sunnuntai 21. helmikuuta 2021
Pääkirjoitus 21.2.2021
- Juri Aaltonen,
- Abdirahman Ali,
- Habiba Ali,
- Maria Guzenina,
- Martti Hellström,
- Liisa Kivekäs,
- Aulikki Pentikäinen,
- Markku Sistonen ja
- Johanna Värmälä.
- Antti Aarnio,
- Hannele Kerola,
- Olli Lehtonen,
- Heidi Luukkanen ja
- Iiris Mikkilä.
Tammikuun valtuuston kokouksesta
Tammikuun kokous pidetiin etänä Teamsilla. Paikalla salissa oli puheenjohtajan ja hallinnon lisäksi muutama valtuutettu. Valtuuston lista oli pääosin sanottaisiinko "helppo". Ihmisiä muuttaa, ja näin vapautuvia luotamuspaikkoja täytettiin. Ei riitoja tällä kertaa. Uusi pykälä oli "Nuorisovaltuuson aloitteett ja kannanotot. Näin valtuusto pääsi keskustelemaan niistä.
KALAJÄRVEN koulun rakennushanke kuumensi tunteita. Kouluun rakennetaan Espoon toiseksi suurin jumppasali, mutta monet olisivat halunneet vielä suurempaa. Sistonen rauhoitteli ja kiinnitti huomiota siihen, että myös ulkokenttään tulee satsata.
Aulikki Pentikäinen: Vanhat lähiöt ja täydennysrakentaminen
Valtuustokysymys:
MITEN ESPOO HUOLEHTII VANHOJEN LÄHIÖIDEN TASAPAINOSTA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA?
Espoon rakentaminen suuntautuu suuralueille. Vanhoissa lähiöissä asukasmäärät eivät riitä lähipalveluiden säilyttämiseen, kun asiakasvirrat suuntautuvat ostosparatiiseihin. Vanhoissa - ja ennen niin kukoistavissa lähiössä - tarvitaan siis lisää asukkaita, jotta lähipalvelut säilyvät.
Vanhoista lähiöistä voidaan mainita esimerkkinä Karakallio ja Viherlaakso, joita aikanaan suunniteltiin kokonaisuutena. Täydennysrakentaminen voi onnistuessaan edistää alueen elinvoimaa tai epäonnistuessaan tuottaa ongelmia, joita lähiöiden alkutaipaleilla on nähty. Tämä ei olekaan ihme, kun uudelle alueelle tuli tuhatmäärin uusia asukkaita nopealla vauhdilla.
Esimerkiksi Karakallioon on nyt suunnitteilla tai rakenteilla tusinan verran uusia kerrostaloja ja uusia asukkaita tulee alueelle jopa tuhansia nopealla vauhdilla. Asukkaiden huolet kohdistuvat siihen, millainen asunto-alueesta kehittyy pitkällä tähtäimellä ja pelätään, että lähiöiden täydennysrakentaminen tapahtuu ilman kokonaisuuden hallintaa.
Espoon asunto-ohjelmassa vuosille 2018-2021 todetaan, että
”…esimerkiksi 1970 -luvuilla rakennetuilla asuntoalueilla saattaa olla paljon suuria perheasuntoja, minkä vuoksi asuntokannan täydentäminen yksiöillä ja pienillä kaksioilla on perusteltua. Kaikki uudistuotanto ei vanhoilla alueillakaan voi kuitenkaan perustua pelkästään pieniin asuntoihin vaan myös vanhoilla alueilla on uudiskohteisiin tärkeää saada perheasuntoja. Asuntoalueiden tulee olla hallintamuodoltaan monipuolisia.”
Edellä olevan perusteella me valtuutetut kysymme:
- millainen täydennysrakentamisen prosessikaavio on ajatellen vanhojen lähiöiden täydennysrakentamista sisältäen vastaukset
- miten ja missä vaiheessa virkamiestaso tarkastelee alueen kokonaisuutta ja sen tarpeita ja uhkia ja alueen monipuolista täydennysrakentamista
- millainen täydennysrakentamisen prosessi on ajatellen myös poliittista päätöksentekoa ja missä vaiheessa poliittinen päätöksenteko voi arvioida kaavoitushankkeita alueen tasapainon näkökulmasta
- millainen vaikutusvalta Espoon kaupungilla on asuntojen hallintamuotojen ja asuntojen koon suhteen, kun maanomistaja hakee lisäkaavoitusta omistamilleen alueille
Espoossa 15. helmikuuta 2021
Aulikki Pentikäinen
Helmikuun valtuuston kokouksesta
Espoon kaupunginvaluusto kokoontui etänä myös helmikuussa. Tekniikka oncloudosineen alkaa toimia. Ei ihan kaikilla. Päällimmäinen tunnelma liittyy kuitenkin kokouskäytäntöihin. Nuija ei oikein pysynyt puheenjohtaja Mykkäsen käsissä. Periaatteet siitä, millaisia toivomuksia otetaan käsittelyyn, haparoivat. Viimeistään uuden valtuuston on selkeytettävä käytänteitä.
KAAVAT hyväksyttiin. Miestentien osalta kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Satakielenrinne kyllä puhututti ja hylkäysesityksestäkin äänestettiin. Hulevesiohjelma hyväksyttiin.
TÄMÄN valtuusokauden aikana Espoossa on toiminut lautakuntien rinnalla neljä eri poikkihallinnollisa kehittysohjelmaa. Niiden työtä esiteltiin ja kehuttiin. Tosi paljon kehuja sai meidän Habiba Alin puheenjohdittama osallisuva Espoo-kehittämisohjelma.
PÄÄOSA kokousajasta meni mm. vihreiden tekemiin aloitteisiin saatujen vastausten käsitelyyn. Vihreät ne osaavat ja jaksavat kaapata "ilmatilaa" kehumalla omia aloitteitaan, niiden johdosta tehtyjä toiveitaan ja toisiaan. Välillä muilta tuntuu loppuvan happi :-) . Mutta mallia kannattaa ottaa hyvin valmistelluista puheenvuoroista, paitsi pituuden osalta. Kaikella ystävyydellä.
Kuulimme, että Espoo ei päässyt mukaan kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun - arpaonni ei suosinut. Koulukuljetuksia Espoo ei omin päin ryhdy järjestämään kahteen eri osoitteeseen avioerolapsille. Kesäseteleitä, joiden avulla nuoret saisivat kesätöitä kannatettiin, mutta ei niin, että oma perhe saisi niitä kotitöihin. Yleisesi toivottiin, että Karhusaari saisi säilyä kaupunkilaisen virkistysalueena.
VARSINAINEN "sota" syntyi kokoomuksen valtuutetun ehdotuksesta rakentaa = selvityttää pienvenesatama Pitkäjärvelle. Ehdotusta ajanut valtuutettu suututti jankutuksellaan niin omia kuin vieraita.
Paljon onnea, Johanna!
Tammikuun valtuuston muutoin etänä pidetyssä kokouksessa paikalle saliin oli pyydetty kukitettaviksi merkkivuosia täyttäneitä valuutettuja. Heidän joukossaan oli meidän Johanna Värmälämme. Valdemari haluaa onnitella taitavaa ja kokenutta poliitikkoamme!
Markku Sistonen ja rekkaralli
LÄNSIVÄYLÄN toimittaja Katja Riihola tarttui valtuustoryhmämme puheenjohtaja Markku Sistosen uutisvinkkiin
Sistonen oli suivaantunut saamiinsa tietoihin joiden mukaan Helsinki- neuvottelematta - suunnittelee satamatunnelia, joka ohjaisi Länsisataman kasvavan rekkaliikenteen koko-naisuudessaan Länsiväylälle ja Kehä I:lle.
EI näin. Helsingin olisi pitänyt ottaa Espoo mukaan suunnittelupöytiin
" Kummeksuttaa kovasti, että Helsinki ajattelee asian koskevan vain heitä. Helsinkikeskeisyys näyttäytyy ikävällä tavalla."
Hannele Kerola: Lähikouluun kävellen tai pyörällä – tai hiihtäen
Espoo on suuri kaupunki, jonka Kehä III jakaa kahteen lähes yhtä suureen osaa. Kaikki kaupunkikeskukset ja suurin osa palveluista on Kehä III:n eteläpuolella. Pohjoispuolella asutus on pääosin pientaloja, asukkaita on harvakseen, palveluja on vähän ja välimatkat pitkiä. Alueen kehittäminen on vuosikausia odottanut Pohjois- ja keskiosien yleiskaavan eli POKE:n hyväksymistä.
Se, mikä toimii Etelä-Espoossa, ei välttämättä toimi Pohjois-Espoossa. Käytän esimerkkinä omaa kotiseutuani Nuuksio-Nupuria.
Alueellamme on Karhusuon koulu ja Nuuksion koulu. Molemmat olivat aikaisemmin pieniä lähikouluja. Karhusuon koulu jouduttiin purkamaan sisäilmaongelmien vuoksi ja tilalle on rakennettu suuri koulukeskus. Rahasta ei ole tingitty ja koululla on nyt hienot tilat sekä ulkona että sisällä. Lähialueen lapset pääsevät kouluun kävellen tai pyörällä. Koulutien turvallisuutta lisää se, että vilkkaasti liikennöidylle Nupurintielle on saatu keskikorokkeet.
Nuuksion koulu on edelleen pieni lähikoulu, joka on rakennettu 1950-luvun alussa. Koulu on suurin piirtein alkuperäisessä mallissa ja oppilaita on vain 47. Koulun ohi kulkee mutkitteleva Heinästie, jossa on vain kapea piennar. Tie on hyväkuntoinen, mikä houkuttelee sekä autoilijoita että pyöräilyn harrastajia ajamaan lujaa. Lähialueen koululaiset joutuvat tämän vuoksi kulkemaan koulumatkat bussilla.
Espoon valtuusto hyväksyi viime syksynä Taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus- ja sopeutusohjelman, jolla hidastetaan menojen kasvua 147 miljoonaa euroa seuraavan viiden vuoden aikana. Tavoitteena on järjestää ja tuottaa palvelut kokonaistaloudellisesti järkevimmällä tavalla. Ohjelman mukaan perusopetuksen yksikkökokoja kasvatetaan ja tavoitteena on päästä 4+ sarjaisiin kouluihin. Tämä tarkoittaa, että jokaisella luokka-asteella olisi vähintään neljä rinnakkaisluokkaa. Tämä taas tarkoittaa sitä, että Espooseen halutaan jatkossa suuria koulukeskuksia. Ohjelmassa tosin todetaan myös, että jos olemassa olevia kouluja yhdistetään, koulumatkat eivät saisi kasvaa merkittävästi.
Ohjelman hyväksymisen jälkeen päätettiin, että Nuuksion kouluun ei ensi syksynä oteta ollenkaan ekaluokkalaisia. Enteileekö tämä, että Nuuksion koulu lakkautetaan ja Karhusuo koulu on jatkossa koko laajan alueen ainoa koulu? Tämä tarkoittaisi monella koululaisella yli 10 kilometrin koulumatkaa.
Kustannusten säästämiseksi tehdyt linjaukset johtavat kohtuuttomaan tilanteeseen harvaanasutussa Pohjois-Espoossa. Jokaisella lapsella pitää myös täällä olla oikeus lähikouluun, jonne pääsee kävellen tai pyörällä. Asumme mieheni kanssa hänen lapsuudenkodissaan, josta aikoinaan hiihdettiin kouluun. Tänä talvena sekin olisi hyvä vaihtoehto.
Uuteen valtuustoon tarvitaan valtuutettuja tulevalta POKE-alueelta. Vain me osaamme ja haluamme puolustaa alueen etua – vaatia lapsille oikeutta lähikouluun ja turvallisia kävely- ja pyöräteitä asuinalueilta kouluun. POKE tuo alueelle paljon uusia asukkaita eikä Karhusuon koulu yksin riitä. Nuuksion koulu on säilytettävä, sitä on uudistettava ja Heinästielle on tehtävä kävely- ja pyörätie. Jatkossa joudutaan joka tapauksessa arvioimaan, riittävätkö edes nykyiset koulut kasvavan alueen tarpeisiin.
Hannele Kerola
Nuuksio-seuran puheenjohtaja,varavaltuutettu
Antti Aarnio: Riittääkö metron kapasiteetti tulevaisuudessa?
Korona-aikana joukkoliikenteen käyttö on vähentynyt, mutta joukkoliikenteen kulta-ajat ovat vasta edessäpäin. Iso kysymys on se, riittääkö länsimetron kapasiteetti tulevaisuudessa. Etelä-Espoo kasvaa voimakkaasti ja riskinä on se, että kymmenien tuhansien uusien espoolaisten matkanteko metrolla vaikeutuu, koska metro on yksinkertaisesti täynnä matkustajia. Mukaan ei mahdu.
HSL:n keväällä 2018 tekemien ja kesällä 2020 päivittämien liikenne-ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudun maankäytön kehittyessä tulee metron matkustajamäärä ylittämään sen kapasiteetin tämän vuosikymmenen aikana. 2030-luvulla tullaan metrossa matkustamaan ruuhka-aikoina kuin sillit suolassa. Ennusteisiin liittyy toki aina epävarmuutta.
Asioihin pitää kuitenkin varautua ja HKL, HSL, Länsimetro Oy ja Espoon kaupunki ovat sopineet yhteistyöstä metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi. Alkuvaiheessa pyritään parantamaan matkustajaohjausta ja kaluston käytettävyyttä. Keskeisin kehitystoimenpide on kuitenkin metron liikenteenohjausjärjestelmän vaiheittainen uudistus, joka pääasiallisesti kohdistuu 2030-luvulle.
Liikenneohjausjärjestelmän uudistaminen toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisen vaiheen uudistus voi tuoda metrolle jopa 25 % kapasiteettilisäyksen ja toinen uudistus saman verran. Nämä investoinnit maksavat noin 200-250 miljoonaa euroa, josta Espoon osuus tulee olemaan noin kolmannes. Espoon valtuusto tulee käymään tulevilla valtuustokausilla vielä monta kipakkaa keskustelua metroon liittyen.
Nämä investoinnit ovat välttämättömiä, joten ne pitää mielestäni toteuttaa. Isompi kysymys on se, riittävätkö nuo toimenpiteet vai tarvitaanko lisäksi metroinfraa parantavia investointeja (uusia sivuraiteita, täysautomaatiota jne). Silloin investointikustannukset ovat todella korkeita. Mutta olemme viisaampi sitten, kun metro kulkee Kivenlahteen saakka ja metroa päästään testaamaan käytännössä.
Mukavia joukkoliikennematkoja!
Antti Aarnio
varavaltuutettu, HSL:n hallituksen jäsen (sd)
Demarinuoret: Nuorisotyöstä ja koronasta
Nuorisotyö - oikeaa asiaa liian vähän, liian myöhään
Suomessa on useita kultaisia nuorisotyöntekijöitä ja psykologeja, jotka tekevät äärimmäisen tärkeää työtä. Resursseja ja aikaa nuorisotyöltä kuitenkin puuttuu merkittävästi.
Ensinnäkin nuorisotyö ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat sekavia. Luukkuja joista voi hakea apua on monia, mutta mikään niistä ei tunnu antavan apua - ainakaan pitkäaikaikaista. Palveluita tarjotaan eri kunnissa huomattavasti eri tavoin ja sotkua vain kaunistaa niin Suomen - kuin maakunnan laajuiset lisäpalvelut. Idea laajasta ja laadukkaasta avusta on kaunis, mutta mielenterveysongelmista kärsivä nuori ei välttämättä ole kykenevä metsästämään oikeaa oikeaa psykiatrista apua palveluviidakossa. Ja jos vaikka löytäisi paikan josta nuori saisi apua, jonot voivat parhaimmillaan olla puoli vuotta muutaman hoitokerran jaksoon.
Ongelma on myös auttavien työntekijöiden vähäisessä määrässä. Koska autettavia on liikaa, ei nuorten ongelmien juurisyihin keritä puuttumaan. Koska nuorten ongelmat ovat usein moniosaisia ja kompleksisia, päädytään liian usein lääkkeillä hoitamiseen. Väitän että monelle mielenterveysongelmaiselle nuorelle riittäisi keskustelu ammattiauttajan kanssa.
Nuoret ja korona
Tottakai on vielä mainittava koronaviruspandemia ja sen tuomat ongelmat. Koko tämä etäopiskelun kulta-aika vaikuttaa kaikkiin ihmisiin eri tavalla; toiset jäävät vain enemmän yksin, toiset taas löytävät uusia ihmissuhteita netin kautta. Vaikka toiset kokevatkin etähommien olevan oikein mielekkäitä, kaikilla on silti varmasti mielessä kysymys, että milloin tämä eristäytymishelvetti loppuu? Yllä mainuttu avun hakeminen ongelmiin joko helpottuu tai vaikeutuu etäilyn kautta, tai ongelmat vain kasaantuvat kotiin sängyn ja tietokoneen väliselle alueelle. Vaikeinta ehkä on se, ettei tähän ole ratkaisua. Kukaan meistä ei vielä voi tarkasti tietää, miten korona-ajan kotona yksinäistyminen näkyy nuorison keskuudessa pidemmällä ajalla, silloin jos joskus pääsemme poikkeustiloista eroon.
Loppuun ei voi muuta todeta, kun että pidetäänhän toisistamme huolta, sekä tehdään sen tasoisia poliittisia päätöksiä ettei kenenkään tarvitsisi kokea yksinäisyyttä muuten kuin pieninä hetkellisinä tunteina. Hyvää ystävän- sekä ystävättömyydenpäivää!
Lauri Hietanen, 17-vuotias lukiolainen Espoosta, Demarinuori ja Debatin toimittaja
Vilma Nissinen, 16-vuotias 9-luokkalainen Espoosta, Demarinuori
Demarinuoret: Suomalainen ystävänpäivän nuorisotragedia
Sehän on totta, että selviytyäkseen yleisesti elämästä jokainen ihminen tarvitsee sosiaalisia ihmissuhteita ja läheisyyttä. Mutta entä jos näin ei olekaan? Näin ystävänpäivänä, samaan aikaan, kun joka tuutista tungetaan sydämiä ja rakkautta, sekä “osta kaverillekin” -tarjouksia, on hyvä hetkeksi pysähtyä ja miettiä niitä kaikkia, joilla ei ole ystävänpäivänä ketään, kenen kanssa sitä viettää.
Kyllä, jokainen meistä kokee joskus olevansa yksinäinen, mutta toiset kokevat sitä jatkuvasti. Pitkäaikainen yksinäistyminen sekä eristäytyminen voi johtaa yhteiskunnasta syrjäytymiseen, etenkin jos avun hakeminen muutenkin byrokraattisesta systeemistä tuntuu vaikealta ja ylitsepääsemättömältä.
Suomen syrjäytyneet nuoret
Ystävänpäivänä on hyvä muistella, että Suomessa on 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Se on lukumääräisesti yhtä suuri kuin yksi suomalainen ikäluokka. Tämä siis tarkoittaa että nuorista, joka Yhdistyneiden kansakuntien mukaan tarkoittaa muuten kaikkia 15-24-vuotiaita, joka yhdeksäs on syrjäytynyt. Syrjäytyminen on massiivinen ongelma sekä yksilölle että yhteiskunnalle, ja päättäjien tulisi ruveta välittömästi toimiin nuorten pelastamiseksi.
“Okei cool - Suomessa on siis nuoria jotka istuu kotonaan ja pelaa videopelejä. Voidaanko nyt puhua taas susien ampumisesta?”
Ei voida.
Nuorten syrjäytyminen on äärimmäisen vakava ongelma, joka jättää yhteiskuntaan arpia vuosikymmeniksi. Syrjäytyminen on haaste niin taloudelle, demokratialle ja sitäkin enemmän se on henkilökohtainen tragedia. Mutta mikä on suomalaisten nuorten syrjäytymistarina - mitä siinä on tapahtunut ja millaisen lopetuksen haluamme sille kirjoittaa?
Nuoret elää vastakohtaisuuksien aikaa
Suomalaiset nuoret syrjäytyvät, sillä ongelmat tuppaavat kasaantumaan valmiiksi heikossa asemassa olevien päälle. Nuoret elävät monella tavalla vastakohtaisuuksien aikaa, joka näkyy monen nuoren uupumisena.
Esimerkiksi koulupudokkuus ja -uupumus kaikissa opinasteissa on hyvä esimerkki tästä. Opetussuunnitelmiin on vain lisätty entisen päälle ottamatta mitään pois. Tämä luo valtavasti taakkaa yhdistettynä siihen, että korkeakouluopinnoista haaveileminen on likimain mahdotonta ilman tarkkaa urasuunnitelmaa 13-vuotiaana.
Jos koulu-uupumuksesta kärsivä nuori ei valmiiksi ollut kiusattu tai yksinäinen, ei tilanne ainakaan parane epäonnistumisia kohdatessa. Tässä vaiheessa kun kaikki tuntuu menemään pieleen, astuu päihteet joidenkin kohdalla kuvioihin. Vaikka nuoret juovat entistä vähemmän alkoholia niin että Viron talous kärsii, on päihteidenkin käyttö pirstaloitunutta. Yhä useampi nuori on täysin päihteetön samalla kun eksistentiaalikriisistä kärsivät teinit käyttävät yhä enemmä ja vahvempia päihteitä, entistä nuorempana.
Kaiken tämän keskellä elämme sitä kultaista nuoruutta.
Lauri Hietanen, 17-vuotias lukiolainen Espoosta, Demarinuori ja Debatin toimittaja
Vilma Nissinen,16-vuotias 9-luokkalainen Espoosta, Demarinuori
Markku Sistonen vaalityössä
Juuri nyt on huikea upea talvi. Valtuustoryhmämme puheenjohtaja kaivoi oman puolueosastonsa varastosta leutoina vaalitalvina jakamatta jääneet pulkat, ja jakoi ne nyt ilmaiseksi 17.2 Puolarmaarin ulkoilukentällä. Monelle perheelle viime kuukaudet ovat olleet taloudellisesi kovat.
- Kaikki män, eikä piisannutkaan, Sista iski silmää.
Juri Aaltonen vaalityössä
Valtuutettu ja demarien kaupunginhalliuksen jäsen Juri Aaltonen on myös Tapiolan osaston uusi puheenjohtaja. Häntä - kuten muitakin tapiolalaisia kismittää Tapiolan uimahallin tilanne.
NIINPÄ Tapiolan sosialidemokraatit ry järjesti 2.2. yleisötilaisuuden Tapiolan uimahallin tulevaisuudesta. Miksi hallin seinää siirretään vähäisesti? Miksi kerroskorkeutta pitää nostaa pukutiloissa? Tilaisuudessa selvisi myös, että ns. vanhaan laajennusosaan selvitetään pienen opetusaltaan lisäämistä. Uimaan pitäisi päästä 2024.
Tilaisuuden tallenne löytyy osoitteessa:
Demarit sitoutuvat turvallisiin vaaleihin ja kampanjointiin
SITOUDUMME TURVALLISIIN VAALEIHIN JA KAMPANJOINTIIN 15.2.2021
Mieli tekisi toreille ja ihmisten pariin tapaamaan, keskustelemaan ja juttelemaan, mutta vastuullisina tekijöinä pidetään nämä vaalit turvallisuus edellä!
❤️
Muiden Espoon valtuustopuolueiden kanssa yhdessä (poislukien siniset ja perussuomalaiset), olemme sopineet että koronaviruksesta huolimatta 18.4.2021 järjestettävät kuntavaalit pystytään Espoossa järjestämään mahdollisimman turvallisesti.
”Mukana olevat puolueet ovat sitoutuneet noudattamaan omissa kampanjoissaan Aluehallintoviraston ja muiden viranomaisten määräyksiä sekä rajoituksia. Samoin puolueet ohjeistavat aktiivisesti ehdokkaitaan voimassa olevista viranomaisen määräyksistä ja rajoituksista sekä miten kampanjoida turvallisesti.”
Aluehallintovirasto on sivuillaan todennut, että määräykset kokoontumisrajoituksista koskevat myös vaalikampanjoinnissa järjestettäviä yleisötilaisuuksia. Vaalikampanjointi ei oikeuta poikkeamaan kokoontumisrajoituksista. Aluehallintoviraston mukaan yleisötilaisuudeksi vaalikampanjoinnissa katsotaan toiminta, jonne houkutellaan väkeä yhtäaikaisesti paikalle mainostamalla tilaisuutta ennakkoon esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Avi kuitenkin täsmentää, että kuitenkaan esimerkiksi pelkkä esitteiden tai tuotteiden jakaminen satunnaisille ohikulkijoille ei ole viranomaisten mukaan yleisötilaisuus.
Lisää Avin ohjeistuksista täällä:https://avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta
Ps. muistetaan pitää muutoin yhteyttä kaikkiin, erityisesti ikäihmisiin ja muihin riskiryhmän edustajiin, jotka joutuvat erityisesti olemaan eristyksissä!
Hannele Kerola vaalityössä
Uudet raideyhteydet ovat tärkeitä, mutta hyötyvätkö radan varren kaupungit 100 metriä leveästä maastokäytävästä vai meneekö juna vauhdilla ohi? Kannattaako uhrata arvokkaat luontokohteet ja suojelualueet?
Tallenne ministeri Timo Harakan kanssa käydystä keskustelusta Turun Tunnin junasta löytyy yhä. Facebook-live on katsotavissa mm. osoitteessa:
https://www.instagram.com/tv/CLfNZJfHvS_/?igshid=1bxu62bty37et
Maria Guzenina vaalityössä
Startti kesti 1,5 tuntia. Katseljoille esiteltiin yhdeksän osaston omaa kuntavaaliehdokasta. Kaikkiaan osastolla on noin 20 ehdokasta. Lähetyksen alussa katsojia oli 14-25. Mutta iltaan mennessä jo useita satoja.
Maria antoi avokkaita neuvoja vaalityöhön. Tilaisuuden juonsivat Maria Outinen ja Olli Lehtonen.
Mukana esiteltyjen joukossa oli kaksi valdemariakin: Olli ja Aulikki. Hyvin pärjäsivät.
Markku ja Martti uskovat yhä printtimainostukseen.
VAALITYÖSSÄ aivan keskeinen työkalu on ollu printtimainostus. Vaikka vaaleihin on vain kahdeksan viikkoa, vaalimainoksia ei juurikaan näy esim. Länsiväylässä. Valtuustoryhmämme puheenjohtajistosta Markku Sistonen ja Martti Hellström ovat jo olleet aktiivisia.
- Parhaat mainospaikat menevät nopeasti, Sista toteaa. Oma osastomme uskoo näkyvyyden merkitykseen.
MARTTI korostaa, että satsaus mainoksen visuaaliseen suunnittelun ammattilaisten osaamiseen on järkevä investointi. Mutta jokaisen ehdokkaan on hyvä miettiä myös oma 1 minuutin ns. hissipuhe: kuka olen, ja miksi juuri sinun kannattaa äänestää minua.
Valtuustovuosi 2020: Poimintoja Valdemari-lehtien jutuista

" Tänään olemme päättämässä viiden vuoden Taloudellisesti kestävä Espoo - ohjelmasta, emme vuoden 2021 budjetista. Ohjelman tarkoitus on turvata hyvät palvelut espoolaisille nyt ja tulevaisuudessa. Yhdenkään kaupungin talous ei kestä, jos menot kasvavat ja samaan aikaan tulot vähenevät. Velat pitää maksaa ja rahastojen varatkin loppuvat jossain vaiheessa.Tätä viiden vuoden ohjelman toteutumista on syytä seurata seuraavina vuosina tarkkaan ja päivittää matkan varrella. Meidän pitää arvioida työllisyyden ja verotulojen kehittymistä sekä mahdollisesti tarkistaa myös veroprosenttia.

Varavaltuutettu Olli Lehtonen muistutti vuoden viimeisessä lehdessä, että Espoon tulee varautua ikääntymisen haasteisiin.
torstai 11. kesäkuuta 2020
Valtuustoryhmä esittäytyy: Heini Saukkonen
Olen muuttanut Espooseen Jyväskylästä vuonna 2008, eli nyt tuli jo kymmenen vuotta täyteen! Espoosta on tullut koti.
Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri (sosiaalityö) ja psykoterapeutti. Olen työskennellyt sekä sosiaalitoimessa että psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja oppinut työssäni asiakkailtani paljon ihmiselämästä. Myös siitä, miten tärkeää osallisuus ja tasa-arvo ovat pienestä pitäen. Yhteiskunnalliset järjestelmät eivät voi vaikuttaa kaikkeen, mutta ne voivat monin tavoin rakentaa jokaisen omaa kasvua ja mahdollisuuksia tukevaa tasa-arvoa. Halu vaikuttaa on minulle ehkä hieman tällainen työperäinen sivuvaikutus, ja siksi olen lähtenyt mukaan kuntapolitiikkaan.
Lapsenhoidon ja kuntapolitiikan lisäksi luonto on lähellä sydäntäni. Minut on myös todistettavasti voinut bongata sambaamasta Helsingin kaduilta.
keskiviikko 10. kesäkuuta 2020
torstai 21. kesäkuuta 2018
Valtuustoryhmä esittäytyy: Hannele Kerola
Vuosien aikana olen ollut monessa mukana; Espoon kaupunginhallituksessa, ylikunnallisten HSL:n ja Ami-säätiön hallituksissa ja useissa Espoon lautakunnissa.
Kuntapolitiikassa minulle on tärkeintä oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentaminen. Kerätään veroja maksukyvyn mukaan ja tarjotaan peruspalvelut maksutta niitä tarvitseville. Kaiken pohjana on hyvin hoidettu kuntatalous. Nuukuus on hyve.
Tein pitkän uran valtiovarainministeriössä ja osan aikaa myös ulkoministeriössä. Siirryin syksyllä 2017 lainsäädäntöneuvoksen virasta yksityisyrittäjäksi ja perustin mieheni kanssa Nuuksion kansalaisapu Oy:n. Tarjoamme kohtuuhintaisia laki- ja talouspalveluja ja lisäksi annan Entressen kirjastossa maksutonta lakineuvontaa.
Vapaa-aikana pyöräilemme mieheni kanssa Suomessa ja ulkomailla. Aikaa jää myös viiden lastenlapsen kanssa puuhaamiseen.
perjantai 27. huhtikuuta 2018
Valtuustoryhmä esittäytyy: Martti Hellström
Hellström oli ensimmäisen valtuustokautensa paitsi valtuuston jäsen myös Nuorten elinvoimaisuus - kehittämisohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja. Vuoden 2016 ja kevään 2017 hän toimi valtuustoryhmän puheenjohtajana ja neuvottelijana
Nyt toisella valtuustokaudellaan Martti on valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja ja tiedottaja. Lisäksi hän on demarien toinen edustaja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa.
Martti on ollut molemmat valtuustokaudet Valdemari- nettilehden päätoimittaja.Hän kertoo lähteneensä mukaan politiikkaan ajamaan lasten, nuorten, kotien ja koulun asiaa.
Valtuustoryhmä esittäytyy: Juri Aaltonen
Vaaliteemojani 2017 kuntavaaleissa olivat rantaraitin parantaminen, maksuton varhaiskasvatus, Espoosta ihmisten metropoli ja espoolaisten yritysten toimintaedellytykset. Työ näiden puolesta jatkuu.
Olen kahden tyttären juristi-isä, syntyperäinen espoolainen ja lisäksi asunut hetken Helsingissä ja Vantaalla. Lapsuuteni olen viettänyt Espoon Tapiolassa ja hengaillut mm. Espoon rantaraitilla ennen kuin sitä kutsuttiin rantaraitiksi. Luonto, liikunta ja vesi ovat minulle tärkeitä. Ulkoilen aina kun pystyn havannakoiramme Leon kanssa Uudenmaan luontopoluilla.
Toimin tällä hetkellä SDPn edustajana Espoon kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa. Lisäksi olen mm. Espoon elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen jäsen ja Tapiolan sdp osaston varapuheenjohtaja.
Olen nimeni viitoittamasti juristi/lakimies. Koulutukseltani oikeustieteen lisensiaatti. Lisensiaattityössäni vertailin työtaisteluoikeutta Suomessa ja tärkeimmissä kauppakumppanimaissamme. Yhden lukukauden olen opiskellut Lontoossa.
Olen toiminut 2011 lukien Toimihenkilöliitto ERTO ry:n päätoimisena puheenjohtajana. Yhteiskuntavaikuttamisesta minulla on noin 20 vuoden kotimainen ja kansainvälinen kokemus toimihenkilöliitoissa (ERTO, STTK, OAJ, VvL, TeMe, Tekeri). Lapsena toimin mm. pienimuotoisesti yrittäjänä. Nykyiseen työtehtävääni siirryin Toimihenkilökeskusjärjestö STTKsta kansainvälisten asioiden päällikön tehtävästä.
Kaikkien pitäisi tehdä työtä sen hyväksi, että kaikilla, siis kaikilla, olisi parempi elämä. Hyvä elämä kuuluu kaikille.
Juri Aaltonen
OTL, valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen
Valtuustoryhmä esittäytyy: Maria Guzenina
Maria Guzenina on Espoon kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja. Maria oli demariryhmän ylivoimainen ääniharava 3308:lla äänellä. Hän toimi kesäkuusta 2011 toukokuuhun 2013 Jyrki Kataisen hallituksen peruspalveluministerinä. Tuona aikana syntyi mm. vanhus-palvelulaki. Kesäkuusta 2013 alkaen Maria on ollut Suomen Euroopan neuvoston valtuuskunnan puheenjohtaja.
Maria on ollut demaripuolueen toinen varapuheenjohtaja vuosina 2008- 2010 ja ensimmäinen varapuheenjohtaja vuosina 2010- 2012. Hän on ollut vuodesta 2008 saakka myös demarinaisten puheenjohtaja.
Maria toimi Espoossa sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana vuodet 2004-2008. Vuodet 2008-2011 hän oli valtuuston toinen puheenjohtaja. Tammikuusta 2014 alkaen Marialla on jälleen 2-vuotinen pesti puheenjohtajistoon. Häet on myös valittu demariryhmän puheenjohtajaksi vuosiksi 2014 ja 2015.
Tällä hetkellä Guzenina toimii Espoon kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana. Eduskunnassa hän työskentelee keskeisessä perustuslakivaliokunnassa.
http://www.mariaguzenina.net
Valtuustoryhmä esittäytyy: Markku Sistonen
Sistonen on myös Etelä-Espoon sosialidemokraattisen työväen yhdistyksen puheenjohtaja - isänsä Aarnen jäljissä.
keskiviikko 29. marraskuuta 2017
Valtuustoryhmä esittäytyy: Olli Lehtonen
" Olen Lintuvaarassa kasvanut, syntyperäinen espoolainen. Nelilapsisen perheen rakensimme Hanneleni kanssa Helsingin Herttoniemeen. Muutama vuosi sitten - neljänkymmenen helsinkiläisvuoden jälkeen - tuli aika muuttaa takaisin Lintuvaaraan. Tuntuu hyvältä, Leppävaaralla ja sen asukkailla on vahvat juuret ja historia. Tulevaisuus tehdään yhdessä.
Koulutukseltani olen valtiotieteen maisteri ja politiikka on ollut tiivis osa elämääni 70-luvun kouluneuvostovaaleista lähtien. Suurimman osan työurastani olen tehnyt vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten järjestöissä; sosiaalisihteerinä, toiminnanjohtajana, palvelutalon johtajana, asiantuntijana. ”Kuunnellaan heitä, jotka puhuvat hiljaisella äänellä” on myös poliittinen agendani. Hiljainen ääni kuuluu usein ikäihmisille tai vammaisille.
Hyviä hetkiä elämässä on paljon, yksi parhaimmista, kun veneen köydet on irrotettu ja keula kääntyy merituulta kohti."
tiistai 12. syyskuuta 2017
Valtuustoryhmä esittäytyy: Heidi Luukkanen
Valmistuin vuonna 1997 liiketalouden tradenomiksi ja toimin valmistumiseni jälkeen kirjanpitäjänä tietotekniikkakonsulttiyrityksessä. Omien lasteni oppimisvaikeuksien myötä aloin kuitenkin kiinnostua koulumaailmasta ja kun minut YT-neuvotteluissa irtisanottiin opiskelin koulunkäynninohjaajaksi vuonna 2012. Tuolla tiellä olen edelleen.
Työssäni kouluissa olen nähnyt läheltä nuorten pahoinvoinnin ja tuen tarpeet. Siitä sainkin luontevasti kantavan teemani vaaleihin ja tulevalle valtuustokaudelleni: kouluihin täytyy saada lisää moniammatillista tukea lapsille ja nuorille. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien lisäksi kouluissa, erityisesti yläkouluissa ja toisenasteella, tulisi olla esimerkiksi yhteisöpedagogeja tai sosionomeja auttamassa ja tukemassa nuoria.
Politiikassa olen tuore, Sosialidemokraattiseen puolueeseen liityin vasta juuri ennen vuoden 2017 Kunnallisvaaleja. Tulin valituksi ensikertalaisena, Kunnallisvaaleissa SDP:n 6. varavaltuutetuksi ja olen myös valtuustoryhmän jäsen. Ennen puolueeseen liittymistäni olen pyrkinyt toteuttamaan lähidemokratiaa lähinnä vanhempana, koulujen vanhempainyhdistyksissä ja johtokunnissa. Tälläkin hetkellä olen Järvenperän koulun johtokunnan puheenjohtaja.
Lasten ja nuorten hyvinvointi sekä syrjäytymisen ehkäisy ovat teemoja lähellä sydäntäni. Olinkin erityisen otettu valinnastani juuri liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajaksi. Teen voitavani lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä liikunnan että nuorisotyön keinoin.
Ollaan yhteyksissä!
Facebook: www.facebook,com/luukkanenheidi
Instagram: luukkanen_heidi
lauantai 3. joulukuuta 2016
Valtuustoryhmään uusi jäsen: Aulikki Pentikäinen
Kuntalaisten arjen huolet ja raskaat tilanteet ovat Aulikki Pentikäiselle tuttuja, sillä hän toimii Espoon kaupungin johtavana talous- ja velkaneuvojana ja vastaa myös sosiaalisesta luototuksesta. Työssään hän on nähnyt sen, että asumisen kalleus on yksi keskeinen syy velkaongelmiin työttömyyden ja muiden elämänkriisien ohella. Vuosien varrella Aulikki Pentikäinen on kutsuttu lukuisiin oikeusministeriön työryhmiin valmistelemaan maksukyvyttömyyteen ja perintään liittyvää lainsäädäntöä.
Vapaa-ajalla Aulikki lenkkeilee ja rentoutuu marjastaen ja sienestäen. Koulutukseltaan hän on maa- ja metsätaloustieteiden maisteri. ”Olen kuitenkin kuluttajaekonomisti, sillä pääaineeni yliopistossa oli kuluttajaekonomia. Maa- ja metsätalousosaaminen paikantuu lähinnä puunrankojen jalostamiseen klapeiksi omin lihasvoimin, Aulikki nauraa.
keskiviikko 27. huhtikuuta 2016
Valdemarin arkisto 2013-2020
NETTILEHDEN idea on otettu hyvin vastaan. Heti ensimmäisellä numerolla oli 796 lukukertaa.
Valdemari on vuoden joulukuuhun 2020 mennessä ilmestynyt 533 kertaa, ja siinä on julkaistu 794 juttua.Yhteensä kaikkia ilmestyneitä numeroita on luettu tähän mennessä lähes 33 349 kertaa!
Joka numerossa esitellään valtuustoryhmän ja valtuuston kokouksen demareille tärkeitä asioita. Kun uusi numero ilmestyy, vanhemmat jutut siirtyvät arkistoon. Jos jokin vanha juttu kiinnostaa, sen saa päätoimittajalta.
Vuosi 2013
ENSIMMÄISESSÄ Valdemarissa julkaistiin seuraavat jutut:
- Valdemari nro:1 on tässä!
- Puheenjohtajan puheenvuoro
- Demarien valtuustoryhmä koolla tammikuussa
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Veikko Simpanen
- Pelastetaan kaupungintalo!
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Johanna Värmälä
- Valdemari 2 on tässä uudistettuna!
- Puheenjohtaja puhuu!
- Valdemari näkyy ja vaikuttaa!
- Maria Guzenina-Richardson Honkamajalla
- Maaliskuun valtuustosta - lyhyesti
- ILMOITUS - Etelä-Espoon demarit
- Demarit vaativat hätäohjelmaa terveyskeskusjonojen poistamiseksi
- Demarivaltuutetut istuivat iltaa Gumbölessä
- Demarit aktiivisina Blominmäen asiassa
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Tarja Tallqvist
- Jarkko Rahkonen elvyttää Villiruusua
KOLMOS-numero ilmestyi huhtikuussa. Siinä oli seuraavat jutut:
- Valdemarin kolmas numero, olkaa hyvä!
- Terveyskeskus- ja vanhuspalvelut saatava kuntoon!
- Huhtikuun valtuuston kokouksesta - lyhyesti
- Valtuustoaloitteilla vaikutetaan
- Valdemarit Tallinnassa
- MAINOS: Demarien vappujuhla Läkkitorilla!
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Adbirahman Ali
- SDP julkaisi oman palvelustrategiansa
- Demarit eivät aja pakkoliitoksia
![]() |
NELOS-numero ilmestyi toukokuussa. Sisällysluettelossa olivat:
- Hienoa työtä, MGR!
- Jo neljäs Valdemari netissä!
- Demokraatti-lehti kehui Valdemaria!
- Valtuuston kokouksesta 20.5.- lyhyesti
- Demarit vaativat kestävää ratkaisua terveyskeskusten ongelmiin
- Maahanmuuttajat haluvat tehdä töitä
- Kuntapäivillä Oulussa
- Sivistystoimen organisaatiouudistus puhututtaa demareita
- Demarit mukaan valtuustosopimukseen?
- Espoon tarina: strategiaa uudella tavalla
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Martti Hellström
- Viides Valdemari, var så gud
- Valtuustoryhmä toivottaa hyvää kesää!
- Kesäkuun valtuuston kokouksesta - lyhyesti
- Sistosen poliittinen "ilmaveivi"
- Sivistystoimeen uusia tulosyksikkö: liikunta- ja nuorisotoimi
- Työväenopistoa koskevaa organisaatiouudistusta aletaan valmistella
- Demarit edelleen huolissaan pyrkimyksistä uittaa palvelusetelit terveyskeskuksiin
- Kesän jälkeen jälleen syksy!
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Antti Aarnio
KUUTOS-numeroon oli yhdistetty elo- ja syyskuun tapahtumia:
- Elo-syyskuun Valdemari on uunituore
- Länsimetro elvytyskohteeksi!
- Tervetuloa demarien teltoille!
- Syksyn ensimmäinen valtuuston kokous
- Terveisiä syyskuun valtuuston kokouksesta
- Terveyskeskusmaksuja ei saa korottaa!
- Valdemari ilmestyi paperiojenteena
- Demarit: Viherlaakson koulun sisäilmaongelmat on ratkaista!
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Liisa Kivekäs
- Demarit vaativat Mankin seisakkeen säilyttämistä
LOKAKUUNlehden teemoja olivat:
- Tässä uunituore Valdemari numero 7!
- Demarit hyväksyivät valtuustosopimuksen
- Budjettineuvottelut käynnistyvät
- Lokakuun valtuuston kokouksesta
- Talouskurimus kiirehtii kaupungintalon saneerausta
- Valtuustoryhmän edustajat onnittelivat Juha Metsoa
- Demarien lehti: Espoon Ruusu ilmestyy 6.11.
- Lähiaikojen demaritapahtumia
- Työpaikka auki Espoon demarien kunnallisjärjestössä
- Valtuustoryhmän verkostokortit
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Leena Luhtanen
MARRASKUUSSA ilmestyi numero 8. Tässä aiheita:
- Jo kahdeksas Valdemari on ilmestynyt
- Sopu talousarviosta
- Terveisiä Valtuuston kokouksesta 18.11.2013
- Mediatiedote 3.11: Espoon demarit puolustavat palveluita
- Valdemarit näkyivät Espoon Ruusussa
- Juhani Parisaari Aarno Turusen seuraajaksi
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Maria Guzenina-Richardson
- Demarien ryhmyri vaihtuu
- Harriet Klar on nyt Harriet Klar-Nykvist
JOULUKUUN puolivälissä ilmestyi vuoden viimeinen Valdemari:
- Tässä Valdemarin joulunumero 9
- Maria Guzenina-Richardson valtuustoryhmän
- Valtuustovuosi 2013
- Joulukuun valtuuston kokouksesta
- Talousarviokokous 4.12.-13
- Onnea Jukka ja Sinikka!
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Martti Tieaho
- Valdemari on ilmestynyt jo yhdeksän kertaa
- Hyvää Joulua ja Upeaa Uutta Vuotta 2014
HELMIKUUN alussa ilmestyi vuoden 2014 ensimmäinen Valdemari:
- Valdemari 1/2014
- Pääkirjoitus 8.2. 2014
- Taistelu omien terveyskeskusten puolesta jatkuu
- Kevään demaritapahtumia
- Korpilammella tasapainotus- ja tuottavuusseminaari 11.-12.2.
- Valtuustoryhmä kokoontuu viikkoa ennen valtuustoa
- MAINOS: Keskustelutilaisuus kouluasioista
- Tammikuun valtuston kokouksesta
- Iso huoli vanhusten aterioiden hinnasta
- Valdemareja ehdolla SDP:n puoluekokoukseen
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Jasminiitta Lumme
- Valdemarin lyhyt historia.
1.3. lopulla ilmestyi kakkosnumero. Siinä oli seuraavia juttuja:
- Valdemari 2/2014 on tässä. Olkaa hyvä!
- Demarit eivät hyväksy esitettyjä leikkauksia
- MAINOS: Demarilauantai 22.3.
- Valtuuston kokous 24.2.2014
- MAINOS: Nasima Razmyar Puikkarissa
- Valtuustoryhmä kokoontui 17.2.2014
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Hannele Kerola
- Korpilammen henki vm. 2014
- Demaritapahtumia!
- Montako valdemaria Seinäjoelle?
- Poikkihallinnolliset ohjelmaryhmät yhteisessä työpajassa
- Espoonlahdessa oli viikolla 9 demaripöhinää
- Valdemari on nyt ilmestynyt vuoden ajan!
HUHTIKUUSSA ilmestyi Valdemarin nro 4. Teemoja olivat:
- Kaikki Valdemarit pähkinänkuoressa
- Maria Guzenina-Richardson halutaan puoluehallitukseen
- Kohti SDP:n puoluekokousta
- Valtuuston kokous 14.4.
- Demarit vastustivat loppuun saakka ylimitoitettuja leikkauksia
- Länsimetron jatkossa aikalisä
- Blominmäen asialle lyötiin sinetti
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Maria Jungner
- Loppukevään demaritapahtumia
- Mainos: Toreilla tavataan

KESÄNUMERO ilmestyi 15.6. Lehden teemoja olivat
- Pääkirjoitus: Lämmin kiitos valtuustoryhmälle!
- Kevätkauden viimeisestä valtuuston kokouksesta
- Demarit vastustavat jättikaupunkia
- Terveisiä puoluekokouksesta
- SDP:llä on uusi puheenjohtaja
- Toukokuun valtuuston kokouksesta
- Demariyhteenvetoa keväästä 2014
- Kohti eduskuntaa
- Demaritapahtumia syksyllä 2014
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Markku Sistonen ja
- Valdemarin koko tarina
SYKSYN ensimmäinen numero ilmestyi. Lehden teemoja olivat:
- Edessä tiukka poliittinen syksy
- Faktoja vanhuspalveluiden tarpeesta
- Mainos: Demarit taas teltoilla
- Valtuuston syksyn ensimmäinen kokous
- Mediatiedote 13.8.-14
- Valtuustokysymys väistötilojen myöhästymisestä
- Koulujen väistötilojen myöhästymisestä
- Valtuustoryhmän kesäkokous
- Pelastuuko kaupungintalo?
- Keistä kansanedustajaehdokkaita?
- Nettilehden vanhat numerot
SYKSYN toinen nettilehti ilmestyi 5.10.-2014. Lehdessä oli seuraavia juttuja:
- Pääkirjoitus
- Metrokokous valtuustossa 29.9.
- Valtuustoryhmän jäsenet aktivisina Majvikissa
- Syyskuun ensimmäinen valtuuston kokous 8.9.-14
- Kaksi valtuustodemaria pyrkii eduskuntaan
- Osakeyhtiö, liikelaitos vai kaupungin oma tuotanto?
- Valtuuston demariryhmän jäseniä ehdolla seurakuntavaaleissa
- Teltoilla tavataan; Espoon demarien syksyn tapahtumia
- Mediakatsaus
- Onnittelut 68-vuotispäivän johdosta Martti Tieaholle!
- Espoossa avattiin monikulttuurisuustila
- Vahvempaa yhteistyötä
LOKAKUUN Valdemarin nro 8 teemoja olivat:
- Pääkirjoitus
- Valtuuston kokous 20.10.2014
- Eläköön itsenäinen Espoo!
- Valtuusto keskusteli kehitysohjelmista
- ESPOON ruusu ilmestyy jälleen
- Ritva Snabb valtuustoryhmän vs. sihteerinä
- Loppusyksyn demaritapahtumia
- Ihmisoikeuksien päivän tapahtuma Entressen kirjastossa 10.12
- Maria Guzenina ja Johanna Värmälä eduskuntaa!
- Muista äänestää seurakuntavaaleissa!
- Vuoden 2015 valtuuston kokoukset
- Espoon budjettia valmistellaan
- Valdemarit 2013-14
MARRASKUUN Valdemarin nro 9 teemoja olivat:
- Pääkirjoitus: Martti Tieaho in memoriam
- Marraskuun valtuuston kokous
- Mediatiedote 14.11.2014
- Espoon kunnianarvoisaa kaupungintaloa ei suojeltu
- Espoon ruusu ilmestyi 16.11.
- Uudenmaan maakuntaparlamentti haki ideoita mm. Virosta
- Demarit menestyivät seurakuntavaaleissa
- Suomenojan satamassa kuohuu!
- Jasminiitta Lumme: Tulevaisuuden oppimisympäristö Viherlaaksoon!
- Loppuvuoden demaritapahtumia
- Kosketuksia ihmisoikeuksiin 10.12.2014
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Helena Haapsaari
- Kaiken maailman Valdemarit :-)
JOULUKUUN valdemarin nro 10 teemoja olivat:
- Pääkirjoitus
- Valtuusto kokoontui joulukuussa kaksi kertaa
- Maria Guzenina nousee kaupunginhallitukseen
- Mediatiedote Espoon Asuntojen vesimittareista
- Kosketuksia ihmisoikeuksiin
- Espoo-mitalli Jasminiitta Lumpeelle
- Mediatiedote budjettisovusta
- Vuoden 2015 valtuuston kokoukset
- Hyvää Joulua!
- Arkisto
Vuosi 2015
TAMMIKUUN 2015 numeron teemoja olivat:
Pääkirjoitus
Espoolaisdemarien vuosi 2014 kuvina
Demarien valtuustoryhmä järjestäytyi
Tammikuun valtuuston kokous
Espoo ei halua jättikaupunkia!
Ketteryyttä uuden opiskelijahuoltolain soveltamiseen!
Demarit ja metropolihallinto
Demarien kannatus nousussa
Maria Guzenina eduskuntaan!
Johanna Värmälä eduskuntaan!
Antti Rinne Espoossa ma 2.2.2015

HELMIKUUN Valdemarin teemoja olivat:
Pääkirjoitus
Helmikuun valtuuston kokous
Kehitysohjelmat
Vaalipuffi
Hus palvelee Espoota hyvin
Valtuustoryhmä vaalipöhinässä
Eduskuntavaalit lähestyvät
Valtuustoryhmä esittäytyy: Kaisa Rastimo

Pääkirjoitus: Eduskuntavaalit 2015
Valtuuston kokouksesta 23.3.2015
Valtuustoseminaarin 26.3. satoa
Maria Guzenina matkalla eduskuntaan
Johanna Värmälä kampanjoi teltoilla ja somessa
Puffi: Demaritapahtuma 11.4. Kosketuksia vanhuuteen
KEVÄÄN viimeisen Valdemarin teemoja olivat:
Kesäajot sunnuntaina 14.6.
Kesäkuun valtuuston kokous
Kaikki ryhmät mukana neuvottelutuloksessa ulkoistuksista
Suomenojan venesataman kohtalo puhututtaa
Mediatiedote jättiulkoistuksista
Valtuuston kokous 18.5.
Huhtikuun valtuuston kokous
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Maria Guzenina eduskuntaan
Demareita teltoilla
Valtuustoryhmää täydennettiin
SYKSYN 2015 ensimmäisen Valdemarin teemoja olivat:
Pääkirjoitus
Syyskuun valtuuston kokous
Suurmielenosoitus 18.9.
Vuoden 2016 budjetti
Sivistystoimen talousseminaarissa
Lumenkaatopaikka Vanttilaan
Kohti kuntavaaleja 2017
Espoo Caterin inhouse-yhtiöksi
Elokuun valtuuston kokous
Terveisiä Karakalliopäiviltä
Syksyn 2015 demaritapahtumia
Eduskuntaryhmä kokousti Espoossa
MARRASKUUN Valdemarin teemoja olivat
Pääkirjoitus
Valtuustoryhmän Mediatiedote
Media noteerasi demarien neuvottelutavoitteet
Hallituksen kärki- /Espoon järkihankkeet - Espoon tulevaisuus
Marraskuun valtuustokokouksesta
Hannele Kerola: Karhusuon koulu taas tapetilla
Lokakuun valtuuston kokouksesta
Terveisiä piirin kokouksesta
Reijo Tuori eläkkeelle
Valdemarin arkisto
JOULUKUU Valdemarin 7/2015 teemoja olivat
Joulukuun pääkirjoitus
Valtuustoryhmän Avoin kansalaispaneeli 24.11.2015
Valtuuston budjettikokous 2.12.
Demarien ryhmäpuheenvuoro vuoden 2016 budjetista
Valtuuston kokouksesta 7.12.2015
Veikko Simpanen syvästi huolissaan vanhusten asiakasmaksuista
Valtuustovuosi 2015 demariryhmän silmin
Maria Guzenina valtuuston puheenjohtajaksi
Liisa Kivekäs kaupunginhallituksen jäseneksi
Kiitokset Jukka Vilskeelle hienosta työstä
Joni Vainikainen kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi
Demarivuosi 2016
Koko valtuuston seminaari 14.1.2016
Valtuustoryhmä esittäytyy: Jarkko Rahkonen
TAMMIKUUN valdemarin (2016:1) teemoja olivat
Pääkirjoitus
Valtuustovuoden 2016 asialistaa
Kunnianarvoisasta kaupungintalosta
Tammikuun valtuuston kokouksesta
Valtuuston uusi puheenjohtaja: Maria Guzenina
Ajatuksia valtuuston seminaarista Finns Omniassa
Demarien vastaus kaupunginjohdolle hallinnon kehittämisestä
Demariryhmälle uusi puheenjohtajisto
Mediatiedote Niipperin koulun väistöstä
HUHTIKUUN Valdemarin (2016:2) juttuja olivat
Pääkirjoitus: Totisesti elämme kummallisia aikoja
Demarit tekivät määrärahoitealoitteita
Valtuustoryhmän toimintakertomus sai kehuja edustajiston kokouksessa
Valtuustoryhmän pj. Martti Hellström: Ei vuoroluvulle!
Antti Aarnio: Turha kauhistella investointeja
Hannele Kerola: Rahastot käyttöön
Maaliskuun valtuuston kokous
HS kirjoitti helmikuun valtuuston kokouksesta
Päivähoitoasia nousi esiin myös Länsiväylässä
Helmikuun valtuuston kokous
Valtuustoryhmä aktiivisesti paikalla OTTO-maatteja vaatimassa.
Mediatiedote Niipperin koulun sisäilmaongelmista
TOUKOKUUN Valdemarin (2016:3) juttuja olivat
Pääkirjoitus: Elämme epäinhimillistä aikaa
Vuoroluku uhkaa ?
Valtuuston kokous 25.4.
Pakina: Ovatko Persut rasisteja?
Terveisiä piirikokouksesta
Hesari teki myös jutun terveyskeskusasiasta
Demarien valtuustokysymys Matinkylän terveyspalveluihin liittyen
Valtuustokysymys Espoon teatteritalosta
Valtuustoaloite hankintalaista
Valtuustokysymys koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi
Myös opettajien järjestö on ottanut kantaa koulukurjuuteen
KESÄKUUN Valdemarin (2016:4) juttuja olivat
Pääkirjoitus: Hyvää kesää!
Toukokuun kokouksesta
Valtuustoryhmä herkutteli
Kesäkuun valtuuston kokous
Länsimetro myöhästyy
Koulujen korjausvelka ei supistu itsestään
Valtuusto torjui demarien toiveen
Espoon teatteri maan alle?
Soteuudistus ei saa romuttaa Espoon taloutta
Ruusuja jaettiin äideille
Budjetin valmisteluprosessi on käynnissä
Terveisiä iltakoulusta
Onneksi olkoon Johanna ja Leena!
Syksyn demariohjelmaa
ELOKUUN Valdemarin (2016:5) juttuja olivat
Pääkirjoitus: viimeinen erä alkaa
Elokuun valtuuston kokous
Valtuusto tyrmäsi demarien parannusesitykset
Harvinaislaatuinen sitoumus
Espoon omiin yhtiöihin lisää avoimuutta!
Veroprosentti ja budjettineuvottelut
Veikko Simpasen valtuustoaloite vesimittareista
Tapiolan uimahallin sietämätön tilanne
Valtuustoryhmän syksyn kalenteria
Kunnallisjärjestön tervehdys
Puffi: Kävellen koulupaikkoja tytöille
SYYSKUUN Valdemarin/2016:6) juttuja olivat
Pääkirjoitus: Budjettineuvottelujen alla
Syyskuun valtuuston kokous
Mediatiedote: Espoon demarit haastavat kaupunginhallituksen kehys- ja veroprosenttiesityksen
Pitääkö virkamiehen vastata?
Leena Luhtanen ja Espoon teatteritalo
Mediatiedote: Laadukkaat peruspalvelut turvattava
Veikko Simpanen: Hallituspuolueiden valtuutetut leikkauslinjalla Espoossa
Veikko Simpanen: Pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen
Valtuustokausi jatkuu
Demarisyksyn ohjelmaa
Ensimmäiset demariehdokkaat
JOULUKUUN Valdemarin/2016:7) juttuja olivat:
Tule tapaamaan Valdemareja Lippulaivaan!
Pääkirjoitus
Valdemareja puoluekokoukseen
Demarien oma budjettiseminaari
Mediatiedote: Demarit valmiina Espoon budjettineuvotteluihin
Budjettineuvottelut 2016
Budjettisovusta tuli tällainen - myös demarien vaikutuksesta
Mediatiedote 23.11.Demarit ja vasemmistoliitto kävelivät Espoossa ulos budjettineuvotteluista
Demarien ulosmarssi Länsiväylässä
Demarien ulosmarssi Demokraatti-lehdessä
Demarien ulosmarssi Hesarissa
Lokakuun ensimmäinen valtuuston kokous
Lokakuun toinen valtuuston kokous
Espoon Ruusu ilmestyi 12.11.
Marraskuun ensimmäinen valtuuston kokous
Marraskuun toinen valtuuston kokous
Harriet Klar-Kristola- Espoon positiivisin?
Jo 90 ehdokasta Kohti kuntavaaleja
Valtuustoryhmään uusi jäsen: Aulikki Pentikäinen
Jouluun demaritapahtuma: Itsenäisyyspäivän juhla 6.12.
Vuosi 2017
HELMIKUUN Valdemarin 2017:1 juttuja olivat:
Pääkirjoitus
Tammikuun valtuustonkokous
Määräraha-aloite subventoimaan vanhusten ateriahintojen nousua
Kevään kiinnostavia tapahtumia
Demariehdokkaita
Lisäkaavoitukseen tarvitaan vauhtia ja porkkanoita
HUHTIKUUN Valdemarin 2017:2 juttuja olivat:
Pääkirjoitus: Uusin voimin kohti parempaa Espoota
Helmikuun valtuustosta
Valtuustoterveisiä maaliskuulta
Valtuustoryhmän toimintakertomus 2016
Homekouluista repesi iso riita
Vanhan valtuuston toiseksi viimeinen kokous; poimintoja
Jarkko Rahkonen: Vaalianalyysia
Uuden valtuuston 2017- 2021 demarit
Hyvää Vappua!
TOUKUUN Valdemari 3/2017 oli vanha valtuustoryhmän Valdemarin viimeinen numero. Se oli erikoisnumero, johon oli poimittu aiemmin julkaistuja juttuja koko valtuustokaudelta 2013- 2017. Kun tavallisesti lehdessä on kerrallaan 6- 10 juttua, tässä nyt niitä oli luettavana 127.
SYYSKUUN Valdemari 4/2017 oli uuden valtuustoryhmän Valdemarin ensimmäinen numero. Siinä oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Syyskuun valtuustonkokous
Mediatiedote: Hyvä arki kuuluu jokaiselle espoolaisille
Mediatiedote: Espoo velkaantuu massiivisesti. Tuloveroa nostettava vastuullisesti 0,25 %-yksikköä
Mediatiedote: Demarit vastustavat suunnitelmaa siirtää Espoon kansainvälisen koulua Otaniemeen
Valtuustoryhmän mediatiedote: Erityisoppilaiden koulukuljetusten turvallisuus ja laatu taattava Espoossa välittömästi !
Espoon kilpailutusinto ja erityisryhmien elintärkeät palvelut törmäyskurssilla? Case Kajon Oy
Valtuustoryhmämme 2017-2021
Elokuun valtuuston kokouksesta
Syksyn ensimmäinen ryhmän kokous
Uuden valtuuston ensimmäinen kokous
Demarien uusi valtuustoryhmä järjestäytyi
Valtuustoryhmän syksyn 2017 ohjelma
Valtuustoryhmä esittäytyy: Heidi Luukkanen
Valtuustoryhmä esittäytyy: Mika-Erik Walls
MARRASKUUN Valdemari 5/2017 oli syksyn toinen numero. Siinä oli seuraavat jutut:
Lokakuun valtuustosta
Valtuusto kunnioitti Karl Koivusen poismenoa
Demarien oma budjettiseminaari
Hesari kokosi ryhmien budjettitavoitteita
Marraskuun valtuustosta
Mediatiedote budjettineuvotteluista
Mitta täyttyi koulukyytisotkuista
Maakunta-uudistus: ei mitään hyötyä pk-seudulle
Jukka Vilske palasi demarien kunnallisjärjestön johtoon
Valdemarien loppusyksyn ohjelmaa
JOULUKUUN Valdemari 6/2017 kertasi politiikkavuoden. Siinä oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Joulukuun kaksi valtuustonkokousta
Budjettineuvottelut 2018
Demarien mediatiedote valinnanvapauslaista
Politiikan vuosi 2017
Demarien valtuustoryhmä 2013-2017
Politiikan tammikuu
Politiikan helmikuu
Luonnos
Politiikan maaliskuu
Espoon Ruusu 25.-26.3.2017
Jarkko Rahkosen vaalilehtinen
Politiikan huhtikuu
Demarien uusi valtuustoryhmä 2017-2021
Politiikan toukokuu
Politiikan kesäkuu
Politiikan kesälomalla heinäkuussa
Politiikan elokuu
Politiikan syyskuu
Politiikan lokakuu
Politiikan marraskuu
Politiikan joulukuu
Hyvää Joulua!
Vuosi 2018
HELMIKUUN alussa ilmestyi vuoden 2018 ensimmäinen Valdemari. Siinä oli seuraavat uudet jutut:
Pääkirjoitus
Demarit huolissaan kouluverkosta
Nuuksion koulua ei saa lakkautta!
Tammikuun valtuustokokous
Kaupungintalo puretaan!
Mediatiedote: vanhusten palvelut tarvitsevat hyvinvoivan henkilökunnan
Espoon joukkoliikenne on saatava kuntoon
Valtuustoaloite muovijätteen lajittelusta
Valtuustotoivomus lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurannasta
Valtuustokysymys: Toteutuvatko vanhuspalvelut Espoossa?
31.1.2018
Valtuustoaloite liityntäliikenteen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi
Valtuustokysymys väkivallasta kouluissa
Vuosi sitten
Kaksi vuotta sitten
Kolme vuotta sitten
Neljä vuotta sitten
Viisi vuotta sitten
VUODEN toinen valdemari ilmestyi vappuaattona. Siinä oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Vanhusten kotihoidon laiminlyönnit
Juri Aaltosen aloite koirien uimarannasta
Muistio valtuustonkokouksesta 19.3.
Muistio valtuustonkokouksesta 23.4.
Muistio valtuustonkokouksesta 25.2.
Valdemareja Kunnallisjärjestön kevätkokouksessa
Valdemareja Uudenmaanpiirin kevätkokouksessa
Kevätalven poliittisia uutisia - pakina
Länsimetro - kevättalven sitkeä uutisaihe - pakina
Viisi valdemaria ehdolla maakuntavaaleihin 2018
Viisi Valdemaria ehdolla eduskuntaan
Valtuustoryhmä esittäytyy: Martti Hellström
Valtuustoryhmä esittäytyy: Juri Aaltonen
Valtuustoryhmä esittäytyy: Maria Guzenina
Valtuustoryhmä esittäytyy: Markku Sistonen
VUODEN kolmas Valdemari ilmestyi kesäkuussa . Siinä oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Valtuustovuosi 2017-18 pähkinänkuoressa
Espoon asunnot
Muistio valtuuston toukokuun kokouksesta
Valtuustoryhmä tavattavissa 19.5.
4 kaupungin valtuustojen yhteiskokous
Valtuustoryhmä järjestäytyi
Muistio kesäkuun valtuuston kokouksesta
Vastenmielistä puhetta
Valtuustoaloite: kaupungin tonttivuokrien sitomiseksi paremmin käypää arvoa kuvaavaan hintaindeksiin
Valtuustokysymys koulunkäyntiavustajien aseman parantamisesta
Aulikki Pentikäinen: Maahanmuuttajanaisten työllisyys
Hannele Kerola: Espoon taloudenpidossa ei saa lipsua
Hyvää kesälomaa!
Jatkuu syksyllä ....
VUODEN neljäs Valdemari ilmestyi elokuun lopulla. Siinä oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Muistio elokuun valtuustonkokouksesta
Budjettineuvottelut ovat alkamassa
Demarit tarkkoina
Vaalikuumetta?
Mika-Erik Walls: Vammaispalvelut kuntoon
Joukkoliikenne on saatava kuntoon
Mediatiedote: HSL:n ratkaisut eivät riitä
Johanna Värmälä vaatii HSL:tä toimenpiteitä
Tulossa valtuustoryhmän seminaari 8.9.2018
Demarit moporetkelle
Pidetään mielessä
VUODEN 2018 viides Valdemari ilmestyi lokakuun lopulla. Siinä oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Muistio syyskuun valtuuston kokouksesta
Mediatiedote veroprosentista
Muistio lokakuun valtuuston kokouksesta
Valtuustotoivomus vastuullisista tekstiilihankinnoista
Valtuustokysymys ajanvarauksesta terveydenhoitoon
Valtuustokysymys Kansallisesta muistiohjelmasta
Ryhtiä hyvä HSL!
Viisi vuotta sitten: Budjettineuvottelut 2013 5 vuotta sitten.
Budjettineuvottelut käynnistyvät
Kolumni: Kaikki muu on turhaa paitsi puutarhanhoito!
Yksi valdemari ehdokkaana seurakuntavaaleissa
Viisi valdemaria ehdolla eduskuntaan
Syksyn demaritapahtumia
Kunnallisjärjestön puheenjohtajalta
VUODEN 2018 viimeinen Valdemari ilmestyi joulukuun lopulla. Siinä oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Budjettineuvottelut 2018
Valtuuston kokous 19.11.
Olli Lehtonen: Huolta vanhuspalveluista
Valtuuston kokous 5.12
Valtuuston kokous 10.12
Ali: Huoli maahanmuuttajien työllisyydestä
Johanna Värmälä ja Aulikki Pentikäinen budjetista
Juri Aaltonen: Bydjetista
Valtuustovuodesta 2018
Hyvää Joulua!
Valdemari läpi seurakuntavaaleissa
Vuosi 2019
Vuosi 2019
VUODEN 2019 ensimmäinen Valdemari ilmestyi helmikuun alussa.. Siinä oli seuraavat jutut:
Helmikuun pääkirjoitus
Muistio tammikuun valtuuston kokouksesta
Valtuustokysymys kotimaisista lähi-ja luomuruokaelintarvikkeista ja raaka- aineista
Eduskuntavaaliehdokas Abdirahman Ali
Eduskuntavaaliehdokas: Johanna Värmälä
Eduskuntavaaliehdokas Maria Guzenina
Mediatiedote: Vanhustenpalvelujen taso on taattava
Eduskuntavaaliehdokas Habiba Ali
Vaalimainos
VUODEN 2019 toinen Valdemari ilmestyi maaliskuussa. Siinä oli seuraavat jutut
Pääkirjoitus
Valtuustonkokous 25.2.2019
Valtuuston kokous 18.3. 2019
Valtuustokysymys vanhusten tarvitsemien palveluiden tasosta
Valtuustokysymyksestä syntyi hieno keskustelu
Mediatiedote
Aulis Pitkälän kanssa Gumbölessä
Maria Guzenina 289
Johanna Värmälä 298
Habiba Ali 305
Markku Sistonen 311
Ali Abdirahman 312
Demarien vaalitapahtumia
KESÄWALDEMARI ilmestyi 16.6.2019. Teemoja oli olivat
Pääkirjoitus
Valtuustoryhmä järjestäytyi
Muistio valtuuston toukokuun kokouksesta
Antti Aarnio: joukkoliikenne etenee ja paranee
Muistio kesäkuun valtuuston kokouksesta
VALTUUSTOALOITE Tupakoinnin kieltämisesta Espoon uimarannoilla
Valdemarit eduskuntavaaleissa 2019
Valtuustoryhmän syksy
Hyvää syntymäpäivää Aulikki ja Jukka!
Pormestari vai ei?
SYKSYN ensimmäinen numero ilmestyi marraskuussa. Numeron neljä juttuja olivat:
Pääkirjoitus
Valdemarien kesäseminaari
Mediatiedote
Muistio valtuuston elokuun kokouksesta
Hannele Kerola :Köyhyydestä
Espooseen pormestari???
Muistio valtuuston syyskuun kokouksesta
Muistio lokakuun valtustonkokouksesta
Lyhyesti
Demarien budjettiseminaari
Budjettineuvottelut ovat kännistyneet
VUODEN 2019 viides ja viimeinen Waldemar ilmestyi aatonaatona 23.12.
Valdemarin Joululehdessä oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Muistio marraskuun valtuuston kokouksesta
Budjettisopuun
Muistio valtuustonkokoksesta 4.12. 2019
Mediatiedote pormestarimallista
Muistio valtuustonkokouksesta 9.12.2019
Johanna Värmälä: Mielenterveyspalveluista ja investoinneista
Valdemareista...
Valtuustoryhmän puheenjohtajan joulukortti
Varapuheenjohtajan kortti
Päätoimittajan joulukortti
Joulukortti
Kortti Uuteen Vuoteen 2020
Uuden Vuoden kortti
Hyvän Joulun kortti
Yhä uusia kortteja
Joulu tulee!
Joulukortti!
Kortteja, kortteja...
Joulun ajan kortteja
Joulukortteja riittää...
Taas kortti
Joulukortit jatkuvat
Joulukortteja
Lisää joulukortteja
Lisää joulukortteja
Joulukortteja jatkuu...
VUODEN 2020 ensimmäinen VALDEMARI 2020: 1 ilmestyi juuri pääsiäisen alla.
Siinä oli seuraavat jutut:
Tammikuun valtuuston kokous
Pääkirjoitus
Helmikuun valtuuston kokous
Rantaraitti valmiiksi!
Puheenjohtajalta
Maaliskuun valtuuston kokous. Osa 1
Maaliskuun valtuusto. Osa 2
Espoo ja korona-kriisi
Vuoden 2021 talousarvion valmistelu alkoi
Hyvää Pääsiäistä!