maanantai 21. kesäkuuta 2021

Valdemari 21.6.2021

 


Pääkirjoitus 21.6.2021









TÄMÄN vuoden kuntavaalit  pidettiin  sunnuntaina 13.6.2021. Kokoomus oli Espoossakin voittaja- edellisissä vaaleissa 2017 se oli ollut häviäjä.  Suurin häviäjä täällä  oli nyt vihreät. Demarien äänimäärä kasvoi 1860:lla äänella. Yhteensä saimme noin 13,5 %  koko potista.  Samaan aikaan kun valtakunnassa demarien ääniosuus heikkeni.    

Joka vaalissa tapahtuu henkilövaihdoksia. Meillä oli luopunut ehdokkuudesta yksi todella vahva vanha valtuutettu: Leena Luhtanen ja kaksi valtuutettua Martti Hellström ja Ali Habiba  tippuivat  1:ksi ja 2: ksi varaksi. Valtuustoon nousi ensimmäinen  varavaltuutettu: Hannele Kerola.  Vanhoista varoista oli luopunut  leikistä kaksi, yksi oli jo aiemmin loikannut ja toinen vaihtanut kaupunkia. Vanhoista varoista lopulta jatkaa kaksi ja kolme putosi kolme. Tilalle tuli nyt kuusi uutta kasvoa. Tervetuloa.

Vanhassa valtuustoryhmässä oli 5 miestä ja 5 naista. Vanhoissa varoissa 6 naista ja 3 miestä. Uudessa valtuustoryhmässä naisten osuus kasvoi kuuteen. Uusissa varoissa  suhde säilyi ennallaan. Vanhassa valtuustoryhmässä oli  ns. uusia suomalaisia kaksi, samoin uudessa, mutta nyt molemmat ovat miehiä. Vanhoissa varoissa oli yksi  uusi suomalainen samoin nyt, mutta nyt vara on nainen.  Uudessa valtuustoryhmässä keski-ikä näyttää vähän laskevan. Varojen keski-ikä vaikuttaa hyvin samalta kuin ennen. Isossa kuvassa ryhmä jatkaa vahvana.






TÄMÄ pääkirjoitus on kirjoitettu livenä valtuustosalissa. Kun nyt siirryn jalkapallotermeillä  pelikentältä varaksi vaihtopenkille, halusin vielä kerran nostalgisesti istua nimikoidulle pulpettipaikalle. Ei meitä siellä salissa montaa ollut. 

POLITIIKKA on taitoa luoda koalitioita, yhteenliittymiä. Se vaatii kykyä neuvotella ja hyväksyä kompromisseja.  Tässä me demarit olemme olleet vahvoja. Osaamme rakentaa kompromisseja ja ottaa vastuuta.

Tämän valtuustokauden aikana Länsimetro on saatu kulkemaan. Kouluja on korjattu massiiviselle tahdilla. Espoon pohjois-ja keskosien  yleiskaava-asia on hyväksytty vuosien työn jälkeen. Molemmin käsin on pidettyt kaikkein haavoittuvimassa asemassa olevien puolia. Jopa Luhtasen Leenan ja myös Juri Aaltosen ehdotukset Tapiolan uimahallin ja Espoon teatterin tiloista sekä Karhusaaren tulevaisuudesta on laajasti hyväksytty jopa kaapattu :-)

MUTTA paljon työtä  jää uudelle valtuustolle. Kuinka oikaista toimintakultuuria, jossa lopullinen pääösvalta kuntalaisille tärkeissä asioissa näyttää ajoittain  eksyvän hallintokäytäviin? Kuinka taata tasapuoliset  julkisen liikenteen palvelut? Kuinka turvata Pohjois-Espoon palvelut? Mm. HSL kohtelee epätasa-arvoisesti sekä osia Espoosta ja typerästi erityisesti ikääntyneitä. 

MUTTA nyt
Oikein hyvää ja turvallista  ja stressivapaata Juhannusta kaikille! 

Martti Hellström









Linkki biisiin lähes 40 vuoden takaa: 

https://www.youtube.com/watch?v=jtB8cvM78cE



Kesäkuun ensimmäinen valtuuston kokous

 
















Kesäkuun ensimmäinen kokous oli pitkä: klo 17.33- 00.54. Se saattoi olla koko valtuustolukuvuoden pisin kokous, ehkä jopa pisin 4.5 vuoden aikana.  

Osavuosikatsaus puhutti. Koronaepidemian poikkeusolojen lapsille ja nuorille aiheuttamaan oppimisen ja oppilashuollon sekä hyvinvointivajeen tarpeeseen haluttiin  lisä tukea valtion korona-avustuksilla ja toimintoja uudelleen kohdentamalla vuonna 2021. Tähän tulee varata tarvittavat resurssit ja toimialojen yhteinen valmistelu aloitetaan välittömästi. Avustusten mukaiset määrärahojen korotukset päätetään vuoden 2. osavuosikatsauksen yhteydessä siten, että huomioon otetaan sivistystoimen lautakuntien päätökset koronavaikutusten aiheuttamasta määrärahatarpeesta. Suuruusluokaltaan lisätarve on vähintään 3 miljoonaa euroa.

Valtuusto päätti poikkihallinnolliset kehittysohjelmat valtuustokaudelle 2021 - 2025. Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien aiheiksi  tulevat Elinvoimainen Espoo, Hyvinvoiva Espoo, Kestävä Espoo sekä Tapahtumien yhteisöllinen Espoo,

Helsingin seudun yhteistyösopimusta  päivitettiin. Paljon tunteita nostattanut  lunastusluvan hakeminen ympäristöministeriöltä Hepokorven alueelle kiinteistön 49-402-10-2 määräalaan jätettiin yksimielisesti pöydälle elokuun 2021 kokoukseen.

Kokouksen tärkein asiaa oli Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan hyväksyminen. Se todella puhututti. Vihreät yrittivät palauttaa kaavan ja vaativat sitten ison nipun muutoksia. Samoin persut ja siniset. Kun ne kaatuivat siniset ja vihreät ehdottivat hylkäämistä. KH:n esitys voitti.

Valtuutettujen aloitteet ja kysymykset jätettiin. pöydälle.

Kokouksessa jätettiin nippu uusia aloitteita mm.  Valtuutettu Johanna Värmälä  esitti kaupunginhallituksen alaisen henkilöstöjaoston perustamista. Valtuusto yksimielisesti sen  kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Kesäkuun toinen kokous



Kesäkuun toinen,.ylimääräinen kokous pidettiin 21.6. klo 17.30 - noin. 21.

LISTAN viimeinen kohta: hallintosäännön VII osan tarkistaminen eli selkosuomeksi luottamus-henkilöiden palkkioiden indeksikorotus  7,58 % hyväksytiin. Vain liberaalit ja vasemmisto vastustivat.

LOPPULISTA oli vastauksia valtuutettujen kysymyksiin ja aloitteisiin. Kokoomua kysyi eikö uimahalleja ja liikuntapaikkoja voisi  varata yksityiskäyttöön perheille ja huippu-urheilijoille koronasulkujen aikana Ei voinut, PK-seudulla oli tehty yhteiset linjaukset.

Kokomuksen toinen valtuustokysymys sote-uudistuksen aiheuttamista leikkauksista palveluihin Espoossa venyi ja venyi. Hallituksen linjaa jaksoivat tukea mm. Maria Guzenina, Markku Sistonen ja Johanna Värmälä.

Kepu oli tehnuyt valtuustoaloitteen  luistelukenttien kunnossapidon jatkamisesta sääolosuhteiden mukaan Niin on toimittukin.

Vihreillä oli kolme aloitetta:  Valtuustoaloite aurinkoenergian edistämisestä kaupungin rakennushankkeissa, aloite aurinkoenergian edistämisestä kaupungin rakennushankkeissa  ja aloite 
kaupungin edustus-, virka- ja ekskursiomatkojen lentomatkojen CO2-päästöjen kompensoinnista 
Järki voitti.  Ei Espoossa olla hädissään.  Espoossa on tehty hyvää ympäristätyötä.




 Kokous alkoi kello 17.30 ja päättyi sopivasti ennen Suomi-Belgia-futisottelua. Kiitos.


Salissa oli alle terveysturvallisestio kymmenen ihmistä. Kuuluisin oli Timo Soini. Mukavaa oli moikata myös vanhaa konkaria persujen Seppo Huhtaa.


Johanna Värmälän aloite kaupungin ja järjestöjen yhteistyön vahvistamiseksi ja kehittämiseksi

 


Järjestöt täydentävät kaupungin palveluja omalla toiminnallaan ja edistävät omalta osaltaan asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi järjestöjen toiminta edistää muun muassa osallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Espoon kaupungin ja järjestöjen yhteistyötä tulee vahvistaa ja kehittää nykyisestä.

Kaupungin ja järjestöjen yhteistyöstä hyötyvät asukkaat, kaupunki ja järjestöt. Suunnitelmallisessa yhteistyössä edistetään asukkaiden tietoisuuttaa järjestöjen toiminnasta, lisätään järjestöjen näkyvyyttä ja parannetaan niiden toimintaedellytyksiä. Järjestöt tarvitsevat toiminnassaan muun muassa kaupungin tukea, mikä tulisi huomioida strategisessa suunnitelmassa.

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet esitämme, että Espoo laatii koko kaupungin laajuisen strategisen suunnitelman järjestöjen ja kaupungin yhteistyön vahvistamiseksi ja kehittämiseksi.

Johanna Värmälä


Syksy 2017









Lokakuussa 2013 valitun, edellisen valtuuston toimikautta oli jatkettu puolella vuodella. Vuoden 2017 kuntavaalit pidettiin 9.4.  2013.Vaalityö jatkui viimeiseen saakka. Espoon demarit lähtivät kuntavaaleihin täydella listalla, 112 ehdokkaan voimalla. 

Meillä oli hyvä ja monipuolinen ehdokasasettelu. Neljä kovan tason valtuutettua ei ollut enää ehdokkaina: Maria Jungner, Jasminiitta Lumme, Veikko Simpanen ja Tarja Tallqvist. Vaalityötä tehtiin hyvällä mielellä ja hienolla yhteistyöllä.  Olimme aktivisesti turuilla ja toreilla satoi tai paistoi. Julkaisimme näyttävän Espoon Ruusun, ja vielä aivan vaalien alla toimitti Jarkko Rahkonen Länsiväylään oman demarien vaalilehtisen. Flyereitä jaettiin ja kahva, ruusuja ja makkaraa jaettiin. Ehdokkaat julkaisivat ahkerasti mainoksia paikallislehdissä. 


Vihreät oli Espoossa selvä vaalivoittaja (+ 4 paikkaa). Kokoomus menetti kolme paikkaa. Kolmasosa valtuustosta vaihtui.  Demarit saivat yhteensä 15 691 ääntä eli 12,5 % äänistä. Tappiota tuli äänissä 1 %, mutta paikkaluku säilyi ennallaan kymmenenä.  Sillä määrällä olimme.  Espoon kolmanneksi suurin ryhmä.  

Vanhan 2013-2017 valtuustoryhmän jäsenistä valittiin uudelleen kaikki ehdolla olleet varsinaiset valtuutetut.  Ryhmämme uusiutui ja nuortui. Meillä oli  neljä uutta valtuutettua. Naisia oli viisi ja niin oli miehiäkin. Varavaltuutettujen ryhmä koki rajumman uusiutumisen. Kaksi heistä nousi varsinaisiksi valtuutetuiksi. Viisi listalla ollutta putosi. Vanhoista varavaltutettuista jatkopestin sai vain kaksi: Hannele Kerola ja Antti Aarnio. Maria oli myös konsernijaoston puheenjohtaja ja Juri elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen jäsen. Liisa on Jurin vara elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen  varajäsen.


Valtuutetut


Valtuustoon valittiin kansanedustaja Maria Guzenina,  aluetoimitsija Johanna Värmälä, liikunta-palvelupäällikkö Markku Sistonen, opetusneuvos, tohtori (hc), Leena Luhtanen,  kirjastovirkailoija  Ali Abdirahman, sairaanhoitaja-kätilö, Liisa Kivekäs uutena, KT, opetusneuvos Martti Hellström, puheenjohtaja Juri Aaltonen, asioimistulkki Ali Habiba (uusi) sekä johtava talous- ja velkaneuvoja,
Aulikki Pentikäinen,(uusi) 

Varavaltuutetut

Varavaltuutetun paikan saivat  varatuomari, lainsäädäntöneuvos Hannele Kerola,  
käitlö Nina Heinikosk (uusi), valtiotieteen maisteri  Olli Lehtonen,  yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti, Heini Saikkonen (uusi), lehtori, oppimistutkija (KL, FM), Mika-Erik Walls (uusi), koulunkäyntiavustaja, tradenomi Heidi Luukkanen (uusi), elinkeinoasioiden päällikkö
Antti Aarnio, nuoriso-ohjaaja, Abdi-Rashid Mohamud (uusi), kokki, opiskelija Minna Aitola (uusi) ja  toiminnanjohtaja Iiris Mikkilä, toiminnanjohtaja (uusi)- 

Uusien vaikuttajien perehdytys alkoi. Huomattava osa heistä osallistui "työharjoittelijoina" ryhmämme kokoukseen huhtikuussa.

  • Sosiaali- ja terveyslautakunnassa toimivat ryhmästämme varajäsen Olli Lehtonen ja jäsen Johanna Värmälä. Johanna on sosiaali- ja terveyslautakunnan 2.vpj. 
  • Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa demareista oli jäsen Martti Hellström. Varhaiskasvatusjaostossa oli varajäsen Iiris Mikkilä. Iiris olin jaoston varapuheenjohtaja. 
  • Kulttuurilautakunnassa edustajamme oli varajäsen Abdi-Rashid Mohamud. 
  • Liikunta- ja nuorisolautakunnassa demareista olivat varajäsenet Heidi Luukkanen ja Heini Saikkonen. Heidi oli myös liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja. 
  • Kaupunkisuunnittelulautakunnassa demariryhmästä oli  jäsen Liisa Kivekäs. Hän oli myös tila-ja asuntojaoston sekä Elinkeino-ja kilpailukykyjaoston varajäsen. 
  • Teknisessä lautakunnassa oli Aulikki Pentikäinen. Aulikki on myös teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja. 
  • Habiba Ali olio osallistuva Espoo -aihealueen kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja. 
  • Hyvinvointi ja terveys -aihealueen kehitysohjelman ohjausryhmään valittiin varajäsen Nina Heinikoski. 
  • HUSin tuoreimmat uutiset välittää meille varsinainen jäsen Leena Luhtanen. 
  • Yhteistyöstä muiden ryhmien kanssa vastasi varsinainen jäsen Markku Sistonen, joka oli edustajamme neuvottelutoimikunnassa ja valtuuston puheenjohtajistossa. 
  • LÄNSIMETROON liittyvistä asioista saimme tietoa varajäsen Hannele Kerolalta joka oli Espoon edustaja Länsimeton hallituksessa. Vastaavasti tietoa HSL:stä saimme varajäsen Antti Aarniolta. Abdirahman Ali toiviestiä Omnian hallituksesta. 

Demarityhmä  halusi  rakentaa neljän vuoden aikana Espoota, jossa kaikenikäisillä asukkailla olisi  tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään elämään, laadukkaat palvelu ja viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö. Kaupunkia, joka olisi  esteetön. Kaupunkia, joka olisi  myös pienyrittäjäystävällinen. Kaupunkia, jossa päätöksenteko olisi  avointa ja demokraattista. Jossa taloudenhoito olisi vastuullista ja läpinäkyvää. 

Espoolaiset tarvitsivat lisää työpaikkoja. Kotikaupunkimme tarvitsi  lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Joukkoliikenne olisi  saatava toimimaan koko kaupungissa. Matkalippujen hinnat olisi  pidettävä kohtuullisina ja samansuuruisina Espoon sisällä. 

Ryhmä lähti ajamaan maksutonta varhaiskasvatusta espoolaislapsille ja puolustamaan lasten subjektiivista oikeutta päivähoitoon. Jokaiselle espoolaislapselle olisi  tarjottava maailman parasta opetusta lähikoulussa. Ongelmarakennukset, koulut ja päiväkodit olisi  korjattava. 

Seniorit ansaitsivat arvokkaan vanhuuden. Kotihoito tarvitsi lisää resursseja ja omaishoitajat tukea jaksamiselleen. Terveydenhuoltojärjestelmä oli pidettävä tasa- arvoisena. 

Tämä edellytti tasapainossa olevaa taloutta. Demarit eivät leikkaisi  palveluista tai investoinneista. Tarpeen vaatiessa olisi oltava rohkeutta nostaa kunnallis-veroprosenttia ja käyttää kaupungin rahastojen tuottoja. 

Kesäkuun valtuusto

Uusi valtuusto kutsuttiin koolle kesäkuussa 2017.  Valtuuston 3. puheenjohtajaksi valittiin loppuvuoden 2017 ajaksi  demarien Markku Sistonen. Markku toimi myös tyhmän puheenjohtajana.-varapuheenjohtajina olivat Liisa Kivekäs ja Martti Hellström. Kaupunginhallituksen demaripaikoille nimitettiin Maria Guzenina ja hänen työparikseen Juri Aaltonen. Varalla ovat Liisa Kivekäs ja Jukka Vilske.

Valtuustoryhmä kokoontui koko kauden ajan viikkoa ennen valtuustonkokouksia valmistautumaan kokoukseen. Kokouksen puheenjohtajana toimi ryhmän puheenjohtaja. Sihteerinä oli kunnallisjärjestön työntekijä Kirsi Nyqvist. Kokouksiin kutsuttiin kaikki varsinaiset ja varavaltuutetut sekä kunnallisjärjestön puheenjohtaja.

Politiikan iso uutinen kesäkuussa oli, että Persut hajosivat. Soinilaiset perustivat myös Espoossa oman valtuustoryhmän.

Syksyn 2017 tärkeitä poliittisia teemoja olivat aakkosjärjestyksessä:

  • Englantia haluttiin kolmanneksi asiointikieleksi. 
  • Espoo luopui Matinkylän terveysasemasta. 
  • Espoo- tarina hyväksyttiin
  • Espoon teatterin tilat päätettiin sijoitetaan Espoon kulttuurikeskukseen. Kiistellylle teatteritontille aiotaankin rakentaa satoja asuntoja.
  • Espoo aikoi  vuokraa Otaniemestä tilat suurkoululle. Otaniemen "koulutehdas" raivostutti vanhempia.
  • Huutava pula Suomeen yksin tulleiden nuorten tukiperheistä.
  • Keilaniemen jäättitornit
  • Kaavamuutos mahdollisti Raidejokerin
  • Kielikahvilatoiminnan laajentaminen (Aulikki PentikäinenI
  • Koulukyytien takkailui
  • Koulurakennukset: Niipperi aloitti uudessa rakennuksessa.
  • Lasten huostaanottojen kasvu
  • Lukioiden sijoittuminen: Pohjois-Tapiolan lukio Aalto-yliopistolla.
  • Maksutonta varhaiskasvatusta luvattiin kokeilla.
  • Metron viivästyminen ja kallistuminen. 18.11. Länsimetron ensimmäinen rakennusvaihe Ruoholahdesta Matinkylään avattiin matkustajaliikenteeseen. Metrofanit jonottivat aamulähtöön. 
  • Palvelujen ulkoistaminen; Espoo ulkoisti korjaamopalveluitaan.
  • Pohjois-Espoon kaava: Kalajärven kallioista väännettiin
  • Suomenojan venesatama: laittomia venesiirtoja puitiin. 
  • Terveyskeskusjonot
  • Veroprosentti: Demarit ja vihreät ehdottivat veroprosentin vastuullista nostamista. Veroprosentti jäi ennalleen 18:een. 
  • Väistökoulut. Lähes 4000 koululaista oli väistötiloissa. Kouluremontit uhkasivat siirtyä- vuokratilat kiinnostavat kaupunkia. Homekoulujen korjauksiin luvatiin käyttää miljardi 10 vuodessa. 

Muuta muistamisen arvoist

Valtuustoryhmä piti oman syysseminaarinsa sunnuntaina 24.9. Majvikissa (Majvikintie 1). Syysseminaarissa suunniteltiin uuden ryhmän toimintakulttuuria. Yllätysvieraana oli imitaattori Klaus Thomasson. 


Demarien valtuustoryhmä ja kunnallisjärjestö pitivät yhteisen budjettiseminaari lauantaina 11.11. Työväen Akatemian tiloissa Kauniaisissa.  Seminaarin asiantuntijavieraana oli sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä . 

Budjettineuvottelut

Budjettineuvotteluissa demarineuvoittelijät liittyvät sopuun. Vain persut jäivät ulkopuolelle. Neuvottelutulos nosti kaupunginjohtajan budjettiesityksen loppusummaa 4,69 miljoonaa euroa.Investointeihin lisättiin 0,5 milj. euroa. Demareille tärkeitä asioita olivat aakkosjärjestyksessä

  • Lisärahaa saatiin lasten terapiapalveluihin ja nuorten mielenterveyspalveluihin, opiskelijaterveydenhuoltoon sekä aikuissosiaali- ja perhetyöhön 
  • Lisärahaa koulupuolelle mm. erityisopetukseen ja avustajaresursseihin sekä ruotsinkieliseen opetukseen ja varhaiskasvatukseen. Kielenopetuksen aloitusta varhennetaan alakouluissa. Myös yläkoulun B2-kieleen tuli  lisätunti. 
  • Iltapäivätoiminta mahdollistettiin  jatkossakin sitä haluaville toisluokkalaisille, ja maksut pidetään nykytasolla.Sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen korotus kaatui.
  • Lisää rahaa liikunta- ja nuorisojärjestöjen avustuksiin ja vähävaraisten lasten harrastusten tukemiseen
  • Länsiväylän pyöräilyn laatureitin suunnittelu käynnistetään
  • Rahaa:  Espoon teatteritilan, kulttuuritorin ja kulttuurikeskuksen peruskorjauksen suunnitteluun varataan 0,5 milj. euroa.
  • Investoinnit
Investointeihin lisättiin neuvotteluissa 0,5 miljoonaa. Investointiohjelmaa valmistellaan kokonaisuutena. Esitykset kouluverkosta koko lukioverkon ja Tapiolan alueen kaikkien koulujen osalta tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn viimeistään helmikuussa 2018.
Tuolloin käsitellään myös matinkyläläisille tärkeätä Meri-Matin lukiota. 
  • Talousarvioehdotus sisältää lähes miljardi euroa koulu- ja päiväkotitilojen korjauksiin seuraavien kymmenen vuoden aikana. 

Pöytäkirjamerkinnät


Neuvotteluissa kirjattiin ylös 20 ns. pöytäkirjamerkintää. Näistä useat ovat demareille tärkeitä:


  • Seurataan vanhusten pitkäaikaispaikkojen määrän riittävyyttä

  • Varhaiskasvatuksen poikkeustapausten sijaisjärjestelyihin kiinnitetään huomioita.

  • Päätös Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilasta tehdään kevään 2018 aikana.

  • Hankintojen strategiset linjaukset tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2017 aikana. Espoossa edistetään kestäviä ja innovatiivisia hankintoja.

  • Espoon sairaalan toimivuutta ja henkilöstön työhyvinvointia seurataan 
  • Kouluissa työhyvinvointiin liittyvät täydennyskoulutukset koskevat opettajien lisäksi myös - koulunkäyntiavustajia. 
  • Koulukuljetusten sopimusehtojen mukaista laatua ja luotettavuutta seurataan ja sopimusten vastaisiin menettelyihin puututaan ja käytetään sopimusten mukaisia sanktioita.

  • Koululaisten loma-aikojen toimintaa kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
  • Kouluverkkopäätökset lukioverkon ja Tapiolan alueen osalta tuodaan kaupunginhallitukseen viimeistään helmikuussa 2018.

  • Sosiaali- ja terveyslautakunta arvioi omaishoidontuen perusteiden asianmukaisuutta ja korjaa niitä tarvittaessa. 


Kevät 2018






Vuoteen 2018 lähdettiin budjettisovussa. Vain persut olivat jääneet ulkopuolelle. Valtuuston 3. puheenjohtajana toimi edelleen demarien Markku Sistonen.  

Kevään kokousten poliittisia teemoja olivat aakkosjärjestyksessä:

  • Arviointikertomus: Tulostavoitteita ei saavuteta.
  • Espoon Asunno  jäljessä tuotantotavoitteista. Espoon asunnot Oy ja asuntotuotanto työryhmän perustaminen (Juri Aaltonen)
  • Espoon virkamiesten laatima koulu- ja lukioverkkosuunnitelma julkistettiin, ja se nosti kovan myrskyn. Mm. Nuuksion koulu uhattiin lakkauttaa. 
  • HSL:n suunnitelmien kanssa saatiin tapella koko vuosi. 
  • Huoli maahanmuuttajanaisten työllisyydestä (Aulikki Pentikäinen)
  • Huoli taloudenpidosta lipsumisesta (Hannele Kerola)  

 
















  • Kaupungin tonttivuokrien sitominenparemmin käypää arvoa kuvaavaan hintaindeksiin (Juri Aaltonen)
  • Kaupungintalon purkupäätös.  Demarien äänet hajosivat.
  • Kiertotalouden edistäminen mahdollistamalla asukkaille muovijätteen lajittelu myös taloudellisesti  (Martti Hellström)
  • Kotihoidon toimimattomuus ja vanhuspalvelulain edellyttämien oikeuksien toteutumisesta (Liisa Kivelkäs ja Markku Sistonen)
  • Metro. Kustannusarvio oli kasvanut 321 miljoonasta 592 miljoonaan Euroon. Konsernijaosto lähetti HSL:lle kattavan listan korjausta vaativista kohdista. Liityntäliikenteen aiheuttamien ongelmien ratkaiseminen (Markku Sistonen) 
  • Tapiolan alueen alakoulujen – Aarnivalkea ja Jousenkaari – tilanne.  Alueella ei ollut yhtään tervettä alakoulua.
  • Tekstiilien ympäristöystävällinen hankinta (Liisa Kivekäs ja Markku Sistonen)
  • 
Vanhuksille tarkoitetut rahat eivät riittäneet. Monen kotona asuvan osalta kotiapu oli heitteillejätön tasoa.
  • Väistöt: Koulujen kunto oli surkea. Korjausseurannassa oli 22 koulua ja 17 päiväkotia. Kahdeksan koulua oli sisäilmaväistössä (8%). Yhteensä väistössä on noin 2 496 oppilasta (8%). ” Koululaiset eivät ole paketteja, joita siirrellään varastosta toiseen.”


Muuta mielenkiintoista:

Harvinainen neljän kaupungin yhteinen vain yhteen asiaan keskittyvä kokous pidettiin Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten valtuustojen kesken 6.5. 2018 Vantaalla Martinus-salissa. Teemoja oli tasan yksi: sote- maakunta-valinnanvapaus-asiat. Yhteinen, kritittinen lausunto hyväksyttiin äänestyksien jälkeen 

Viisi valdemaria asetettiin ehdolle maakuntavaaleihin (joiden piti olla vuonna 2018) ja viisi eduskuntavaaleihin. 

Myöhemmion maakuntavaalit peruutettiin,

Kesäkuun kokouksen tärkein asiakohta oli seuraavan valtuustovuoden puheenjohtajiston valinta, jossa persujen yli käveltiin. 


Syksy 2018














 
Jo elokuun kokouksessa kdemarit olivat huolissaan vammaispalvelutista ja HSL:n toimen riittämättömyydestä. Mm. Johanna Värmälä vaati  HSL:tä toimenpiteitä. Valtuustoryhmä piti syyskuussa seminaarin, jossa Sistalle annettiin ohjeita budjettineuvotteluja varten. 

Marraskuussa kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä pitivät oman budjettiseminaarin, jossa asetettiin konkreetit tavoitteet neuvottelijallemme Markku Sistoselle.

Budjetin tärkeä elementti veroprosentti haluttiin Kokoomuksen johdolla lyödä lukkoon jo syyskuussa. Demarit ja vihreät esittivät vastuullista ja maltillista 0,25 %:n korotusta, mutta esitys kaatui. Juri Aaltonen vaati salissa vastuullista taloudenhoitoa.  "Vanhoillisporvareilla kädet ovat tukevasti lastemme taskuissa. Verotamme keinotekoisen alhaisesti. " Hän ihmetteli velanottokiimaa.

Budjettineuvotteluissa saavutettiin jälleen sopu; persut jäivät nytkin yksin sen ulkopuolelle. Saimme budjettineuvotteluissa neuvoteltua Samoin k  Eityksemme maltillisesta veronkorouksesta olisi vahvistanut taloudenhoidon vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Budjettineuvotteluissa saatiin lisää rahaa demareille tärkeisiin asioihin: 
  • Budjettiesityksen loppusummaa 4,69 miljoonaa euroa. Monesta asiasta saatoimme olla hyvillä mielin. 
  • Sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen korotus kaatui. 
  • Kaupunkisuunnitteluun saatiin yksi arkkitehdin lisä vakanssi; vakanssilisäyksen toivotaan auttavan siihen, että kaavoitusta saataisi nopeutettua. 
  • Lisää rahaa vanhuspalveluihin.
  • Lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviin palveluihin ja perheiden tukipalveluihin sekä vanhus- ja vammaispalveluihin lisättiin määrärahoja.
  • Vammaisten työllistämisen tukemiseen saatiin talousarvioon rahoitusta.   
  • Koulupuolelle saatiin lisärahaaopetukseen perusopetuksen ja lukion tuntiresursseihin kattamaan kasvanutta oppilas- ja opiskelijamäärää. Koulujen tuntikehykseen lisättiin yksi tunti englannin kielen opetuksen varhaistamiseksi 
  • Investointiohjelma oli huikea: miljardi 10 vuodessa. Koulukuljetukset on saatu toimimaan. Vain persut olivat jääneet ulkopuolelle. Neuvottelutulos nosti kaupunginjohtajan 
  • Investointeihin (Espoon teatteri) lisättiin 0,5 miljoonaa euroa. 
  • Vähävaraisten lasten harrastusten tukemiseen saatiin lisää rahaa. Investointiohjelma luvatiin valmistella kokonaisuutena. 
  • Esitykset kouluverkosta koko lukioverkon ja Tapiolan alueen kaikkien koulujen osalta luvattiin tuoda käsittelyyn. 
  • Ja Länsimetrokin kulki. Mutta HSL:n suunnitelmien kanssa saatiin tapella koko vuosi. Viisivuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta (20 tuntia viikossa) kokeillaan vuoden ajan seuraavan vuoden syksystä alkaen. 
  • Espoo-lisä säilytetään nykyisellään muuten, mutta 2-vuotiaiden osalta tuki on ensi vuonna 180 e/ kk. 
Syksyn tärkeitä poliittisia teemoja
  • Ajanvaraus terveydenhoitoon (Ali Abrahim).
  • Elä- ja asu-yksikön ulkoistaminen - vastustimme
  • Espoon Asuntnogt ei yhtään uutta asuntoa ole valmistunut! (Juri Aaltonen)
  • Finnoon alueen kaavas(Liisa Kivekäs)
  • HSL:ltä vaadittiin ryhtiä
  • Ikääntymispoliittisen ohjelman korjaaminen (Liisa Kivekäs ja Johanna Värmälä)
  • Kansallisen muistiohjelman 2012-2020  toteuttaminen Espoossa (Olli Lehtonen - kuvassa ).












  • koirien uimarannan rakentamineni rantaraitille (Juri Aaltonen)
  • Kotihoidon ulkoistaminen- vastustimme. Oman palvelutuotannon vahvistaminen
  • Koulujen henkilökunnan suojaaminen  väkivallalta (Martti Hellström)
  • Koulunkäyntiavustajien aseman parantaminen(Johanna Värmälä).
  • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seuranta (Johanna Värmälä).
  • Parantuneen taloustilanteen hyödyntäminen koulujen tilanteeseen (Toinen allekirjoittaja Markku Sistonen).
  • Tapilolan uimahalli on jo farssi. (Leena Luhtanen)
  • Tarkastusvaliokunta- lisää kriittoisyyttä (Leena Luhtanen)
  • Tietotie 6:n hankesuunnitelma hyväksyttiin, mutta itse prosessia krititisoiriin voimakkaasti. Veroprosenttipäätöksen yhdistetäminen jatkossa talousarvion hyväksymiseen.
  • Vanhuspalvelujen toteutuminen Espoossa (Johanna Värmälä)
Ympäristöterveyden huomioiminen  päätöksenteossa  (Johanna Värmälä)
Syyskuussa varavaltuutettu Mika-Erik Walls loikkasi vasemmistoliittoon.



 

Kevät 2019






Kevätkauden puolivälissä Sote oli kaatunut valtakunnan tasolla. Kevät 2019 oli vaalikevät. Ohjelmassa olivat sekä eduskuntavaalit että EU-vaalit. Valtuustoryhmästä asettui eduskuntavaaliehdokkaiksi: Ali Abdirahman, Habiba Ali, Maria Guzenina, Markku Sistonen ja Johanna Värmälä. Demareilla oli hieno kampanja. Yhteensä ehdokkaat heräsivät uudenmaan demarilistalle 13 486 ääntä. Läpi meni valdemareista Maria Guzenina 9995:llä äänellä. 

Kevään poliittisia teemoja

  • Asioinnin helpottaminen terveydenhuollossa erityisesti ajanvarauksessa-(Abdirahman Ali)
  • Demarit olivat huolissaan vanhusten palveluista jai  ICT- toiminnassa tavoitteeksi tulisi asettaa tuottavuuden kasvu. Demarit kysyivät myös, kriisiyttääkö se, että niin useita sitovia tulostavoitteita ei saavuteta eikä edes pystytä mittaamaan, koko vastuujaon toiminnan kehittämisestä virkamiesten ja poliittisten päättäjien kesken. 
  • Espoon asunnot: Edelleenkään kaupunkiin ei saatu tavoitteiden mukaista määrää uusia kohtuuhintaisia asuntoja. 
  • HSL otti käyttöön uuden vyöhykejaon, lippujen hintoja ei ole saatu samansuuruisiksi Espoon sisällä.
  • Investointiohjelmaan kuuluvien hankkeden lykkäämisesitys
  • Julkisen liikenteen ongelmiin myös saatiin HSL tekemään korjausliikkeitä. Liikenne ei ollut enää ole kriisissä. Suorien linjojen palauttaminen, Latokasken yhteyksien korjaaminen, metron tiheämpi liikennöinti ja moni muu asia on meidän vaatimuksestamme nyt paremmalla tolalla.
  • Kasvisruokaan siirtymisenen luottamushenkilöiden kokoustarjoilussa  kaatui.
  • 
Kaupungin työtoiminnassa työskentelevien vammaisten siirtyminen  kyseisessä työssä työehtosopimuksen mukaiseen palkattuun työhön, jolloin vammaiset olisivat työsuhteessa Espoon kaupunkiin (Johanna Värmälä)
  • Kotimaisten lähi- ja luomuelintarvikkeiden sekä juuresten ja vihannesten kotimaisuusasteen nostaminen Espoon ruokahuollossa (Liisa Kivekäs)
  • Koulunkäyntiavustajien aseman parantami (Johanna Värmälä).Hän esitti toivomuksen, että ammatin nimikkeeksi otettaisiin ohjaaja.  
  • Koulujen rakennetaminen elinkaarihankkeina
  • Koulurakennusten kunto: yhä liian useassa päiväkoti- ja koulurakennuksessa on vakavia sisäilmaongelmia siitä valtakunnan tasolla poikkeuksellisen kunnianhimoisesta korjausohjelmasta huolimatta. 
  • Luottamushenkilöiden asema huolestutti tilanteessa, jossa virkakoneisto näyttää toimivan ilman poliittista ohjausta. Espoo on oltava kaupunki jossa päätöksenteko on avointa ja demokraattista. 
  • Lähi-ja luomuruokaelintarvikkeiden ja raaka- aineiden käyttö  Espoon kaupungin ruokapalvelussa (Liisa Kivekäs) 
  • Maksutonta varhaiskasvatus  espoolaislapsille eteni kokeilusuunnitelmaan saakka
  • Muistiystävällinen Suomi (Olli Lehtonen)
  • Pohjois- Espoon joukkoliikenteen suorien bussilinjojen säilyttäminen oli tavoitteena 
  • Raide-Jokerin hinnan nousu.

  • Rollaattorin rinnastaminen lastenvaunuun paikallisliikenteessä (Juri Aaltonen)
  • Vanhuusasianvaltuutettu Espooseen ja muualle läntiselle Uudellemaalle (Johanna Värmälä)
  • Vanhusten tarvitsemien palveluiden puutteet
  • Viherlaakson ja Taavin muistipalvelukeskusten riittävä  kapasiteetti  päivätoiminnan ja luhytaikaishodon järjestämiseen myös tulevaisuudessa, kun muistisairaiden kotona asuvien ikäihmisten määrä kasvaa. Muistipalvelukeskusten mahdollinen lisätarve (Liisa kivekäs)
  • Vuoden 2018 arviointikertomus herätti jälleen paljon keskustelua. Tulostavoitteista merkittävä osa jää (taas) toteutumatta tai niitä ei voida arvioida. 
  • Ympäristöterveyden huomioiminen  päätöksenteossa  (Johanna Värmälä)

Muita kevään tapahtumia


Valtuustoryhmä kutsui aikaisemmin valtuustotyötä tehneet kaupungin-valtuutetut mukaan viettämään iltaa sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälän eläkkeelle siirtymisen merkeissä ja samalla tutustumaan nykyiseen valtuusto-ryhmäämme Gumbölen kartanoon tiistaina 26.2. 2019 klo 18 - 21. Ohjelmaan kuuluu tieytysti maittava iltapala, ja kyytipoikana olivat Leikarit-  espoolainen pelimanniyhtye. Valtuustoryhmä kiitti Aulista hienosta työstä, ja eläkkeelle läksiäislahjaksi hän sai upean valokuvataulun. 

Maaliskuun valtuuston kokousksessa 60 vuotta juuri täyttänyt Markku Sistonen kehuttiin ja kukitettiin. 


ESPOOSSA pohdittiin, tulisiko meilläkin - kuten Helsingissä ja esim. Ylöjärvellä- vaihtaa virkakaupunginjohtaja määräaikaiseen luottamushenkilöpormestariin. Valtuustolla oli 8.5. asiasta iltapäiväseminaari. 28.5. Muutama päivä myöhemmin bussilastillinen Espoon johtavia päitä matkasi Turkuun oppimaan pormestarimalleista turkulaisilta ja vantaalaisilta. Espoon valtuustoryhmien johdosta koostunut neuvottelutoimikunta piti nimittäin pikaseminaarin Turun vuonna 1812 valmistuneessa kaupungintalossa. Demareille kaikken keskeisin tavoite olisi saada lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä poliittiseen toimintaan.Valitettavasti espoolaisen toimintakulttuuriin kuuluu poliittisten päättäjien ilmaiseman tahdon ylikävely. Tavoitteeksi tulee selkeästi nostaa asukas- ja asiakaslähtöisyys sekä päätösvallan palauttaminen kuntalaisten valitsemille poliittisille päättäjille. 

Kesäkuussa pidettiin uuden valtuustolukuvuoden ensimmäinen valtuuston kokous. Kokouksessa nuijittiin valtuuston puheenjohtajan ja varapuheen- johtajien vaalit ajalle 1.6.2019 - 31.5.2020. Tälle kaudelle demarit eivät saaneet kaudelle lainkaan edustajaa valtuuston puheenjohtajistoon. 


Syksy 2019

 








Valtuustoryhmä piti elokuussa oman seminaarin, jossa ryhmän puheenjohtajaa evästettiin budjettineuvotteluja varten. Mukaan oli pyydetty myös valtuustoryhmän ulkopuolisia aktiiveja.







Budjettineuvottelut


3.11. 2019 Espoon demarien kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä pitivät Työväen Akatemiassa oman budjettiseminaarin, jossa asetettiin konkreetit tavoitteet neuvottelijallemme.-

Heti marraskuun alussa alkoivat ryhmien väliset budjettineuvottelut. Tällä kertaa sekä demarien neuvottelijana että koko neuvottelutoimikunnan puheenjohtajana oli valtuustoryhmämme puheenjohtaja Markku Sistonen. Neuvotteluihin osallistui hänen tukenaan Maria Guzenina. 

Veroprosentti oli lyöty lukkoon vastoin mm. demarien kantaa. Nyt yritimme vimmatusti saada kaupunginjohtajan esitykseen korjauksia, koska sen mukaan palvelutasoa leikkattaisiin uhkaavasti. 

19. 11. Espoon budjettineuvotteluissa päästiin laajaan sopuun. Vain yksi ryhmä: Vasemmisto jäi sovun ulkopuolelle. Menoja nostettiin 5 miljoonalla eurolla verrattuna kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen. Lisäyksistä 4,7 miljoonaa euroa kohdennetaan sivistystoimeen ja 1,2 miljoonaa sosiaali- ja terveystoimeen. Sivistystoimessa lisärahaa päätettiin laittaa mm. perusopetuksen ja lukion tuntiresursseihin, 2-luokkalaisten iltapäivätoimintaan ja koulunkäyntiavustajiin. Kotihoidontuen leikkuria loivennettiin. 

Sosterin puolella lisämäärärahoja saatiin vanhusten kotihoitoon ja kotona asumisen tukeen, perheiden sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. 

Investointiohjelmassa tärkeä muutos oli että Leppävaaran lukiohankkeen toteutusta aikaistetaan. 

Menopuolella tehtiin myös pieniä leikkauksia: Teknisestä ja ympäristötoimesta vähennetään 0,5 miljoonaa ja yleishallinnosta 300 000 euroa. 

DEMARIEN kannalta neuvottelujen tulos oli hyvä. Neuvottelutulos vastasi demarien tavoitteita, kun ottaa ottaen huomioon ryhmän koon. Vanhusten talojen suunnittelua jatketaan. Lapset ja nuoret. Hoitotakuu kirjattiin. Teatterista ja kirjastosta hyvät kirjaukset. Pieni miinus: veroprosentti päätettin erikseen. 

 5 miljoonan lisäyksestä peräti 4 miljoona oli 10 hengen valtuustoryhmän toiveita. Valtuustoryhmä hyväksyi neuvottelutuloksen.

Syksyn poliittisia teemoja

  • Asukastaloa Matinkylään (Maria Guzenina )
  • Avoimuuden puute. On sitten kysymys Espoon teatterista, Tapiolan uimahallista, Lasten Maailman- hankkeesta tai vaikkapa valtuustotalon kohtalosta.
  • Espoon asunnot eivät pysyneet asuntotavoitteissaan. Tänne tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja.
  • Espoon talous tiukkeni syksyllä huolestuttavasti mm. valtion verotukseen liityvien toimenpiteiden vuoksi. Rahaa puuttui yli 70 miljoonaa eroa. Luvattomat leikkaukset.
  • HSL: Espoon joukkoliikenne alkaa olla kriisissä. Pohjois-Espoon joukkoliikennepalvelut eivät ole riittäviä. HSL  kiukutteli  espoolaisten vaatimuksille.  HSL jatkoi umpikuurona espoolaisille tärkeiden suorien yhteyksien lakkauttamista ja pitää kiinni epäreilusta vyöhykejaosta.
  • Ikäihmisten köyhyyden ehkäisemisohjelma (Johanna Värmälä)










  • Kaupungin tonttivuokrien sitominen paremmin käypää arvoa kuvaavaan hintaindeksiin (Juri Aaltonen)
  • Kivenlahden kirjaston sisäilmaongelmay (Johanna Värmälä)
  • Koulu- kuin muissakin kiinteistöissä on terveyshuolia. Tuoreimpia ovat Pohjois-Tapiolan ja Viherlaakson terveysaseman tilanteet.
  • Lapsien eriarvoisuuden vähentämiseksi olisi muuttaa koulupäivän rakennetta siten, että siihen mahtuu harrastuksia, jotta kaikilla olisi mahdollisuus koulupäivän ohessa harrastaa (Martti Hellström)
  • Metro: Länsimetron jatko-osan budjetti karkaa.
  • Nukkumisrauha koripallokenttien välittömään läheisyyteen (Juri Aaltonen)
  • Pienten koululaisten vuorohoitotarpeen arviointi ja perusteiden määrittely. (Johanna Värmälä)
  • Rollaattorin rinnastamisesta lastenvaunuun HSL-alueen joukkoliikenteessä.(Juri Aaltonen)
  • Terveyspalveluiden piirissä himo yksityistää ja ulkoistaa
  • Tilapäisen valiokunnan valmistelemaan valtuustolle  sosiaali- ja terveyslautakunnan ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan erottamista (mm. Markku Sistonen)
  • Toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Hyvää ohjelmaa tulee myös seurata ja tulokset tuoda valtuustoon vuosittain (Liisa Kivekäs)
  • Toimintaprosessit, joita käytetään, kun kaupungin hallinnoimassa osaketilassa ilmenee sisäilmaongelmia (Johanna Värmälä)
  • Tupakoinnin kieltäminen Espoon uimarannoilla (Markku Sistonen)
  • Vanhusten heitteillejättö ja palveluiden riittämättömyys. Vanhuspalveluiden valvonta, vanhustenhuollon laadu ja sen valvonta ostopalveluissa sekä vanhusten tarvitsemien palvelujen taso  Espoossa (Aulikki Pentikäinen  ja Markku Sistonen)
  • Virkamieskoneisto kävelee paikoin päättäjien yli että rapa roiskuu: Espoon teatteri.
  • Väistöt:Valtava määrä oppilaita ja opettajiaon väistötiloissa, joiden turvallisuus ei ole aina varmaa. 
  • Väistöissä  liikuntaseurojen tarvitsemista salivuoroista huolehtiminen (Johanna Värmälä).

Muita syksyn tapahtumia


ELOKUUSSA 2019 omalle valtuustoryhmällemme järjestyi tilaisuus kuulla Tampereen kokemuksia pormestarimallista itse pormestari Lauri Lylyltä Helsingissä. Ihan vakuuttuneita eivät kaikki paikalle tulleet olleet mallista. 

Valtuustoryhmämme oli valinnut kantansa pormestarimalliin: kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat jatkavat, jos meistä on kiinni. Jatkossa selviää, muuttuuko kaupunginjohtajan pesti määräaikaiseksi. 

Myöhemmin hanke raukesi.


Kevät 2020






Vuoteen 2020 lähdettiin budjettisovussa.  Investointiohjelma oli huikea. 

Vuoden kaksi ensimmäistä kokousta  pidettiin vielä "vanhan normaalin" aikana  fyysisesti valtuustotalolla. Sitten iski Korona-virus.

Siirryimme aivan poikkeukselliseen aikaan. Hallitus totesi 13.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi ja päätyi ottamaan valmiuslain käyttöön. Suuri osa suomalaisista oli pakotetussa tai vapaaehtoisessa ”kotiarestissa". Poikkeustilanne näkyi myös kunnallisessa päätöksenteossa.


Maaliskuun valtuustonkokous toteutettiin erityisin turvajärjestelyin. Kokoksen tärkein asia oli hallintosäännön muuttaminen. Espoo oli  jo siirtynyt valtuuston kokouksia lukuunottamatta etäkokouksiin. Juuri tämä edellytti hallintosäännön muutosta. Maaliskuussa ei ollut tietoa, milloin seuraava valtuustonkokous voidaan pitää. Äänestykset eivät vielä silloin toimineet teamsissa. Korkein päätösvalta poliittisissa asioissa jäisi siten pitkälti kaupunginhallituksen käsiin. 

HUHTIKUUN valtuuston kokous pidettiin jo teknisin välinein sähköisenä Teams-kokouksena. Ne valtuutetut, jotka eivät pystyneet osallistumaan kotoaan tai muualta kokoukseen voivat etukäteen asiasta ilmoitettuaan tulla valtuustosaliin ja käyttää siellä tietokonetta Teams-kokoustami-seen. Valtuutetuile  järjestettiin  harjoituskokous ennen varsinaista kokousta, jotta valtuutetut voivat testata, toimivatko heidän yhteytensä, tiekoneensa (niiden äänet ja kamerat.

Listalla oli vain aivan välttämättömiä talousasioita, ennen muuta takauksen myöntämisiä. 

Kesäkuun valtuuston kokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kai Mykkänen. Demarien Markku Sistosesta tuli ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Kevään poliittisia teemoja

  • Asiakasmaksut ja omavastuut (Johanna Värmälä)
  • Etäkokousjärjestelyt
  • Kahden lautakunnan erottaminen loikkarien vuoksi.   Paikkajakotoimikunta päivittää  pelisääntöjä.
  • Lapsivaikutusten arviointi
  • Nuorisovaltuuston edustajalle valtuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokouksissa  kokouspalkkio. 
  • Pohjois-Tapiolan koulun sisäilmaongelmat  
  • Rantaraitin toteutuksen vaihtoehtojen suunnittelua (Juri Aaltonen)
  • Sopeuttamistoimet - Valtio oli  jo tullut apuun. Politiikkojen - ei virkamiesten- oli  tehtävä välttämättömät sopeuttamisratkaisut harkiten.
  • Sote-uudistus
  • Talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelma 
  • Tunnin juna-  sitouduttiin noin 10 miljoonan euron menoihin
  • Tupakoinnin kieltäminen Espoon uimarannoilla- suositus saatiin (Markku Sistonen)  
  • Vanhusasiainvaltuutetun palkkaamisesta Espooseen ja muualle Läntiselle Uudellemaalle (Johanna Värmälä)
  • Vantaan mallin käyttöönotto Espoossa nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä (Liisa Kivekäs) ikäihmisten edunvalvontan, neuvonnan  ja ohjauksen tehostaminen.

Vuoden aikana varavaltuutettu Minna Aitola muutti pois Espoosta.




Syksy 2020









SYKSYN kaikki kokoukset olivat etäkokouksia. Taloudesta käytiin hyvin vakava keskustelua Koronapandemialla ja sen vuoksi käyttöönotetuilla rajoitustoimilla ympäri maailmaa oli ollut erittäin rajuja vaikutuksia talouskasvuun.  

Syyskuun kokouksenjälkeen alkoivatkin sitten ns. TaKe-neuvottelut. Lokakuun listalla oli viiden seuraavan vuoden talouden tasapainotusohjelma sekä veroprosentista päättäminen. 

Yhdessä oli laadittu eräänlainen "periaateohjelma" seuraaville vuosille. Siihen kuului demareille sekä hyviä mutta myös vähän katkerampia ratkaisuja. Vastuullinen puolue ymmärtää, että politiikka on taitoa tehdä kompromisseja ja  jää niihin pöytiin, joissa voi puolustaa erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia espoolaisia. 

Vihreät, vasemmisto ja siniset tekivät toisin. Erityisesti vihreät olivat aloittaneet propagandasodan demareita vastaan. Kaikki keinot oli  otettu käyttöön myös valefaktat mm. pienten koulujen ja kirjastojen lakkauttamisista.  Mitään sellaisia päätöksiä ei ole tehty tässä taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus ja  sopeutusohjelmassa.

Lokakuun lopulla kaupunginjohtaja esitteli oman budjettiesityksensä. Heti marraskuun alussa alkoivat ryhmien väliset budjettineuvottelut. Neuvottelijanamme ryhmän puheenjohtaja Markku  Sistonen. Neuvotteluihin osallistui  hänen tukenaan Maria Guzenina. Veroprosentti oli lyöty lukkoon vastoin mm. demarien kantaa. Nyt yritimme vimmatusti saada kaupunginjohtajan esitykseen korjauksia, koska sen mukaan palvelutasoa  leikkattaisiin  uhkaavasti.


DEMARIEN kannalta neuvottelujen tulos oli riittävä hyvä.  Budjettikokonaisuuteen saatiin lisättyä miljoona vanhusten palveluihin sekä yksi miljoona mm. koronan aiheuttamien terveyspalveluiden jonojen purkuun sekä  lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden lisäämiseen. 

SDP:n valtuustoryhmälle oli myös erityisen tärkeää, ettei pieniä kouluja  lakkauteta ja että lakkautuksen uhan alla olleet kirjastopalvelut Viherlaaksossa säilytetään. Myös nämä on nyt sisällytetty budjettikokonaisuuteen. Viherlaakson kirjaston kohdalla päätettiin, ettei kirjastoauto riitä Viherlaakson kirjastotarpeeseen vaan kirjaston täytyy sijaita jatkossakin pysyvässä tilassa. 

Kalajärven koulun liikuntatilasta tulee nyt Espoon toiseksi suurin ja Espoonlahden uimahallin laajennuskin saadaan toteutettua.



Syksyn poliittisia teemoja

  • Hankinnat niin  että kilpailu- ja hankintalainsäädäntö huomioiden pytitään.  sellaisiin hankinta- ja kilpailutuskokonaisuuksiin, että espoolaisilla pienillä- ja keksisuurilla yrityksillä sekä yrittäjillä on aidot ja realistiset mahdollisuudet tavoitella tilauksia Espoolta. (Juri Aaltonen)
  • Kaava-asiat: mm. Jokisilta. 
  • Kaupungin työntekijöiden, jotka eivät voi tehdä etätöitä, palkitseminen (Johanna Värmälä)
  • Koirametsän perustamisen selvittäminen Espooseen. (Juri Aaltonen)
  • Liikenneyhteydet Henttaalta ja Opinmäentien koulualueen ympäristön liikenneturvallisuutta takaaviksi  tavalla, joka on hyväksyttävissä niin henttaalaisten kuin Suurpellon asukkaiden taholta (Maria Guzenina)
  • Matinkylän entisen terveysaseman osoittaminen asukas- ja järjestökäyttöön (Maria Guzenina)  
  • Matinkylän lukion uudisrakennus. 
  • Matinkylän nuorisotilatoiminnan saatavuudesta huolehtiminen (Johanna Värmälä)
  • Nukkumisrauha koripallokenttien välittömään läheisyyteen (Juri Aaltonen)
  • Pienten koululaisten vuorohoitotarpeen arviointi  ja hoidon perusteiden määrittely (Johanna Värmälä)
  • Työllisyyspalveluiden työpajatoiminnan  siirtäminen  Omnialle.



Kevät 2021


 







Vuoden 2020 loputtua voitiin todeta, että koronan talousvaikutukset olivatkin toteutuneet huomattavasti odotettua maltillisempina. Verotulot eivät pudonneet niin kuin koronakeväänä odotettiin, ja kulutkin ovat kasvaneet vain maltillisesti

Vanhan valtuuuston viimeinen kevätkausi toimittiin etänä. Teknikka toimi.

Pandemian jatkuessa kuntavaaleja siirrettiin huhtikuulta kesäkuulle.  Vain yksi varsinainen valtuutettu: Leena Luhtanen ei asettunut enää ehdokkaksi. Muut olivat edelleen käytettävissä.

ESPOON demareiden kampanjastartti ajoittuilauantaille  8.5. klo 12-12. 30. Studio Puikkarista tulee verkkoon demariasiaa.

Kevään poliittisia teemoja 

  • Espoon uusi  organisaatiomalli
  • Espoonlahden uimahallin laajennus
  • Esteettömyysohjelman loppuraportti (Johanna Värmälä ja Liisa. Kivekäs)
  • Hulevesiohjelma
  • Karhusaaari (Juri Aaltonen)
  • Kesäsetelit
  • Koirapuisto (Juri Aaltonen)
  • Koulukuljetukset kahteen osoitteeseen avioeroperheiden lapsille
  • Kouluväkivalta ja koulukiusaamisen estämisohjeet
  • Miestentien kaava
  • Niipperin koululle  siirtoliikuntatila
  • Niittykummun kaava
  • Pakkolunastukset  Hepokorven alueelle, jotta datakeskus saisi tarvitsemansa tilat.
  • Pienvenesata Pitkäjärvelle
  • Pohjois- ja Keski-Espoon asemakaava
  • Poikkihallinnollisten ohjelmien jatko
  • Rantaraitti (Juri Aaltonen)
  • Soteuudistus
  • Tapiolan jalkapallostadionin asemakaavan muutos 
  • Tulevaisuuden Leppävaara- kaava. (Olli Lehtonen)
  • Vanhojen lähiöiden  täydennysrakentaminen (Aulikki Pentikäinen)


Aulikki Pentikäinen: Vaalit ovat takana

Vaalit ovat takana ja on aika siirtyä kohti uutta valtuustokautta. 

Olen valtavan kiitollinen jokaisesta saamastani 471 äänestä. Äänimäärä nousi edellisvaaleista hurjasti, peräti 73 %. Kieltämättä nyt on myöskin hieman epätodellinen olo, kun ei enää tarvitse miettiä kampanjaansa ja pohtia, mitä kaikkea voisikaan vielä tehdä enemmän.

 Koko vaalikampanjan ajan olen ihmetellyt, miten hieno joukkue meillä on. Joukkue, joka tekee väsymättömästi töitä yhteiseksi hyväksi. Kiitos siis suuresti äänestäjilleni ja suuret kiitokset myös pyyteettömille vapaaehtoisille, jotka ovat muun muassa pitäneet vaalimökkejä auki päivä toisensa perään.

 Tulevasta valtuustokaudesta en ennakoi helppoa. Meillä on paljon tekemistä koronan jälkien korjaamisessa erityisesti nuoria ja työttömäksi jääneitä ajatellen. Niin ikään vanhusten hoito vaatii täyden huomiomme talousarvioneuvotteluissa. Sote-uudistuksen toteuttamisessa riittää päätettävää! 

 Edellinen valtuustokausi oli minulle kieltämättä opettelua. Siitä on jäänyt erityisesti mieleen meidän demareiden hyvä yhteishenki ja luottamus toisiimme. Henkilökohtaisesti pidän keskeneräisenä projektina vanhojen lähiöiden tasapainoista kehittämistä, jotta alueet eivät eriarvoistu. Maksullisen pysäköinnin kokeilu nousee uudestaan esille ja suhtaudun kokeilun jatkamiseen kriittisesti asukaspalautteiden perusteella.

Toivotan hyvää huomista tasapuolisesti meille kaikille ja turvallista kesää.

Aulikki Pentikäinen 

Hannele Kerola: Espoon uusi valtuusto tekee suuria päätöksiä


Uutena valtuutettuna odotan innolla valtuustokauden alkamista. Valtuusto tehdään nyt tulevaisuuden kannalta suuria päätöksi.

 Jos hyvä kehitys jatkuu, korona saattaa olla helpottumassa ja talous kääntyy kasvuun. Kaikki eivät kuitenkaan selvinneet koronasta ilman vaurioita. Moni koki yksinäisyyttä, koulunkäynti ja opiskelu oli vaikeaa, lomautukset ja työttömyys vähensivät käytettävissä olevia varoja. Palveluista ei saa nyt leikata, pikemminkin päiväkotien ja koulujen resursseja on lisättävä. Espoon pitää myös varmistaa vaikka palveluseteleillä, että jokainen lapsi ja nuori saa harrastaa haluamaansa liikuntaa. 

Espoon talous on kuitenkin saatava pikkuhiljaa tasapainoon. Verotuloja tarvitaan, jotta menot voidaan kattaa.

Samaan aikaan Espoossa on valmistauduttava siihen, että sotepalvelut siirtyvät vuoden 2023 alusta eli puolentoista vuoden päästä uudelle Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Espoo ei tämän jälkeen päätä sotepalveluista, mutta vastaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vaikea sanoa, miten rajanveto tulee käytännössä muodostumaan.

Soteuudistus tarkoittaa myös mittavaa organisaatiouudistusta ja hallinnon myllerrystä espoolaisille työntekijöille. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle siirretään kaikki sotepalvelujen työntekijät Espoosta, Kauniaisista, Hangosta, Raaseporista, Inkoosta, Siuntiosta, Lohjalta, Karkkilasta, Kirkkonummelta ja Vihdistä.

 Tämä siirtymä ja siihen liittyvä palkkojen harmonisointi täytyy hoitaa vastuullisesti. Korona on ollut koko hoivahenkilöstölle valtava ponnistus, joka on hoidettu hienosti. Organisaatiouudistuksen rinnalla pitäisi samalla kuroa kiinni hoitojonoja ja korjata koronan aiheuttamia ongelmia. Ajoitus on lievästi sanottuna hieman haastava.

Soteuudistus tarkoittaa myös merkittävää muutosta Espoon talouden kannalta. Espoon sotemenot ovat nyt vuosittain noin 800 miljoonan euro. Koska palvelut siirtyvät Länsi-uudenmaan hyvinvointialueelle, Espoon veroprosentti alennetaan 18:sta 4,74:iin. Verotuloja kertyy jatkossa vain 400 miljoonaa euroa eli 1,1 miljardia vähemmän kuin tällä hetkellä. Espoon valtuuston yksimielisen kannan mukaan uudistuksen taloudelliset vaikutukset ovatkin kestämättömiä. 

Espoon seuraava valtuusto onkin paljon vartijana. Koronan jälkihoidon lisäksi sen on huolehdittava palvelujen, henkilöstön ja toimitilojen sujuvasta siirrosta sekä tiedon saumattomasta liikkumisesta eri organisaatioiden välillä. Hyvinvointialueen valtuustot taas vastaavat uuden organisaation käynnistämisestä.

Eikä tässä vielä kaikki. Espoon valtuuston on osaltaan varmistettava, että kaupunki voi ottaa vastuulleen työllisyyspalvelut vuoden 2024 alusta.

Hannele Kerola


Demariryhmä 2021-2025










DEMARIRYHMÄN varsinaisia valtuutettuja ovat kaudella 2021- 2025 

Maria Guzenina 

Johanna Värmälä 

Markku Sistonen

Mohamed Jama

Aulikki Pentikäinen  

Liisa Kivekäs 

Juri Aaltonen

Helena Marttila

Abdirahman Ali  ja

Hannele Kerola


DEMARIRYHMÄN varavaltuutettuja ovat kaudella 2021- 2025 

Habiba Ali     

Martti Hellström   

Heini Saikkonen  

Maria Outinen  

Taru Salovaara   

Mikko Lievonen  

Taru Gustafsson

Leo Heiskanen 

Antti Aarnio  ja

Riikka Ahonvala 


Onnea kaikille valituille!