapa kalustekunnostajan tehtävistä. Mutta kuinka työelämä tai edes Espoon kaupunki ottaa heidän osaamisensa vastaan?  Valitettava totuus on, että kehitysvammaiset nuoret valmistuvat yleensä eläkkeelle ja yhteiskunnan panos koulutukseen on mennyt hukkaan.

Espoolla ei ole mallia kehitysvammaisten ja osatyökykyisten työllisyysasteen parantamiseksi eikä Espoon kaupunki ole heitä juuri työllistänyt. Espoossa on sen sijaan olemassa maahanmuuttajien ja nuorten rekrytointimalli ja se onkin hyvä asia. Jokaiselle on merkityksellistä, että voi olla täysipainoisesti yhteiskunnan jäsen ja saada tekemästään työstä palkkaa.  On kestämätöntä, että koulutuksen saaneet kehitysvammaiset nuoret tekevät palkatonta työtä erilaisilla työpajoilla voimatta tuntea tekevänsä arvokasta työtä myös palkan muodossa.

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto on tehnyt vuonna 2004 selvityksen Vajaakuntoisten tuetusta työllistymisestä. Selvityksen mukaan jokaiseen toimintaan sijoitettu euroa tuotti 1,34 euron säästöt.

Edellä olevan perusteella olen tehnyt toivomusesityksen, joka  kuuluu seuraavasti:
" Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki selvittäisi mahdollisuutta korvamerkitä budjetista rahaa kattamaan osatyökykyisten tai kehitysvammaisten työntekijöiden palkkakuluja niin, että palkkakustannukset eivät kohdistuisi palkkaavaan yksikköön. "

Juri Aaltonen: Budjetista

Espoon vuoden 2019 budjetti toistaa historiaa.
Pääsimme taas sopuun menoista, mutta tuloista olimme eri mieltä.

Espoo velkaantuu myös vuonna 2019 kovaa vauhtia, lisää velkaa rivitaloasunnon verran joka ainut päivä. 7 päivää viikossa. 365 päivää vuodessa. Jälleen kerran vanhoillisporvarien konservatiiviset rivit estivät kunnallisveroprosentin nostamisen 0,25 prosentilla. Vanhoillisporvarit kuluttavat mieluummin lastensa kuin oman lompakkonsa täytettä. Meillä ei ole oikeutta tällaiseen taloudenpitoon.

Mutta tänään olemme päättämässä menoista ja niistä sopu siis syntyi.  Haluan tässä nostaa esille muutaman tänään liian pienelle huomiolle jääneen hyvän asian:
  • Reiluutta – koulukuljetusten järjestäminen kahteen osoitteeseen.
  • Tasa-arvoa – maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu. Kyse on työllisyysasteesta, syrjäytymisen välttämisestä ja naisten työmarkkina-asemasta sekä ja erityisesti maahanmuuttajanaisten aseman parantamisesta. 
  • Kulttuuria – Tapiolan kulttuurikeskusalueen eteneminen. Helmikuussa 2019 julkaistaan suunnittelukilpailun voittajat. (ptk merkintä 38)
  • Piristävin ja iloisin asia - ”Järjestetään koirille lisää uimapaikkoja mm. rantaraitin varrelle.” Minä ja koiramme Leo olemme tästä erityisen iloisia. 
Vetoan teihin kaikkiin, myös vanhoillisporvareihin: vältetään jatkossa velkaantumista nostamalla keinotekoisen alhaista veroprosenttia maltillisesti. Se on tosiasiain tunnustamista ja vastuullista taloudenpitoa. Vastuullisuus on velvollisuutemme.

Valtuustovuodesta 2018



Kuntavaalit pidettiin keväällä 2017. Demarit saivat edelleen saliin 10 paikkaa.
Uusi valtuusto  aloitti toimintansa kesäkuussa 2017. Takana on nyt siis 1,5 vuotta. Paikkajaosssa sovittiin, että demarit saivat  valtuuston  3.vpj- paikan ja sillä tuolilla on istunut Markku Sistonen. Kaupunginhallitukseen saimme kaksi edustajaa: Maria Guzeninan ja Juri Aaltosen. Varalla ovat  Liisa Kivekäs ja Jukka Vilske. Maria onmyös  konsernijaoston puheenjohtaja.

Valtuustoryhmän puheenjohtajina on toiminut trio Sistonen-Kivekäs- Hellström, ja tiedottajana Martti.

Valtuustovuosi 2018 pähkinänkuoressa 

Vuoteen 2018 lähdettiin budjettisovussa.  Vain persut jäivät ulkopuolelle. Neuvottelutulos nosti  kaupunginjohtajan  budjettiesityksen loppusummaa 4,69 miljoonaa euroa. Monesta asiasta saatoimme olla hyvillä mielin. Sosiaali- ja terveystoimen  asiakasmaksujen korotus kaatui. Koulupuolelle saatiin lisärahaa mm. erityisopetukseen ja avustajaresursseihin. Investointeihin (Espoon teatteri) lisättiin 0,5 miljoonaa euroa. Vähävaraisten lasten harrastusten tukemiseen saatiin  lisää rahaa. Investointiohjelma luvatiin valmistella  kokonaisuutena. Esitykset kouluverkosta koko lukioverkon ja Tapiolan alueen kaikkien koulujen osalta  luvattiin tuoda käsittelyyn.

Tammikuu 2018

Heti tammikuussa osoittautui, etteivät vanhuksille tarkoitetut rahat taidakaan riittää. Monen kotona asuvan osalta kotiapu oli heitteillejätön tasoa. Espoon virkamiesten laatima koulu- ja lukioverkkosuunnitelma julkistettiin, ja se  nosti kovan myrskyn. Mm. Nuuksio uhattiin lakkauttaa. Espoon demarit olivat erityisen huolissaan Tapiolan alueen alakoulujen – Aarnivalkea ja Jousenkaari – tilanteesta. Alueella ei ole yhtään tervettä alakoulua.

Valtuusto päätti, että kaupungintalo puretaan. Demarien äänet hajosivat.

Espoolaiset demarit nostivat ongelmia ensimmäisten joukossa esiin huolen metron toiminnasta. Konsernijaosto  lähetti HSL:lle kattavan listan korjausta vaativista kohdista. Mutta HSL:n muut kunnat eivät halua ymmärtää tilannetta.

Helmikuu 2018

Huonoja uutisia: Espoon Asunnot oli  jatkuvasti jäljessä tuotantotavoitteista (tavoite 400/v, todellisuus ollut 230/v). Lastensuojelun asiakkuudet  olivat jälleen kääntyneet nousuun. Koulujen kunto oli surkea. Korjausseurannassa oli 22 koulua ja 17 päiväkotia. Kahdeksan koulua oli sisäilmaväistössä (8%). Yhteensä väistössä on noin 2 496 oppilasta (8%).

Maaliskuu 2018

Lisää huonoja uutisia: Tarkennetun hankesuunnitelman mukaan Länsimetron jatkeen luovutus operaattorille tapahtuukin vasta vuoden 2023 aikana. Ja lisäksi kustannusarvio on  kasvanut  321 miljoonasta  592 miljoonaan Euroon. Yhteensä  Länsimetron jatkeen tarkennettu kustannusarvio on 1 159 milj. euroa.

Huhtikuu 2018


Valtuusto  oli perimmäisten asioiden äärellä.  Demareiden Liisa Kivekkään ja Markku Sistosen kysymykset kotihoidon toimivuudesta ja vanhuspalvelulain edellyttämien oikeuksien toteutumisesta kirvoittivat pitkän ja vakavan  keskustelun. Niin kaunis kuin tavoite saada asua kotona mahdollisimman pitkään onkin, jossain tulee raja vastaan.

Toukokuu 2018



HARVINAINEN, neljän kaupungin yhteinen vain yhteen asiaan keskittyvä kokous pidettiin  Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten valtuustojen kesken 6.5. 2018 Vantaalla Martinus-salissa.  Teemoja oli tasan yksi:  sote-maakunta-valinnanvapaus-asiat. Yhteinen, kritittinen lausunto hyväksyttiin äänestyksien jälkeen








Toukokuun valtuuston "kuumat aiheet" oli Vuoden 2017 arviointikertomuksen käsittely. Kovin montaa tulostavoitteita ei saavutettu. Kotihoito huolestutti.  Muita ryhmiä  muistutettiinkin " Sitovien tavoitteiden tulee olla olennaiseen keskittyviä, mitattavia sekä riittävän kunnianhimoisia ja haastavia."

Viisi valdemaria asetettiin  ehdolle maakuntavaaleihin (joiden piti olla vuonna 2018) ja viisi eduskuntavaaleihin.

Kesäkuu 2018

Kesäkuun kokouksen tärkein asiakohta oli seuraavan valtuustovuoden puheenjohtajiston valinta, jossa persujen yli käveltiin. Persujen - tai tarkemmin yhden persun - sivistymättömät puheenvuorot loukkasivat monia.


Eduskuntavaaliehdokkaita



Espoon demarien  valtuustoryhmä piti järjestäytymiskokouksen   5.6.2018. Ryhmä valitsi puheenjohtajiston uudelleen

Valtuuston kokouksessa Aulikki Pentikäinen nosti esiin huolensa  maahanmuuttajanaisten työllisyydestä ja Hannele Kerola muistutti, että Espoon taloudenpidossa ei saa lipsua.


Elokuu 2018

Kuuma kesä oli takana. Elokuun kokouksessa käynnisteltiin jo budjettineuvotteluja. Demarit olivat huolissaan  vammaispalvelutista ja HSL:n toimen riittämättömyydestä. Mm. Johanna Värmälä vaati  HSL:tä toimenpiteitä.

Valtuustolle esiteltiin poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I / 2018. Osallistuva Espoo -ohjelman  osalta sen hoiti demarien Habiba Ali.

Syyskuu 2018

Valtuustoryhmä piti  syyskuussa seminaarin, jossa Sistalle annettiin ohjeita neuvotteluja varten.

Budjetin tärkeä elementti veroprosentti haluttiin Kokoomuksen johdolla lyödä lukkoon jo syyskuussa. Demarit ja vihreät esittivät valtuullista ja maltillista 0,25 %:n korotusta,  mutta esitys kaatui.  Juri Aaltonen vaati  salissa vastuullista  taloudenhoitoa.

"Vanhoillisporvareilla kädet ovat tukevasti lastemme taskuissa. Verotamme keinotekoisen alhaisesti. " 

Hän ihmetteli  velanottokiimaa.
Demarit vaativat myös , että veroprosentti yhdistetään jatkossa talousarvion hyväksymiseen.

Maria Guzeninan mukaan älykästä kaupunkia  ei tehdä kestäväksi leikkauslistoilla. Johanna Värmälä muistutti, että  palvelujen tarve kasvaa. Kehys tulee hyväksyä  ohjeelliseksi. Aulikki Pentikäinen kritisoi sitä, että kehyspaperit jne. saadaan luettaviksi vain muutaman tunti ennen kokousta. Martti Hellström kannatti verokorotusta, jolla estetään mm. leikkaukset opetukseen.

Tietotie 6:n  hankesuunnitelma hyväksyttiin, mutta  itse prosessia krititisoiriin voimakkaasti.

Lokakuu 2018

Lokakuun valtuuston kokous oli ennätyksellisen lyhyt. Se alkoi ajallaan klo 17.30 ja päättyi jo 19.35.

Edelleen demarien oli vaadittava: Ryhtiä hyvä HSL! Espoon joukkoliikenne alkaa olla kriisissä
Budjettineuvottelujen aikataulut sovittiin.

Demarien varavaltuutettu Walls loikkasi vasemmistoliittoon.

Marraskuu 2018

Marraskuussa kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä pitivät oman budjettiseminaarin, jossa asetettiin konkreetit tavoitteet neuvottelijallemme Markku Sistoselle. Valtuustonkokouksessa Juri Aaltonen kritisoi Espoon Asuntoja; ei yhtään uutta asuntoa ole valmistunut!  Leena Luhtanen nousi pönttöön ja vaati (perustellusti) tarkastuslautakunnalta kriittisyyttä. Tapilolan uimahalli on jo farssi.

Koulujen työjärjestuksiä koskeva virkamiesmääräys puhututti tässäkin kokouksessa.

Budjettineuvotteluissa saavutettiin jälleen sopu; persut jäivät nytkin yksin sen ulkopuolelle.

Joulukuu 2018

Joulukuussa oli kaksi valtuustonkokousta, joissa hyväksyttiin talousarvio vuodelle 2019  ja investointiohjelma vielä pidemmälle ajalle.


Ryhmän toiminnasta

Valtuustoryhmä on toiminut aktiivisesti ja hyvässä hengessä. Kun varsinaiset jäsenet ovat joutuneet olemaan pois, lähes aina on saatu varavaltuutttua paikalle. Nina pääsi valtuustosaliin
7 kertaa, Olli 6, Hannele 3 ja Heidi ja Minna 1 kerran. Kiitos!

POIMINTOJA ALOITTEISTA, KYSYMYKSISTÄ, TOIVOMUKSISTA

Vuonna 2018 tehtyjä/käsiteltyjä  valtuustokysymyksiä:
  • Valtuustokysymys koulujen henkilökunnan suojaamisesta väkivallalta. Taustalla oli  espoolaisrehtorin pahoinpitely omassa koulussaan.  (Martti Hellström)
  • Valtuustokysymykseen koulunkäyntiavustajien aseman parantamisesta
  • Valtuustokysymys ajanvarauksesta terveydenhoitoon (Ali Abrahim)
  • Valtuustokysymys Kansallisen muistiohjelman 2012-2020 ”Kohti muistiystävällistä Suomea” toteuttamisesta Espoossa (Olli Lehtonen)
  • Valtuustokysymys: Toteutuvatko vanhuspalvelut Espoossa?
  • Valtuustokysymys ympäristöterveyden huomioimisesta päätöksenteossa (Johanna Värmälä)
Vuonna 2018 tehtyjä  valtuustotoivomusaloitteita :
  • Valtuustoaloite tekstiilien ympäristöystävällisestä hankinnasta
  • Valtuustoaloite vastuullisista tekstiilihankinnoista (Kivekäs)
  • Valtuustoaloite: kaupungin tonttivuokrien sitomiseksi paremmin käypää arvoa kuvaavaan hintaindeksiin (Juri Aaltonen)
  • Valtuustoaloite liityntäliikenteen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi
  • Valtuustoaloite kiertotalouden edistämiseksi Espoossa mahdollistamalla  asukkaille muovijätteen lajittelusta (Hellström)
  • Markku Sistonen jättikin kokouksessa toivomusaloiteen, jossa pyydettiin selvittämään kotihoidossa olevien vanhusten oma näkemys saamansa hoidon riittävyydesta

Vuonna 2018  tehtyjä valtuustotoivomuksia:
  • Valtuustotoivomus lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurannasta (Johanna Värmälä)
  • Toivomus  Finnoon alueen kaavasta (Liisa Kivekäs)
  • Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseen liittyvä toivomusaloite (Juri Aaltonen)
  • Toivomus parantuneen taloustilanteen hyödyntämisestä koulujen tilanteeseen (Toinen allekirjoittaja Markku Sistonen)
Vuonna 2018 tehtyjä määräraha-aloitteita
  • Juri Aaltonen teki kaupungin vuoden 2019 budjetin valmistelua varten määräraha-aloitteen koirien uimarannan rakentamiseksi rantaraitille.
Vuonna 2018 lähetettyjä mediatiedotteita
  • Espoon demarit: Keinotekoisen alhainen veroprosentti ei ole kestävä ratkaisu
Työtä riittää

VUOSI on loppumassa. Mutta valvottavaaa  jää riittävästi ensi vuodelle. Tässä työlistaa:

Espoon asuntojen tilanne
Espoon teatteritalo
Henkilökunnan jaksaminen
HSL:n korttiuudistus
Koulujen korjausohjelma
Lukioiden yhdistäminen ja kasaantuminen Otaniemeen.
Länsimetron jatkon seuranta.
Länsimetron liityntäliikenne
Organisaatiouudistus (pormestarimalli?)
Pohjois-Espoon joukkoliikenne
Sote-uudistus
Tapiolan uimahallin korjaus/purkaminen. Tapiolan uimahalli alkaa olla  farssi.
Tietotie 6
Vanhusten palvelut

Hyvää Joulua!






















Tässä vielä jouluinen videoclipsi!

Valdemari läpi seurakuntavaaleissa

ESPOON  seurakuntavaaleissa  18.11. 2018 oli  Valdemareista ehdokkaana (vain)  Martti Hellström  demarien ja sitoutumattomien "Ilon kirkon demarit" listalla. Hän meni läpi  Tuomiokirkkoseurakunnassa sekä sen seurakuntaneuvostoon että seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustooon.

Vuosi 2019 ?

JOULUTAUON jälkeen alkaa Uusi Vuosi 2019?  Mitähän kaikkea se tuokaan tullessaan?

Varmaa, on että kokouksia. Valtuuston aikataulu on lyöty kiinni.

Vuosi  2019 voi olla varsinainen vaalivuosi. Pahimmillaan edessä on kolmet vaalikampanjat: ensin eduskuntavaalit, sitten syksyllä EU-vaalit ja ehkä maakuntavaalitkin.

Omia ehdokkaita tuetaan vimmatusti eduskuntavaalityössä.  Espoon demarien valtuustoryhmästä on ehdolla  50 %:  Maria Guzenina, Markku Sistonen,  Johanna Värmälä  ja Ali Abrahimi ja Ali Habiba.  Ja tietysti sparrataan muitakin espoolaisia demariehdokkaita.

SOTEN osalta kaikki taitaa olla auki. Jos päätös eduskunnassa syntyy, valmistelutyötä valuu varmasti myös valtuustoon.

KEVÄÄN (alustavaa) DEMARIOHJELMAA

Tammikuu
14.1. Valtuustoryhmän kokous
21.1. Valtuuston kokous
* Seminaaritapahtuma Gumbölessä
* 10.1.  kello 18.30 Joukkoliikenneilta Iso Omenan kirjasto Stage

Helmikuu
18.2. Valtuustoryhmän kokous
25.2. Valtuuston kokous
* 2.2.    Eduskuntavaalitapahtuma Tapiola

Maaliskuu
11.3. Valtuustoryhmän kokous
18.3. Valtuuston kokous
* 9.3.  Eduskuntavaalitapahtuma Entresse
* 23.3.    Pikkulaiva
* 30.3.    Iso-Omena

Huhtikuu
14.4. Eduskuntavaalit
22.4.. Valtuustoryhmän kokous
29.4. Valtuuston kokous
30.4. Vapputapahtumia
*   Eduskuntavaalitapahtuma Sello

Toukokuu
1.5. Vapputapahtumia
13.5. Valtuustoryhmän kokous
20.5. Valtuuston kokous

Kesäkuu
3.6. Valtuustoryhmän kokous
10.6  Valtuuston kokous