maanantai 21. kesäkuuta 2021

Hannele Kerola: Espoon uusi valtuusto tekee suuria päätöksiä


Uutena valtuutettuna odotan innolla valtuustokauden alkamista. Valtuusto tehdään nyt tulevaisuuden kannalta suuria päätöksi.

 Jos hyvä kehitys jatkuu, korona saattaa olla helpottumassa ja talous kääntyy kasvuun. Kaikki eivät kuitenkaan selvinneet koronasta ilman vaurioita. Moni koki yksinäisyyttä, koulunkäynti ja opiskelu oli vaikeaa, lomautukset ja työttömyys vähensivät käytettävissä olevia varoja. Palveluista ei saa nyt leikata, pikemminkin päiväkotien ja koulujen resursseja on lisättävä. Espoon pitää myös varmistaa vaikka palveluseteleillä, että jokainen lapsi ja nuori saa harrastaa haluamaansa liikuntaa. 

Espoon talous on kuitenkin saatava pikkuhiljaa tasapainoon. Verotuloja tarvitaan, jotta menot voidaan kattaa.

Samaan aikaan Espoossa on valmistauduttava siihen, että sotepalvelut siirtyvät vuoden 2023 alusta eli puolentoista vuoden päästä uudelle Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Espoo ei tämän jälkeen päätä sotepalveluista, mutta vastaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vaikea sanoa, miten rajanveto tulee käytännössä muodostumaan.

Soteuudistus tarkoittaa myös mittavaa organisaatiouudistusta ja hallinnon myllerrystä espoolaisille työntekijöille. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle siirretään kaikki sotepalvelujen työntekijät Espoosta, Kauniaisista, Hangosta, Raaseporista, Inkoosta, Siuntiosta, Lohjalta, Karkkilasta, Kirkkonummelta ja Vihdistä.

 Tämä siirtymä ja siihen liittyvä palkkojen harmonisointi täytyy hoitaa vastuullisesti. Korona on ollut koko hoivahenkilöstölle valtava ponnistus, joka on hoidettu hienosti. Organisaatiouudistuksen rinnalla pitäisi samalla kuroa kiinni hoitojonoja ja korjata koronan aiheuttamia ongelmia. Ajoitus on lievästi sanottuna hieman haastava.

Soteuudistus tarkoittaa myös merkittävää muutosta Espoon talouden kannalta. Espoon sotemenot ovat nyt vuosittain noin 800 miljoonan euro. Koska palvelut siirtyvät Länsi-uudenmaan hyvinvointialueelle, Espoon veroprosentti alennetaan 18:sta 4,74:iin. Verotuloja kertyy jatkossa vain 400 miljoonaa euroa eli 1,1 miljardia vähemmän kuin tällä hetkellä. Espoon valtuuston yksimielisen kannan mukaan uudistuksen taloudelliset vaikutukset ovatkin kestämättömiä. 

Espoon seuraava valtuusto onkin paljon vartijana. Koronan jälkihoidon lisäksi sen on huolehdittava palvelujen, henkilöstön ja toimitilojen sujuvasta siirrosta sekä tiedon saumattomasta liikkumisesta eri organisaatioiden välillä. Hyvinvointialueen valtuustot taas vastaavat uuden organisaation käynnistämisestä.

Eikä tässä vielä kaikki. Espoon valtuuston on osaltaan varmistettava, että kaupunki voi ottaa vastuulleen työllisyyspalvelut vuoden 2024 alusta.

Hannele Kerola


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti