sunnuntai 21. helmikuuta 2021

Valdemari 2021:1





Pääkirjoitus 21.2.2021

E
li  Hyvää Uutta Vuotta! Vuoden 2021 ensimmäinen Valdemari-nettilehti on uuni tuore vasta nyt.

NYT istuvan kaupunginvaltuuston viimeinen kevät on jo pitkällä. Vuodesta on seitsemän viikkoa  takana, ja kuntavaaleihin on aikaa kahdeksan viikkoa. Takana on kaksi valtuuston kokousta ja edessä vielä kolme. Sitten se on siinä. Ellei jotain rankkaa tapahdu. Niin tapahtui edellisten kuntavaalien yhteydessä. Niitä siirrettiin  sote-uudistuksen jaloista lokakuusta 2016 huhtikuuhun 2017.

Pääosa puolueista on hiljalleen  starttaamassa vaalityötä. Demareiden valtakunnallinen startti ajoittuu maaliskuun alkuun. Espoossa vaalityötä tehdään jo. 

Ehdokaslistoissa on vielä tilaa, ja headhuntereille on  tarvetta. 

ESPOON demarien listalla on jo tällä hetkellä hyvin monipuolinen ehdokasjoukko- ja mikä ilahdutavinta:  joukossa on  paljon nuoria.

NYKYISESTÄ demarien valtuustoryhmästä niin varsinaisista kuin varavaltuuteista pääosa on luvannut olla ehdokkaina.  Näin ovat  valtuutetuista jo tehneet:
  • Juri Aaltonen, 
  • Abdirahman Ali, 
  • Habiba Ali,  
  • Maria Guzenina, 
  • Martti Hellström,  
  • Liisa Kivekäs, 
  • Aulikki Pentikäinen, 
  • Markku Sistonen ja   
  • Johanna Värmälä. 
Iso takaisku on Leena Luhtasen poisjäänti listalta. 9 varavaltuutetuistamme on lupautunut ehdokkaaksi viisi: 
  • Antti Aarnio, 
  • Hannele Kerola,  
  • Olli Lehtonen, 
  • Heidi Luukkanen ja 
  • Iiris Mikkilä.
VUODEN ensimmäinen Valdemari kertoo alkutalven poliittisista päätöksistä demarisilmin. Pikkujuttuja on myös valdemarien vaalityöstä. Olemme saaneet tähän lehteen myös kaksi artikkelia demarinuorilta. Lehden pisimmässä jutussa luodaan napakka katsaus valtuustovuoteen 2020  poimimalla näytteitä viime vuoden viidestä Valdemari- lehdestä!

ALKAVA viikko on pääkaupunkiseudulla ns. hiihtolomaviikko. Oikein hyvää ja turvallista lomaa kaikille, joilla sellainen on!

Martti Hellström

 

Tammikuun valtuuston kokouksesta








T
ammikuun kokous pidetiin etänä Teamsilla. Paikalla salissa oli puheenjohtajan ja hallinnon lisäksi muutama valtuutettu. Valtuuston lista oli pääosin sanottaisiinko "helppo". Ihmisiä muuttaa, ja näin vapautuvia luotamuspaikkoja täytettiin. Ei riitoja tällä kertaa. Uusi pykälä oli "Nuorisovaltuuson aloitteett ja kannanotot. Näin valtuusto pääsi keskustelemaan niistä.


KALAJÄRVEN koulun rakennushanke kuumensi tunteita. Kouluun rakennetaan Espoon toiseksi suurin jumppasali, mutta monet olisivat halunneet vielä suurempaa. Sistonen rauhoitteli ja kiinnitti huomiota siihen, että myös ulkokenttään tulee satsata. 

Kaavoista ollaan aina eri mieltä. Toiset haluavat korkeista taloista asunoja uusille espoolaisille, toiset suojella luontoa ja pientaloalueita.

KOKOUS venyi, ja vastaukset valtuustoaloitteisin pöydättiin seuraavaan kokoukseen.


Aulikki Pentikäinen: Vanhat lähiöt ja täydennysrakentaminen

Valtuustokysymys:

MITEN ESPOO HUOLEHTII VANHOJEN LÄHIÖIDEN TASAPAINOSTA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA? 

Espoon rakentaminen suuntautuu suuralueille. Vanhoissa lähiöissä asukasmäärät eivät riitä lähipalveluiden säilyttämiseen, kun asiakasvirrat suuntautuvat ostosparatiiseihin. Vanhoissa - ja ennen niin kukoistavissa lähiössä - tarvitaan siis lisää asukkaita, jotta lähipalvelut säilyvät. 

Vanhoista lähiöistä voidaan mainita esimerkkinä Karakallio ja Viherlaakso, joita aikanaan suunniteltiin kokonaisuutena. Täydennysrakentaminen voi onnistuessaan edistää alueen elinvoimaa tai epäonnistuessaan tuottaa ongelmia, joita lähiöiden alkutaipaleilla on nähty.  Tämä ei olekaan ihme, kun uudelle alueelle tuli tuhatmäärin uusia asukkaita nopealla vauhdilla.  

Esimerkiksi Karakallioon on nyt suunnitteilla tai rakenteilla tusinan verran uusia kerrostaloja ja uusia asukkaita tulee alueelle jopa tuhansia nopealla vauhdilla.  Asukkaiden huolet kohdistuvat siihen, millainen asunto-alueesta kehittyy pitkällä tähtäimellä ja pelätään, että lähiöiden täydennysrakentaminen tapahtuu ilman kokonaisuuden hallintaa.   

Espoon asunto-ohjelmassa vuosille 2018-2021 todetaan, että

”…esimerkiksi 1970 -luvuilla rakennetuilla asuntoalueilla saattaa olla paljon suuria perheasuntoja, minkä vuoksi asuntokannan täydentäminen yksiöillä ja pienillä kaksioilla on perusteltua. Kaikki uudistuotanto ei vanhoilla alueillakaan voi kuitenkaan perustua pelkästään pieniin asuntoihin vaan myös vanhoilla alueilla on uudiskohteisiin tärkeää saada perheasuntoja. Asuntoalueiden tulee olla hallintamuodoltaan monipuolisia.” 

Edellä olevan perusteella me valtuutetut kysymme:

  • millainen täydennysrakentamisen prosessikaavio on ajatellen vanhojen lähiöiden täydennysrakentamista sisältäen vastaukset 
  • miten ja missä vaiheessa virkamiestaso tarkastelee alueen kokonaisuutta ja sen tarpeita ja uhkia ja alueen monipuolista täydennysrakentamista
  • millainen täydennysrakentamisen prosessi on ajatellen myös poliittista päätöksentekoa ja  missä vaiheessa poliittinen päätöksenteko voi arvioida kaavoitushankkeita alueen tasapainon näkökulmasta
  • millainen vaikutusvalta Espoon kaupungilla on asuntojen hallintamuotojen ja asuntojen koon suhteen, kun maanomistaja hakee lisäkaavoitusta omistamilleen alueille 

Espoossa 15. helmikuuta 2021

Aulikki Pentikäinen 


Helmikuun valtuuston kokouksesta












Espoon kaupunginvaluusto kokoontui etänä myös helmikuussa. Tekniikka oncloudosineen alkaa toimia. Ei ihan kaikilla. Päällimmäinen tunnelma liittyy kuitenkin kokouskäytäntöihin. Nuija ei oikein pysynyt puheenjohtaja Mykkäsen käsissä. Periaatteet siitä, millaisia toivomuksia otetaan käsittelyyn, haparoivat. Viimeistään uuden valtuuston on selkeytettävä käytänteitä.

KAAVAT hyväksyttiin. Miestentien osalta kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Satakielenrinne kyllä puhututti ja hylkäysesityksestäkin äänestettiin. Hulevesiohjelma hyväksyttiin.


TÄMÄN valtuusokauden aikana Espoossa on toiminut lautakuntien rinnalla neljä eri poikkihallinnollisa kehittysohjelmaa. Niiden työtä esiteltiin ja kehuttiin. Tosi paljon kehuja sai meidän  Habiba Alin puheenjohdittama osallisuva Espoo-kehittämisohjelma.

PÄÄOSA kokousajasta meni mm. vihreiden tekemiin aloitteisiin saatujen vastausten käsitelyyn. Vihreät ne osaavat ja jaksavat kaapata "ilmatilaa" kehumalla omia aloitteitaan, niiden johdosta tehtyjä toiveitaan ja toisiaan. Välillä muilta tuntuu loppuvan happi :-) . Mutta mallia kannattaa ottaa hyvin valmistelluista puheenvuoroista, paitsi pituuden osalta. Kaikella ystävyydellä. 

Kuulimme, että Espoo ei päässyt mukaan kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun - arpaonni ei suosinut. Koulukuljetuksia Espoo ei  omin päin ryhdy järjestämään kahteen eri osoitteeseen avioerolapsille. Kesäseteleitä, joiden avulla nuoret saisivat kesätöitä kannatettiin, mutta ei niin, että oma perhe saisi niitä kotitöihin. Yleisesi toivottiin, että Karhusaari saisi säilyä kaupunkilaisen virkistysalueena.

VARSINAINEN "sota" syntyi kokoomuksen valtuutetun ehdotuksesta rakentaa = selvityttää pienvenesatama Pitkäjärvelle.  Ehdotusta ajanut valtuutettu suututti jankutuksellaan niin omia kuin vieraita. 

Paljon onnea, Johanna!












Tammikuun valtuuston muutoin etänä pidetyssä kokouksessa paikalle saliin  oli pyydetty kukitettaviksi merkkivuosia täyttäneitä valuutettuja. Heidän joukossaan oli meidän  Johanna Värmälämme. Valdemari haluaa onnitella taitavaa ja kokenutta poliitikkoamme!

Markku Sistonen ja rekkaralli


LÄNSIVÄYLÄN toimittaja Katja Riihola tarttui valtuustoryhmämme  puheenjohtaja Markku Sistosen uutisvinkkiin

Sistonen oli suivaantunut saamiinsa tietoihin joiden mukaan  Helsinki-  neuvottelematta - suunnittelee satamatunnelia, joka ohjaisi Länsisataman kasvavan rekkaliikenteen koko-naisuudessaan Länsiväylälle ja Kehä I:lle. 

EI näin. Helsingin olisi pitänyt ottaa Espoo mukaan suunnittelupöytiin 

"  Kummeksuttaa kovasti, että Helsinki ajattelee asian koskevan vain heitä. Helsinkikeskeisyys näyttäytyy ikävällä tavalla."

Hannele Kerola: Lähikouluun kävellen tai pyörällä – tai hiihtäen

Espoo on suuri kaupunki, jonka Kehä III jakaa kahteen lähes yhtä suureen osaa. Kaikki kaupunkikeskukset ja suurin osa palveluista on Kehä III:n eteläpuolella. Pohjoispuolella asutus on pääosin pientaloja, asukkaita on harvakseen, palveluja on vähän ja välimatkat pitkiä. Alueen kehittäminen on vuosikausia odottanut Pohjois- ja keskiosien yleiskaavan eli POKE:n hyväksymistä.

Se, mikä toimii Etelä-Espoossa, ei välttämättä toimi Pohjois-Espoossa. Käytän esimerkkinä omaa kotiseutuani Nuuksio-Nupuria. 

Alueellamme on Karhusuon koulu ja Nuuksion koulu. Molemmat olivat aikaisemmin pieniä lähikouluja. Karhusuon koulu jouduttiin purkamaan sisäilmaongelmien vuoksi ja tilalle on rakennettu suuri koulukeskus. Rahasta ei ole tingitty ja koululla on nyt hienot tilat sekä ulkona että sisällä. Lähialueen lapset pääsevät kouluun kävellen tai pyörällä. Koulutien turvallisuutta lisää se, että vilkkaasti liikennöidylle Nupurintielle on saatu keskikorokkeet.

Nuuksion koulu on edelleen pieni lähikoulu, joka on rakennettu 1950-luvun alussa. Koulu on suurin piirtein alkuperäisessä mallissa ja oppilaita on vain 47. Koulun ohi kulkee mutkitteleva Heinästie, jossa on vain kapea piennar. Tie on hyväkuntoinen, mikä houkuttelee sekä autoilijoita että pyöräilyn harrastajia ajamaan lujaa. Lähialueen koululaiset joutuvat tämän vuoksi kulkemaan koulumatkat bussilla.

Espoon valtuusto hyväksyi viime syksynä Taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus- ja sopeutusohjelman, jolla hidastetaan menojen kasvua 147 miljoonaa euroa seuraavan viiden vuoden aikana. Tavoitteena on järjestää ja tuottaa palvelut kokonaistaloudellisesti järkevimmällä tavalla. Ohjelman mukaan perusopetuksen yksikkökokoja kasvatetaan ja tavoitteena on päästä 4+ sarjaisiin kouluihin. Tämä tarkoittaa, että jokaisella luokka-asteella olisi vähintään neljä rinnakkaisluokkaa. Tämä taas tarkoittaa sitä, että Espooseen halutaan jatkossa suuria koulukeskuksia. Ohjelmassa tosin todetaan myös, että jos olemassa olevia kouluja yhdistetään, koulumatkat eivät saisi kasvaa merkittävästi. 

Ohjelman hyväksymisen jälkeen päätettiin, että Nuuksion kouluun ei ensi syksynä oteta ollenkaan ekaluokkalaisia. Enteileekö tämä, että Nuuksion koulu lakkautetaan ja Karhusuo koulu on jatkossa koko laajan alueen ainoa koulu? Tämä tarkoittaisi monella koululaisella yli 10 kilometrin koulumatkaa. 

Kustannusten säästämiseksi tehdyt linjaukset johtavat kohtuuttomaan tilanteeseen harvaanasutussa Pohjois-Espoossa. Jokaisella lapsella pitää myös täällä olla oikeus lähikouluun, jonne pääsee kävellen tai pyörällä. Asumme mieheni kanssa hänen lapsuudenkodissaan, josta aikoinaan hiihdettiin kouluun. Tänä talvena sekin olisi hyvä vaihtoehto.

Uuteen valtuustoon tarvitaan valtuutettuja tulevalta POKE-alueelta. Vain me osaamme ja haluamme puolustaa alueen etua – vaatia lapsille oikeutta lähikouluun ja turvallisia kävely- ja pyöräteitä asuinalueilta kouluun. POKE tuo alueelle paljon uusia asukkaita eikä Karhusuon koulu yksin riitä. Nuuksion koulu on säilytettävä, sitä on uudistettava ja Heinästielle on tehtävä kävely- ja pyörätie. Jatkossa joudutaan joka tapauksessa arvioimaan, riittävätkö edes nykyiset koulut kasvavan alueen tarpeisiin.

Hannele Kerola

Nuuksio-seuran puheenjohtaja,varavaltuutettu   

Antti Aarnio: Riittääkö metron kapasiteetti tulevaisuudessa?







Korona-aikana joukkoliikenteen käyttö on vähentynyt, mutta joukkoliikenteen kulta-ajat ovat vasta edessäpäin. Iso kysymys on se, riittääkö länsimetron kapasiteetti tulevaisuudessa. Etelä-Espoo kasvaa voimakkaasti ja riskinä on se, että kymmenien tuhansien uusien espoolaisten matkanteko metrolla vaikeutuu, koska metro on yksinkertaisesti täynnä matkustajia. Mukaan ei mahdu.

 HSL:n keväällä 2018 tekemien ja kesällä 2020 päivittämien liikenne-ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudun maankäytön kehittyessä tulee metron matkustajamäärä ylittämään sen kapasiteetin tämän vuosikymmenen aikana. 2030-luvulla tullaan metrossa matkustamaan ruuhka-aikoina kuin sillit suolassa. Ennusteisiin liittyy toki aina epävarmuutta.

 Asioihin pitää kuitenkin varautua ja HKL, HSL, Länsimetro Oy ja Espoon kaupunki ovat sopineet yhteistyöstä metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi. Alkuvaiheessa pyritään parantamaan matkustajaohjausta ja kaluston käytettävyyttä. Keskeisin kehitystoimenpide on kuitenkin metron liikenteenohjausjärjestelmän vaiheittainen uudistus, joka pääasiallisesti kohdistuu 2030-luvulle.

 Liikenneohjausjärjestelmän uudistaminen toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisen vaiheen uudistus voi tuoda metrolle jopa 25 % kapasiteettilisäyksen ja toinen uudistus saman verran. Nämä investoinnit maksavat noin 200-250 miljoonaa euroa, josta Espoon osuus tulee olemaan noin kolmannes. Espoon valtuusto tulee käymään tulevilla valtuustokausilla vielä monta kipakkaa keskustelua metroon liittyen.

 Nämä investoinnit ovat välttämättömiä, joten ne pitää mielestäni toteuttaa. Isompi kysymys on se, riittävätkö nuo toimenpiteet vai tarvitaanko lisäksi metroinfraa parantavia investointeja (uusia sivuraiteita, täysautomaatiota jne).  Silloin investointikustannukset ovat todella korkeita. Mutta olemme viisaampi sitten, kun metro kulkee Kivenlahteen saakka ja metroa päästään testaamaan käytännössä.

 Mukavia joukkoliikennematkoja!

Antti Aarnio  

varavaltuutettu, HSL:n hallituksen jäsen (sd)


Demarinuoret: Nuorisotyöstä ja koronasta

Nuorisotyö - oikeaa asiaa liian vähän, liian myöhään

Suomessa on useita kultaisia nuorisotyöntekijöitä ja psykologeja, jotka tekevät äärimmäisen tärkeää työtä. Resursseja ja aikaa nuorisotyöltä kuitenkin puuttuu merkittävästi. 

Ensinnäkin nuorisotyö ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat sekavia. Luukkuja joista voi hakea apua on monia, mutta mikään niistä ei tunnu antavan apua - ainakaan pitkäaikaikaista. Palveluita tarjotaan eri kunnissa huomattavasti eri tavoin ja sotkua vain kaunistaa niin Suomen - kuin maakunnan laajuiset lisäpalvelut. Idea laajasta ja laadukkaasta avusta on kaunis, mutta mielenterveysongelmista kärsivä nuori ei välttämättä ole kykenevä metsästämään oikeaa oikeaa psykiatrista apua palveluviidakossa. Ja jos vaikka löytäisi paikan josta nuori saisi apua, jonot voivat parhaimmillaan olla puoli vuotta muutaman hoitokerran jaksoon.

Ongelma on myös auttavien työntekijöiden vähäisessä määrässä. Koska autettavia on liikaa, ei nuorten ongelmien juurisyihin keritä puuttumaan. Koska nuorten ongelmat ovat usein moniosaisia ja kompleksisia, päädytään liian usein lääkkeillä hoitamiseen. Väitän että monelle mielenterveysongelmaiselle nuorelle riittäisi keskustelu ammattiauttajan kanssa.

Nuoret ja korona

Tottakai on vielä mainittava koronaviruspandemia ja sen tuomat ongelmat. Koko tämä etäopiskelun kulta-aika vaikuttaa kaikkiin ihmisiin eri tavalla; toiset jäävät vain enemmän yksin, toiset taas löytävät uusia ihmissuhteita netin kautta. Vaikka toiset kokevatkin etähommien olevan oikein mielekkäitä, kaikilla on silti varmasti mielessä kysymys, että milloin tämä eristäytymishelvetti loppuu? Yllä mainuttu avun hakeminen ongelmiin joko helpottuu tai vaikeutuu etäilyn kautta, tai ongelmat vain kasaantuvat kotiin sängyn ja tietokoneen väliselle alueelle. Vaikeinta ehkä on se, ettei tähän ole ratkaisua. Kukaan meistä ei vielä voi tarkasti tietää, miten korona-ajan kotona yksinäistyminen näkyy nuorison keskuudessa pidemmällä ajalla, silloin jos joskus pääsemme poikkeustiloista eroon.

Loppuun ei voi muuta todeta, kun että pidetäänhän toisistamme huolta, sekä tehdään sen tasoisia poliittisia päätöksiä ettei kenenkään tarvitsisi kokea yksinäisyyttä muuten kuin pieninä hetkellisinä tunteina. Hyvää ystävän- sekä ystävättömyydenpäivää!


Lauri Hietanen,
17-vuotias lukiolainen Espoosta, Demarinuori ja Debatin toimittaja




Vilma Nissinen, 16-vuotias 9-luokkalainen Espoosta, Demarinuori


Demarinuoret: Suomalainen ystävänpäivän nuorisotragedia

Sehän on totta, että selviytyäkseen yleisesti elämästä jokainen ihminen tarvitsee sosiaalisia ihmissuhteita ja läheisyyttä. Mutta entä jos näin ei olekaan? Näin ystävänpäivänä, samaan aikaan, kun joka tuutista tungetaan sydämiä ja rakkautta, sekä “osta kaverillekin” -tarjouksia, on hyvä hetkeksi pysähtyä ja miettiä niitä kaikkia, joilla ei ole ystävänpäivänä ketään, kenen kanssa sitä viettää.

Kyllä, jokainen meistä kokee joskus olevansa yksinäinen, mutta toiset kokevat sitä jatkuvasti. Pitkäaikainen yksinäistyminen sekä eristäytyminen voi johtaa yhteiskunnasta syrjäytymiseen, etenkin jos avun hakeminen muutenkin byrokraattisesta systeemistä tuntuu vaikealta ja ylitsepääsemättömältä.

Suomen syrjäytyneet nuoret

Ystävänpäivänä on hyvä muistella, että Suomessa on 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Se on lukumääräisesti yhtä suuri kuin yksi suomalainen ikäluokka. Tämä siis tarkoittaa että nuorista, joka Yhdistyneiden kansakuntien mukaan tarkoittaa muuten kaikkia 15-24-vuotiaita, joka yhdeksäs on syrjäytynyt. Syrjäytyminen on massiivinen ongelma sekä yksilölle että yhteiskunnalle, ja päättäjien tulisi ruveta välittömästi toimiin nuorten pelastamiseksi.

“Okei cool - Suomessa on siis nuoria jotka istuu kotonaan ja pelaa videopelejä. Voidaanko nyt puhua taas susien ampumisesta?”

Ei voida.

Nuorten syrjäytyminen on äärimmäisen vakava ongelma, joka jättää yhteiskuntaan arpia vuosikymmeniksi. Syrjäytyminen on haaste niin taloudelle, demokratialle ja sitäkin enemmän se on henkilökohtainen tragedia. Mutta mikä on suomalaisten nuorten syrjäytymistarina - mitä siinä on tapahtunut ja millaisen lopetuksen haluamme sille kirjoittaa?

Nuoret elää vastakohtaisuuksien aikaa

Suomalaiset nuoret syrjäytyvät, sillä ongelmat tuppaavat kasaantumaan valmiiksi heikossa asemassa olevien päälle. Nuoret elävät monella tavalla vastakohtaisuuksien aikaa, joka näkyy monen nuoren uupumisena.

Esimerkiksi koulupudokkuus ja -uupumus kaikissa opinasteissa on hyvä esimerkki tästä. Opetussuunnitelmiin on vain lisätty entisen päälle ottamatta mitään pois. Tämä luo valtavasti taakkaa yhdistettynä siihen, että korkeakouluopinnoista haaveileminen on likimain mahdotonta ilman tarkkaa urasuunnitelmaa 13-vuotiaana.

Jos koulu-uupumuksesta kärsivä nuori ei valmiiksi ollut kiusattu tai yksinäinen, ei tilanne ainakaan parane epäonnistumisia kohdatessa. Tässä vaiheessa kun kaikki tuntuu menemään pieleen, astuu päihteet joidenkin kohdalla kuvioihin. Vaikka nuoret juovat entistä vähemmän alkoholia niin että Viron talous kärsii, on päihteidenkin käyttö pirstaloitunutta. Yhä useampi nuori on täysin päihteetön samalla kun eksistentiaalikriisistä kärsivät teinit käyttävät yhä enemmä ja vahvempia päihteitä, entistä nuorempana.

Kaiken tämän keskellä elämme sitä kultaista nuoruutta.


Lauri Hietanen,
17-vuotias lukiolainen Espoosta, Demarinuori ja Debatin toimittaja




Vilma Nissinen,16-vuotias 9-luokkalainen Espoosta, Demarinuori

Markku Sistonen vaalityössä




Juuri nyt on huikea upea  talvi. Valtuustoryhmämme  puheenjohtaja kaivoi oman puolueosastonsa varastosta leutoina vaalitalvina jakamatta jääneet pulkat, ja jakoi ne nyt ilmaiseksi 17.2  Puolarmaarin ulkoilukentällä. Monelle perheelle viime kuukaudet ovat olleet taloudellisesi kovat.  

- Kaikki män, eikä piisannutkaan, Sista iski silmää.



Juri Aaltonen vaalityössä

 




Valtuutettu ja demarien kaupunginhalliuksen jäsen Juri Aaltonen on myös Tapiolan osaston uusi puheenjohtaja. Häntä - kuten muitakin tapiolalaisia kismittää  Tapiolan uimahallin tilanne.

NIINPÄ Tapiolan sosialidemokraatit ry järjesti 2.2. yleisötilaisuuden Tapiolan uimahallin tulevaisuudesta. Miksi hallin seinää siirretään vähäisesti?  Miksi kerroskorkeutta pitää nostaa pukutiloissa? Tilaisuudessa  selvisi myös, että ns. vanhaan laajennusosaan selvitetään pienen opetusaltaan lisäämistä. Uimaan pitäisi päästä 2024.




 







Tilaisuuden tallenne löytyy osoitteessa:

 https://youtu.be/XL07j2L_2Tw

Demarit sitoutuvat turvallisiin vaaleihin ja kampanjointiin



SITOUDUMME TURVALLISIIN VAALEIHIN JA KAMPANJOINTIIN 15.2.2021

Mieli tekisi toreille ja ihmisten pariin tapaamaan, keskustelemaan ja juttelemaan, mutta vastuullisina tekijöinä pidetään nämä vaalit turvallisuus edellä!

❤️

Muiden Espoon valtuustopuolueiden kanssa yhdessä (poislukien siniset ja perussuomalaiset), olemme sopineet että koronaviruksesta huolimatta 18.4.2021 järjestettävät kuntavaalit pystytään Espoossa järjestämään mahdollisimman turvallisesti. 

”Mukana olevat puolueet ovat sitoutuneet noudattamaan omissa kampanjoissaan Aluehallintoviraston ja muiden viranomaisten määräyksiä sekä rajoituksia. Samoin puolueet ohjeistavat aktiivisesti ehdokkaitaan voimassa olevista viranomaisen määräyksistä ja rajoituksista sekä miten kampanjoida turvallisesti.”

Aluehallintovirasto on sivuillaan todennut, että määräykset kokoontumisrajoituksista koskevat myös vaalikampanjoinnissa järjestettäviä yleisötilaisuuksia. Vaalikampanjointi ei oikeuta poikkeamaan kokoontumisrajoituksista. Aluehallintoviraston mukaan yleisötilaisuudeksi vaalikampanjoinnissa katsotaan toiminta, jonne houkutellaan väkeä yhtäaikaisesti paikalle mainostamalla tilaisuutta ennakkoon esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. 

Avi kuitenkin täsmentää, että kuitenkaan esimerkiksi pelkkä esitteiden tai tuotteiden jakaminen satunnaisille ohikulkijoille ei ole viranomaisten mukaan yleisötilaisuus. 

Lisää Avin ohjeistuksista täällä:https://avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta

Ps. muistetaan pitää muutoin yhteyttä kaikkiin, erityisesti ikäihmisiin ja muihin riskiryhmän edustajiin, jotka joutuvat erityisesti olemaan eristyksissä!

Hannele Kerola vaalityössä


 


'
Varavaltuutettu Hannele Kerola on tehnyt hienon digiloikan. Hän  toteutti Facebookissa  tietoiskun :









Uudet raideyhteydet ovat tärkeitä, mutta hyötyvätkö radan varren kaupungit 100 metriä leveästä maastokäytävästä vai meneekö juna vauhdilla ohi? Kannattaako uhrata arvokkaat luontokohteet ja suojelualueet? 

Tallenne ministeri Timo Harakan kanssa käydystä keskustelusta Turun Tunnin junasta löytyy yhä.  Facebook-live on katsotavissa mm. osoitteessa:

https://www.instagram.com/tv/CLfNZJfHvS_/?igshid=1bxu62bty37et

 https://www.facebook.com/hannele.kerola

Maria Guzenina vaalityössä


 


'
Valtuutettu  ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, kansanedustajamme Mari Guzenina on myös kokenut some- vaikuttaja. Hänen twitter-tilillään on tuhansia seuraajia. Maria myös sparraa ja  innostaa muita demariehdokkaita.





KUVA: Espoon demari/Kirsi Nyqvist




 






Sunnuntaina 21.2.2021 Maria  oli mukana Suur-Leppävaaran  demarien vaalistartissa -




Startti kesti 1,5 tuntia. Katseljoille esiteltiin yhdeksän osaston omaa kuntavaaliehdokasta. Kaikkiaan osastolla on noin 20 ehdokasta. Lähetyksen alussa katsojia oli 14-25. Mutta iltaan mennessä jo useita satoja.

Maria antoi avokkaita neuvoja vaalityöhön. Tilaisuuden juonsivat Maria Outinen ja Olli Lehtonen.



 




Mukana esiteltyjen joukossa oli kaksi valdemariakin: Olli ja Aulikki. Hyvin pärjäsivät.






Markku ja Martti uskovat yhä printtimainostukseen.




VAALITYÖSSÄ aivan keskeinen työkalu on ollu printtimainostus. Vaikka vaaleihin on vain kahdeksan viikkoa, vaalimainoksia ei juurikaan näy esim. Länsiväylässä. Valtuustoryhmämme puheenjohtajistosta Markku Sistonen ja Martti Hellström ovat jo olleet aktiivisia.

- Parhaat mainospaikat menevät nopeasti, Sista toteaa. Oma osastomme uskoo näkyvyyden merkitykseen.

MARTTI korostaa, että satsaus mainoksen visuaaliseen suunnittelun ammattilaisten osaamiseen on järkevä investointi. Mutta jokaisen ehdokkaan on hyvä miettiä myös oma 1 minuutin ns. hissipuhe: kuka olen, ja miksi juuri sinun kannattaa äänestää minua.



Valtuustovuosi 2020: Poimintoja Valdemari-lehtien jutuista





N
IIN se on valtuustovuosi 2020 voitettu kanta. Se oli nykyisen valtuuston viimeinen kokonainen toimivuosi. Vuoden aikana ilmestyi viisi Valdemari-lehteä. Selaillaanpa vuotta 2020  niissä julkaistujen juttujen kautta.

VUODEN 2020  ensimmäinen VALDEMARI 2020: 1 ilmestyi maaliskuussa juuri pääsiäisen alla. Kuten jo kannesta näkee, koronaviirus oli iskenyt Suomeen. Siitä alkaen kokoukset siirrettiin nettiin. Pääkirjoituksessa kuvailtiin tunnelmia maaliskuussa:

" Elämme aivan poikkeuksellista aikaa. Eduskunta on säätänyt tarvittavat poikkeuslait, ja suuri osa suomalaisista on pakotetussa tai vapaa-ehtoisessa"kotiarestissa".

Poikkeustilanne näkyy myös kunnallisessa päätöksenteossa. Espoo on siirtynyt valtuuston kokouksia lukuunottamatta etäkokoksiin, jotka on saatu toimimaan mainiosti. Tämä edellytti hallintosäännön muutosta. Mutta valtuuston kokouksia ei voida pitää teamsilta tai muulla sellaisella ohjelmalla. Maaliskuun kokous toteutettiin erityisin turvajärjestelyin fyysisesti, mutta tällä hetkellä ei ole tietoa, milloin seuraava kokous pidetään. Korkein päätösvalta poliittisissa asioissa jää siten pitkälti kaupunginhallituksen käsiin. Voimia ja viisautta sinne Marja ja Juri!


Lehdessä kuvataan kolmen ensimmäisen kuukauden demaripolitiikkaa valtuustossa. Vuoden kaksi ensimmäistä kokousta   pidettiin vielä "vanhan normaalin" aikana. Tammikuun kokouksessa oli jännä aihe:  Valtuustoaloite liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2025 mennessä:-) 

" Vihreät puolustivat vastaukseen liitettävää aloitetta. Kaikki muut eivät innostuneet. Virkamiehet olivat vastanneet mm. näin: Liha- ja maitotaloustuotteiden kulutuksen puolittaminen aiheuttaisi ateriapalveluihin lisäkustannuksia. Liha- ja maitotuotteiden vähentäminen saattaisi heikentää osan päiväkoti- ja kouluikäisten lasten sekä ikäihmisten ravitsemusta."

HELMIKUUN valtuustossa demarien Juri Aaltonen käytti perinpohjaisen puheenvuoron Rantaraitin rakentamisen puolesta.

MAALISKUUN kokouksessa kaikki olikin sitten jo toisin:

" Pääosa hyvin valmistelluista asiakohdista pöydättiin ja siirrettiin kokoukseen, "joka ensiksi pidetään poikkeusolojen päätyttyä", kuten demarien  Markku Sistosta  neuvot-telutoimikunnan puheenjohtajana tuurannut Antero Laukkanen asian muotoili. Näihin asioihin kuului myös ns. tunnin juna ratkaisu.

KOKOUKSEN tärkein asia oli hallintosäännönmuuttaminen niin, että etäkokoukset olisivat mahdollisia. "


VUODEN 2020  toinen  VALDEMARI 2020: 2 ilmestyi juuri ennen juhannusta. Pääkirjoituksen mukaan...

" Valtuusto on  pitänyt  8.6.2020 nelivuotis-kautensa viimeisen ”lukuvuoden” aloitus-kokouksen. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kai Mykkänen. Demarien Markku Sistosen on nyt ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Kesäkuun kokouksessa  korostui  pandemian vuoksi huoli Espoon ja koko maan taloudesta. Verotulot syöksyvät. Demarit rauhoittelivat tunnelmia. Valtio on  jo tullut apuun. Nyt ei ole aika tehdä pikapäätöksiä leikkausista. On turvattava terveys- ja koulutuspalvelut. Politiikkojen - ei virkamiesten- on tehtävä välttämättömät sopeuttamisratkaisut harkiten.

... Takana oleva kevät on ollut monelle raskas. Nyt edessä on kesätauko. Pidetään yhteyttä läheisiin mutta vähän kauempaa. Soitellaan tutuille. Pestään kädet. Noudatetaan ohjeita. Nautitaan elämästä."

Lehdessä käytiin läpi loppukevään kokouksia.

"Espoon demarien valtuustoryhmä piti jär-jestäytymiskokouksen  2.6.2020.  Ryhmä valitsi  uudelleen vanhan puheenjohtajiston  neljänneksi toimintakaudeksi. Puheenjohtajana jatkaa  Markku Sistonen, 1. vpj:na  Liisa Kivekäs ja  2. vp:jna Martti Hellströmin Hellström toimii myös myös ryhmän tiedottajana.

KESÄKUUN valtuuston kokouksessa oltiin keskellä talouskriisiä. Koronan vuoksi Espoon taloudesta oli katoamassa  noin 80- 100 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtajan Jukka Mäkelä vaati yhteisiin päätöksiin perustuen, että kaikki toimijat sitoutuvat tässä tilanteessa talouden sopeuttamiseen. Tätä varten järjestettiin heti syksyllä valtuuston talousseminaari.

VALDEMARI 2020: 3 ilmestyi lokakuussa.  Lehdessä esiteltiin alkusyksyn kokousasioita.

Syyskuun valtuustossa taloudesta käytiin hyvin vakava keskustelu. Menot kasvavat enemmän kuin tulot. Työttömyys on kasvanut koronan vuoksi. Joukko-liikenteen käyttö on  merkittävästi vähentynyt. 

Persut käyttivät kaikki mahdolliset tilaisuudet hyväkseen syyttääkseen tilanteesta "epätervettä maahanmuuttoa". Kommentit loukkasivat.

LOKAKUUN valtuustossa oli tunteita:

" ESPOOn  valtuusto etäkokousti 19.10. eikä minkään pikkuasioiden äärelle! Listalla oli viiden seuraavan vuoden talouden tasa-painotusohjelma sekä veroprosentista päättäminen.

Pääosa valtuustoryhmistä - myös demarit- olivat ymmärtäneet taloustilanteen poikkeuksellisuuden. Yhdessä oli laadittu eräänlainen "peri-aateohjelma" seuraaville vuosille. Siihen kuului demareille sekä hyviä mutta myös vähän katkerampia ratkaisuja. Vastuullinen puolue ymmärtää, että politiikka on taitoa tehdä kompromisseja ja  jää niihin pöytiin, joissa voi puolustaa erityisesti kaikkein heikoimmassa asemssa olevia espoolaisia. 

Vihreät, vasemmisto ja siniset tekivät toisin. Erityisesi vihreät ovat aloittaneet pro-pagandasodan  demareita kohtaan. Kaikki keinot on otettu käyttöön myös valefaktat mm. pienten koulujen ja kirjastojen lakkauttamisista.  Mitään sellaisia päätöksiä ei ole tehty tässä taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus ja  sopeutusohjelmassa.  

ÄÄNESTYSTEN jälkeen Espoon valtuusto päätti hyväksyä  tehdyn linjauspaperin. Tulo-veroprosentti pidetään ensi vuonna ennallaan 18:ssa. Niinikään hyväksyttiin  kehys vuoden 2021 talousarvioon  ja taloussuunnitelmaan vuosille 2022-2023. 

Markku Sistonen ptii kokouksessa puheen talouden sopeutusohjelmast:


" Tänään olemme päättämässä viiden vuoden Taloudellisesti kestävä Espoo - ohjelmasta, emme vuoden 2021 budjetista. Ohjelman tarkoitus on turvata hyvät palvelut espoolaisille nyt ja tulevaisuudessa. Yhdenkään kaupungin talous ei kestä, jos menot kasvavat ja samaan aikaan tulot vähenevät. Velat  pitää maksaa ja rahastojen varatkin loppuvat jossain vaiheessa.Tätä viiden vuoden ohjelman toteutumista on syytä seurata seuraavina vuosina  tarkkaan ja päivittää matkan varrella. Meidän pitää arvioida työllisyyden ja verotulojen kehittymistä sekä mahdollisesti tarkistaa myös veroprosenttia.  

Politiikassa pitää ymmärtää talouden realiteetit ja samaan aikaan on kyettävä näkemään tulevaisuuteen. Pitää löytyä poliittista vastuunkantoa silloin, kun sitä vaaditaan ja nyt sitä vastuunkantoa tarvitaan. Lähestyvät kuntavaalit eivät helpota vaikeiden päätösten tekemistä,ja hel-pompaa olisikin siirtää vastuu hankalista päätöksistä toisille puolueille. Me so-sialidemokraatit olemme valmiit kantamaan vastuuta. Meidän ryhmällemme on aina ollut tärkeää kuunnella herkällä korvalla espoolaisia ja toimia espoolaisten etujen mukaisesti. Erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien.

Useiden tutkimusten mukaan espoolaisille tärkeimmät palvelut ovat vuodesta toiseen laadukkaat terveyspalvelut, laadukas opetus kouluissamme ja terveet ja turvalliset tilat. Näitä palveluita olemme aina valmiit puolustamaan. 

Nyt käydyissä neuvotteluissa onnistuimme turvaamaan  espoolaisille tärkeimmät palvelut. Sosiaalipalveluissa, ikäihmisten palveluissa ja terveyspalveluissa näkyy demareiden kädenjälki. Esimerkiksi terveyspalveluihin suunnitelluista 2 miljoonan asiakasmaksujen korotuksista luovuttiin kokonaan. Pitkäaikaishoidossa olevien espoolaisten palveluihin suunnitelluista säästöistä vähennettiin 1,6 miljoonaa ja sosiaalipalveluissa omaa palvelutuotantoa lisäämällä saadaan 3,4 miljoonan säästöt.

Opetukseen kohdistetuista säästöesityksistä luovuttiin täysin ja lyhytaikaisiin sijaisuuksiin voidaan palkata kouluissa sijaisia jatkossakin. Koulut kuntoon -projekti jatkuu edelleen massiivisella ohjelmalla. Tavoitteena on tarjota kaikille lapsille turvalliset tilat opiskeluun. Panostamme tähän kymmenen vuoden aikana yli miljardi euroa.

Investoinneista pitää löytyä tehokkuutta. Kymmenen prosentin säästö investoinneista on varsin realistinen ja kannatettava. 

Toisin kuin julkisessa keskustelussa on annettu ymmärtää. Taloudellisesti kestävä Espoo- ohjelman kautta ei suljeta pieniä kirjastoja, eikä lakkauteta pieniä kouluja. Koulujen ja kirjastojen lakkautuksista päättävät asiantuntijalautakunnat ei kaupunginvaltuusto. Karatalossa toiminta jatkuu remontin jälkeen. Investointiohjelmasta valtuusto päättää joka vuosi talousarvion yhteydessä.

Lopuksi  haluan vielä nostaa  linjauksista esiin muutaman meille tärkeän kohdan. Palvelujen kustannusvaikuttavuutta kehitetään. Espoon kaupungin palvelut järjestetään kokonaistaloudellisesti järkevimmällä tavalla. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan. Henkilöstöä ei irtisanota eikä lomauteta. Etätyöt mahdollistetaan myös jatkossa työn joustavuuden parantamiseksi ja tilatarpeen pienentämiseksi. 

Kaikki nämä ovat erinomaisia tavoitteita toteutettaviksi."

Valdemari 2020:4 ilmestyi marraskuussa.  Demarit olivat tuossa vaiheessa gallup-johtaja. Lehdessä kerrottiin kolmen kokouksen päätöksistä ja talous-arvioneuvotteluista.

Pääkirjoituksessa kannettiin huolta somen valeuutisista 

- Jopa espoolaisessa politiikassa on toi-mijoita, jotka levittivät "tietoa", joka ei ole totta mm. budjetttisovusta, jossa demarit oli_vat mukana.  Nettona menomäärärahoja kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän pohjaesitykseen lisättiin vuodelle 2021  5 470 000 euroa. Kaiken kaikkiaan lisäyksiä tehtiin 8 390 000 euroa enemmän kaupunginjohtaja Mäkelän esitykseen nähden. Lisäysten kompensoimiseksi mm.  kaupungin matkustus- ja majoituskuluista leikataan 1 600 000 euroa ja hallinnon sekä kaupungin vuokraaminen tilojen ja kiinteistöjen kuluista leikataan 700 000 euroa."

LEHDESSÄ julkaistiin mediatiedottte sovusta:

"Demareiden neuvotteluryhmä on tyytyväinen, että budjettikokonaisuuteen saatiin lisättyä yhden miljoonan euron parannus vanhusten palveluihin sekä yksi miljoona euroa mm.  koronan aiheuttamien terveyspalveluiden jonojen purkuun sekä  lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden lisäämiseen.

– Lasten ja nuorten lisääntyneeseen pahoinvointiin on reagoitava. Koronan aiheuttamat hoitojonot ja hoitovelka pitää hoitaa kuntoon. Meille demareille iäkkäiden palveluiden turvaaminen on ollut aina budjettineuvotteluissa kunnia-asia, sanoo demareiden valtuustoryhmän veturi Markku Sistonen.

– Vanhusten tilanne on etenkin nyt korona-aikana heikentynyt huomattavasti. On tärkeää, että kotihoidossa ja muualla vanhusten palveluissa on riittävästi henkilökuntaa. Näihin osoitettu kahden miljoonan euron lisäys tulee todella tarpeeseen, Guzenina toteaa.

SDP:n valtuustoryhmälle oli myös erityisen tärkeää, ettei pieniä kouluja  lakkauteta ja että lakkautuksen uhan alla olleet kirjastopalvelut Viherlaaksossa säilytetään. Myös nämä on nyt sisällytetty budjettikokonaisuuteen. Viherlaakson kirjaston kohdalla päätettiin, ettei kirjastoauto riitä Viherlaakson kirjastotarpeeseen vaan kirjaston täytyy sijaita jatkossakin pysyvässä tilassa.

– Kalajärven koulun liikuntatilasta tulee nyt Espoon toiseksi suurin ja Espoonlahden uimahallin laajennuskin saadaan toteutettua, kertoo Sistonen."

Valtuustoryhmä julkaisi Länsiväylässä vastineeksi näyttävän mainoksen "Hyviä Uutisia". Sillä niitäkin riitti.

Valtuustoryhmä  hioi 30.11 ryhmäkokoksessaan näkemyksiään Espoon uudesta hallintomallista. Mitä lautakuntia jatkossa on? Kuinka kaupunginjohtajisto valitaan? Tarvitaanko koulujen johtokuntia? Kuinka pitkä pesti pitäisi esim. kaupunginjohtajalla olla? Olisiko kaupunginhallituksen pj:n tehtävä päätoiminen?   Demarien näkökulmasta tärkeää on myös  luottamustehtävien määrä. Asukkailla on oltava riittävästi edustajia kaupunkia johdettaessa. 

LEHDESSÄ oli mainio Aulikki Pentikäisen kirjoitus Karatalon merkityksestä  retrolähiölle: 



" Karatalon ja Espoon kulttuuripalveluiden järjestämä toiminta on tärkeä osa Karakallion identiteettiä ja sen voimavara. Karatalon myötä retrolähiö erottuu myönteisesti muista kaupunginosista... Karakallio on paikka, johon kannattaa ja voi tulla kauempaankin kulttuuriin pariin. Sen on helppoa, kun bussilinja 200 kulkee kymmenen minuutin välein Helsingistä Espoon keskukseen. Otetaan siitä kaikki irti!

Jotkut asukkaat ovat pelänneet, että Karatalo jopa puretaan. Näin se ei ole. Karatalon toiminta jatkuu yhdistysten kokoontumispaikkana. Karatalossa ei kuitenkaan enää jatkossa olisi aktiivisesti läsnä kulttuuritoimen henkilöstöä. Kulttuurilautakunta päättää oman sektorinsa budjetista ja esimerkiksi siitä, millaisia kulttuuritoimen tapahtumia voimme jatkossa nähdä Karatalolla." 

Korona alkoi selväsi väsyttää monia. 

" Pidetään arjessa  yhteyttä läheisiin mutta vähän kauempaa. Soitellaan tutuille. Pestään kädet. Noudatetaan ohjeita. Nautitaan elämästä.  Joulu tulee."

Valdemari 2020:5 ilmestyi aivan joulun alla. Pää-kirjoituksessa pohdittiin pian päätyvää valtuustokautta. Mitä on saatu aikaan?   

"Politiikka on taitoa luoda koalitioita, yhteenliittymiä. Se vaatii kykyä neuvotella ja hyväksyä kompromisseja.  Tässä me demarit olemme olleet vahvoja. Osaamme rakentaa kompromisseja ja ottaa vastuuta.

Tämän valtuuston aikana Länsimetro on saatu kulkemaan. Kouluja on korjattu massiiviselle tahdilla. Jopa Luhtasen Leenan ja myös Juri Aaltosen ehdotukset Tapiolan uimahallin ja Espoon teatterin tiloista on laajasti hyväksytty jopa kaapattu.

MUTTA paljon työtä on kesken. Kuinka oikaista toimintakultuuria, jossa lopullinen pääösvalta kuntalaisille tärkeissä asioissa näyttää ajoittain  eksyvän hallintokäytäviin?  Kuinka taata tasapuoliset  julkisen liikenteen palvelut? Kuinka turvata Pohjois-Espoon palvelut? Mm. HSL kohtelee epätasa-arvoisesti sekä osia Espoosta ja typerästi erityisesti ikääntyneitä. Olemme jääneet aika yksin  puolustamaan esim. pieniä kouluja.
 
Joulukuussa oli perinteisesti kaksi valtuuston kokousta. Oleellisin asia oli talousarvion ja invesoiniohjelman  hyväksyminen. Muistiosta nosto:

"DEMARIT olivat mukana budjetisovussa, Kaupunginjohtajan pohjaesityksiin oli sopusopimuksessa saatu merkittäviä korjauksia.  Sopuun päässeet kehuivat vastuunkantoaan ja nostivat esiin  sovittuja lisäyksiä. Demarit kuuluivat tähän joukkoon. Sopimuksen ulkopuolelle jääneet nostivat esiin huoliaan ja tekivät vastaesityksiä. Ne äänestettiin nurin."

 

Varavaltuutettu Olli Lehtonen muistutti vuoden viimeisessä lehdessä, että  Espoon tulee varautua ikääntymisen haasteisiin.


 

torstai 11. kesäkuuta 2020

Valtuustoryhmä esittäytyy: Heini Saukkonen

Olen Heini Saikkonen, 38- vuotias ensimmäisen kauden varavaltuutettu ja Liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsen.

Olen muuttanut Espooseen Jyväskylästä vuonna 2008, eli nyt tuli jo kymmenen vuotta täyteen! Espoosta on tullut koti.

Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri (sosiaalityö) ja psykoterapeutti. Olen työskennellyt sekä sosiaalitoimessa että psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja oppinut työssäni asiakkailtani paljon ihmiselämästä. Myös siitä, miten tärkeää osallisuus ja tasa-arvo ovat pienestä pitäen. Yhteiskunnalliset järjestelmät eivät voi vaikuttaa kaikkeen, mutta ne voivat monin tavoin rakentaa jokaisen omaa kasvua ja mahdollisuuksia tukevaa tasa-arvoa. Halu vaikuttaa on minulle ehkä hieman tällainen työperäinen sivuvaikutus, ja siksi olen lähtenyt mukaan kuntapolitiikkaan.

Lapsenhoidon ja kuntapolitiikan lisäksi luonto on lähellä sydäntäni. Minut on myös todistettavasti voinut bongata sambaamasta Helsingin kaduilta.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2020

Demarien valtuustoryhmä järjestäytyi

Espoon demarien  valtuustoryhmä piti järjestäytymiskokouksen  2.6.2020. 

Ryhmä valitsi  uudelleen vanhan puheenjohtajiston  neljänneksi toimintakaudeksi.

Puheenjohtajana jatkaa  Markku Sistonen,
1 vpj:na  Liisa Kivekäs ja
 2. vp:jna Martti Hellströmin.

Hellström toimii myös myös ryhmän tiedottajana.




torstai 21. kesäkuuta 2018

Valtuustoryhmä esittäytyy: Hannele Kerola

Olen Hannele Kerola, varatuomari ja kokenut kuntapäättäjä. Nyt olen 1. varavaltuutettu, Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen ja HSY:n hallituksen varajäsen. Olen pitkään ollut Espoon suurimman asukasyhdistyksen Nuuksio-seuran puheenjohtaja.

Vuosien aikana olen ollut monessa mukana; Espoon kaupunginhallituksessa, ylikunnallisten HSL:n ja Ami-säätiön hallituksissa ja useissa Espoon lautakunnissa.

Kuntapolitiikassa minulle on tärkeintä oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentaminen. Kerätään veroja maksukyvyn mukaan ja tarjotaan peruspalvelut maksutta niitä tarvitseville. Kaiken pohjana on hyvin hoidettu kuntatalous. Nuukuus on hyve.

Tein pitkän uran valtiovarainministeriössä ja osan aikaa myös ulkoministeriössä. Siirryin syksyllä 2017 lainsäädäntöneuvoksen virasta yksityisyrittäjäksi ja perustin mieheni kanssa Nuuksion kansalaisapu Oy:n. Tarjoamme kohtuuhintaisia laki- ja talouspalveluja ja lisäksi annan Entressen kirjastossa maksutonta lakineuvontaa.

Vapaa-aikana pyöräilemme mieheni kanssa Suomessa ja ulkomailla. Aikaa jää myös viiden lastenlapsen kanssa puuhaamiseen.

perjantai 27. huhtikuuta 2018

Valtuustoryhmä esittäytyy: Martti Hellström

Martti Hellström on toisen kauden valtuutettu. Siviiliammatiltaan hän oli heinäkuun  loppuun 2014  alakoulun rehtori. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen tohtori.  Tasavallan presidentti on myöntänyt hänelle opetusneuvoksen arvonimen.

Hellström oli ensimmäisen valtuustokautensa paitsi valtuuston jäsen myös  Nuorten elinvoimaisuus  - kehittämisohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja. Vuoden 2016 ja kevään 2017  hän toimi  valtuustoryhmän puheenjohtajana ja neuvottelijana

Nyt toisella valtuustokaudellaan Martti on valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja ja tiedottaja. Lisäksi hän on demarien toinen edustaja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa.

Martti on ollut molemmat valtuustokaudet Valdemari- nettilehden päätoimittaja.Hän kertoo lähteneensä mukaan politiikkaan ajamaan lasten, nuorten, kotien ja koulun asiaa.  

Valtuustoryhmä esittäytyy: Juri Aaltonen

Teen valtuutettuna työtä, jotta kaikilla olisi parempi elämä. Päivätyössäni ammattiliiton kokoaikaisena puheenjohtajana teen työtä, jotta kaikilla olisi parempi työelämä.
Vaaliteemojani 2017 kuntavaaleissa olivat rantaraitin parantaminen,  maksuton varhaiskasvatus, Espoosta ihmisten metropoli ja espoolaisten yritysten toimintaedellytykset. Työ näiden puolesta jatkuu.

Olen kahden tyttären juristi-isä, syntyperäinen espoolainen ja lisäksi asunut hetken Helsingissä ja Vantaalla. Lapsuuteni olen viettänyt Espoon Tapiolassa ja hengaillut mm. Espoon rantaraitilla ennen kuin sitä kutsuttiin rantaraitiksi. Luonto, liikunta ja vesi ovat minulle tärkeitä. Ulkoilen aina kun pystyn havannakoiramme Leon kanssa Uudenmaan luontopoluilla.
Toimin tällä hetkellä SDPn edustajana Espoon kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa. Lisäksi olen mm. Espoon elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen jäsen ja Tapiolan sdp osaston varapuheenjohtaja.

Olen nimeni viitoittamasti juristi/lakimies. Koulutukseltani oikeustieteen lisensiaatti. Lisensiaattityössäni vertailin työtaisteluoikeutta Suomessa ja tärkeimmissä kauppakumppanimaissamme. Yhden lukukauden olen opiskellut Lontoossa.

Olen toiminut 2011 lukien Toimihenkilöliitto ERTO ry:n päätoimisena puheenjohtajana. Yhteiskuntavaikuttamisesta minulla on noin 20 vuoden kotimainen ja kansainvälinen kokemus toimihenkilöliitoissa (ERTO, STTK, OAJ, VvL, TeMe, Tekeri). Lapsena toimin mm. pienimuotoisesti yrittäjänä. Nykyiseen työtehtävääni siirryin Toimihenkilökeskusjärjestö STTKsta kansainvälisten asioiden päällikön tehtävästä.

Kaikkien pitäisi tehdä työtä sen hyväksi, että kaikilla, siis kaikilla, olisi parempi elämä. Hyvä elämä kuuluu kaikille.

Juri Aaltonen
OTL, valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen

Valtuustoryhmä esittäytyy: Maria Guzenina


 Maria Guzenina on Espoon kolmannen  kauden kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja. Maria oli demariryhmän ylivoimainen ääniharava 3308:lla äänellä. Hän toimi kesäkuusta 2011 toukokuuhun 2013 Jyrki Kataisen hallituksen peruspalveluministerinä. Tuona aikana syntyi mm. vanhus-palvelulaki. Kesäkuusta 2013 alkaen Maria on ollut Suomen Euroopan  neuvoston valtuuskunnan puheenjohtaja.

Maria on ollut demaripuolueen toinen varapuheenjohtaja vuosina 2008- 2010 ja ensimmäinen varapuheenjohtaja vuosina 2010- 2012. Hän on ollut vuodesta 2008 saakka myös demarinaisten puheenjohtaja.

Maria toimi Espoossa sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana vuodet 2004-2008. Vuodet 2008-2011 hän oli valtuuston toinen puheenjohtaja. Tammikuusta 2014 alkaen Marialla on jälleen 2-vuotinen pesti puheenjohtajistoon. Häet  on myös  valittu demariryhmän puheenjohtajaksi vuosiksi 2014 ja 2015.

Tällä hetkellä Guzenina toimii Espoon kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana. Eduskunnassa hän työskentelee keskeisessä perustuslakivaliokunnassa.

Taustaltaan Maria on toimittaja. Hän on julkaissut kaksi kirja ja on ahkera kolumnisti.  Marialla on hyvin kansainvälinen historia, ja hän puhuu sujuvasti mm. Venäjää.

http://www.mariaguzenina.net



Valtuustoryhmä esittäytyy: Markku Sistonen

DEMARIEN valtuustoryhmän puheenjohtaja on  Markku SistonenMarkku on pitkänlinjan kunnallispoliitikko. Hänet  valittiin ensimmäisen kerrtan  Espoon kaupunginvaltuustoon vuonna 1993. Takana on siis pian 14 valtuustovuotta.  Merkittävimmäksi yksittäiseksi polittiiseksi päätökseksi, jota hän on ollut ajamassa, Sista  nostaa uraltaan metropäätöksen vuonna 2006.  Mieluisin päätös on ollut ikäihmisten liikuntakortti: 63+ 

Uraan mahtuu useita valtuustoryhmän puheenjohtajuuksia, kaupunginvaltuuston puheenjohtajuus ja useita  varapuheenjohtajan tehtäviä. Vuonna 2018 hän on valtuuston 3. varapuheenjohtaja.

Sistonen on myös Etelä-Espoon sosialidemokraattisen työväen yhdistyksen puheenjohtaja - isänsä Aarnen jäljissä.

Urheluhenkinen mies on pyrkinyt myös kansanedustajaksi ja SDP:n varapuheenjohtajaksi vuonna 2008.

Siviilissä Sistonen on liikuntapäällikköja kolmen aikuisen lapsi isä. Luottamustehtäviin kuuluu mm.  Etelä-Suomen Liikunnan ja Urheilun puheenjohtajuus. Työuraan mahtuu vuosia pidettynä liikunnanopettajana. Sistan oma laji on ollut hockey, josta hän on kirjoittanut mm. Hockeyvalmentajan käsikirjan vuonna 1991.

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Valtuustoryhmä esittäytyy: Olli Lehtonen

OLLI Lehtonen on demarien varavaltuutettu ja sosterlautakunnan jäsen. Näin hän kertoo itsestään:
" Olen Lintuvaarassa kasvanut, syntyperäinen espoolainen. Nelilapsisen perheen rakensimme Hanneleni kanssa Helsingin Herttoniemeen. Muutama vuosi sitten - neljänkymmenen helsinkiläisvuoden jälkeen - tuli aika muuttaa takaisin Lintuvaaraan. Tuntuu hyvältä, Leppävaaralla ja sen asukkailla on vahvat juuret ja historia. Tulevaisuus tehdään yhdessä. 
Koulutukseltani olen valtiotieteen maisteri ja politiikka on ollut tiivis osa elämääni 70-luvun kouluneuvostovaaleista lähtien. Suurimman osan työurastani olen tehnyt vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten järjestöissä; sosiaalisihteerinä, toiminnanjohtajana, palvelutalon johtajana, asiantuntijana. ”Kuunnellaan heitä, jotka puhuvat hiljaisella äänellä” on myös poliittinen agendani. Hiljainen ääni kuuluu usein ikäihmisille tai vammaisille. 
Hyviä hetkiä elämässä on paljon, yksi parhaimmista, kun veneen köydet on irrotettu ja keula kääntyy merituulta kohti."

tiistai 12. syyskuuta 2017

Valtuustoryhmä esittäytyy: Heidi Luukkanen

Olen Olen Heidi Luukkanen, kahden tytön äiti. Syntyisin olen Kuopiosta, mutta jo ennen kouluun menoani muuttimme perheeni kanssa tänne pääkaupunkiseudulle. Espoossa olen asunut jo lähes 30 vuotta.

Valmistuin vuonna 1997 liiketalouden tradenomiksi ja toimin valmistumiseni jälkeen kirjanpitäjänä tietotekniikkakonsulttiyrityksessä. Omien lasteni oppimisvaikeuksien myötä aloin kuitenkin kiinnostua koulumaailmasta ja kun minut YT-neuvotteluissa irtisanottiin opiskelin koulunkäynninohjaajaksi vuonna 2012. Tuolla tiellä olen edelleen.

Työssäni kouluissa olen nähnyt läheltä nuorten pahoinvoinnin ja tuen tarpeet. Siitä sainkin luontevasti kantavan teemani vaaleihin ja tulevalle valtuustokaudelleni: kouluihin täytyy saada lisää moniammatillista tukea lapsille ja nuorille. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien lisäksi kouluissa, erityisesti yläkouluissa ja toisenasteella, tulisi olla esimerkiksi yhteisöpedagogeja tai sosionomeja auttamassa ja tukemassa nuoria.

Politiikassa olen tuore, Sosialidemokraattiseen puolueeseen liityin vasta juuri ennen vuoden 2017 Kunnallisvaaleja. Tulin valituksi ensikertalaisena, Kunnallisvaaleissa SDP:n 6. varavaltuutetuksi ja olen myös valtuustoryhmän jäsen. Ennen puolueeseen liittymistäni olen pyrkinyt toteuttamaan lähidemokratiaa lähinnä vanhempana, koulujen vanhempainyhdistyksissä ja johtokunnissa. Tälläkin hetkellä olen Järvenperän koulun johtokunnan puheenjohtaja.

Lasten ja nuorten hyvinvointi sekä syrjäytymisen ehkäisy ovat teemoja lähellä sydäntäni. Olinkin erityisen otettu valinnastani juuri liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajaksi. Teen voitavani lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä liikunnan että nuorisotyön keinoin.

Ollaan yhteyksissä!

Facebook: www.facebook,com/luukkanenheidi
Instagram: luukkanen_heidi

lauantai 3. joulukuuta 2016

Valtuustoryhmään uusi jäsen: Aulikki Pentikäinen

VARAVALTUUTETTU Abdifitah Ali Abdi on  pyytänyt 21.11.2016 päivätyllä kirjeellään eroa varavaltuutetun toimestaan sekä kulttuurilautakunnan jäsenyydestä valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Valtuusto hyväksynee eron kokouksessaan 12.12.2016. Uudeksi varavaltuutetuksi nousee  tällöin vuoden 2012 vaaleissa seuraavaksi eniten ääniä saanut Aulikki Pentikäinen.

Kuntalaisten arjen huolet ja raskaat tilanteet ovat Aulikki Pentikäiselle tuttuja, sillä hän toimii Espoon kaupungin johtavana talous- ja velkaneuvojana ja vastaa myös sosiaalisesta luototuksesta. Työssään hän on nähnyt sen, että asumisen kalleus on yksi keskeinen syy velkaongelmiin työttömyyden ja muiden elämänkriisien ohella. Vuosien varrella Aulikki Pentikäinen on kutsuttu lukuisiin oikeusministeriön työryhmiin valmistelemaan maksukyvyttömyyteen ja perintään liittyvää lainsäädäntöä.

Vapaa-ajalla Aulikki lenkkeilee ja rentoutuu marjastaen ja sienestäen. Koulutukseltaan hän on maa- ja metsätaloustieteiden maisteri. ”Olen kuitenkin kuluttajaekonomisti, sillä pääaineeni yliopistossa oli kuluttajaekonomia.  Maa- ja metsätalousosaaminen paikantuu lähinnä puunrankojen jalostamiseen klapeiksi omin lihasvoimin, Aulikki nauraa.

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Valdemarin arkisto 2013-2020











Ensimmäinen nettilehti Valdemari ilmestyi helmikuussa 2013. Samaan aikaan avattiin sivusto myös facebookiin. FB-seuraajia on 27.11.2020  335 henkilöä,  mikä  riittää siihen, että saamme tilasto-ominaisuudet käyttöömme. Osoitteemme facebookissa on:


NETTILEHDEN idea on otettu hyvin vastaan. Heti ensimmäisellä numerolla oli 796 lukukertaa.   
Valdemari on  vuoden joulukuuhun   2020  mennessä ilmestynyt 533  kertaa, ja siinä on julkaistu  794 juttua.Yhteensä  kaikkia ilmestyneitä numeroita  on luettu tähän mennessä lähes 33 349 kertaa!

Joka numerossa esitellään valtuustoryhmän ja valtuuston kokouksen demareille tärkeitä asioita. Kun  uusi numero ilmestyy, vanhemmat jutut siirtyvät arkistoon.  Jos jokin vanha juttu kiinnostaa, sen saa päätoimittajalta.

Vuosi 2013


ENSIMMÄISESSÄ Valdemarissa julkaistiin seuraavat jutut:
-  Valdemari nro:1 on tässä!
-  Puheenjohtajan puheenvuoro
-  Demarien valtuustoryhmä koolla tammikuussa
-  Valtuustoryhmä esittäytyy: Veikko Simpanen
-  Pelastetaan kaupungintalo!
-  Valtuustoryhmä esittäytyy: Johanna Värmälä


KAKKOS-numeron aiheita olivat:
-  Valdemari 2 on tässä uudistettuna!
-  Puheenjohtaja puhuu!
-  Valdemari näkyy ja vaikuttaa!
-  Maria Guzenina-Richardson Honkamajalla
-  Maaliskuun valtuustosta - lyhyesti
-  ILMOITUS - Etelä-Espoon demarit
-  Demarit vaativat hätäohjelmaa terveyskeskusjonojen poistamiseksi
- Demarivaltuutetut istuivat iltaa Gumbölessä
- Demarit aktiivisina Blominmäen asiassa
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Tarja Tallqvist
-  Jarkko Rahkonen elvyttää Villiruusua


KOLMOS-numero ilmestyi huhtikuussa. Siinä oli  seuraavat jutut:
-  Valdemarin kolmas numero, olkaa hyvä!
-  Terveyskeskus- ja vanhuspalvelut saatava kuntoon!
-  Huhtikuun valtuuston kokouksesta - lyhyesti
-  Valtuustoaloitteilla vaikutetaan
-  Valdemarit Tallinnassa
-   MAINOS: Demarien vappujuhla Läkkitorilla!
-   Valtuustoryhmä esittäytyy: Adbirahman Ali
-   SDP julkaisi oman palvelustrategiansa
-   Demarit eivät aja pakkoliitoksia









 

NELOS-numero ilmestyi toukokuussa. Sisällysluettelossa olivat:
- Hienoa työtä, MGR!
- Jo neljäs Valdemari netissä!
- Demokraatti-lehti kehui Valdemaria!
- Valtuuston kokouksesta 20.5.- lyhyesti
- Demarit vaativat kestävää ratkaisua terveyskeskusten ongelmiin
- Maahanmuuttajat haluvat tehdä töitä
- Kuntapäivillä Oulussa
- Sivistystoimen organisaatiouudistus puhututtaa demareita
- Demarit mukaan valtuustosopimukseen?
- Espoon tarina: strategiaa uudella tavalla
 - Valtuustoryhmä esittäytyy: Martti Hellström





KESÄKSI ilmestyi  vitosnumero. Sen otsikoita olivat:
- Viides Valdemari, var så gud
-  Valtuustoryhmä toivottaa hyvää kesää!
-  Kesäkuun valtuuston kokouksesta - lyhyesti
-  Sistosen poliittinen "ilmaveivi"
-  Sivistystoimeen uusia tulosyksikkö: liikunta- ja nuorisotoimi
-  Työväenopistoa koskevaa organisaatiouudistusta aletaan valmistella
-  Demarit edelleen huolissaan pyrkimyksistä uittaa palvelusetelit terveyskeskuksiin
-  Kesän jälkeen jälleen syksy!
-  Valtuustoryhmä esittäytyy: Antti Aarnio










KUUTOS-numeroon oli yhdistetty elo- ja syyskuun tapahtumia:
- Elo-syyskuun Valdemari on uunituore
- Länsimetro elvytyskohteeksi!
- Tervetuloa demarien teltoille!
- Syksyn ensimmäinen valtuuston kokous
- Terveisiä syyskuun valtuuston kokouksesta
- Terveyskeskusmaksuja ei saa korottaa!
-  Valdemari ilmestyi paperiojenteena
-  Demarit: Viherlaakson koulun sisäilmaongelmat on ratkaista!
-  Valtuustoryhmä esittäytyy: Liisa Kivekäs
-  Demarit vaativat Mankin seisakkeen säilyttämistä





LOKAKUUNlehden teemoja olivat:
-  Tässä uunituore Valdemari numero 7!
-  Demarit hyväksyivät valtuustosopimuksen
-  Budjettineuvottelut käynnistyvät
-  Lokakuun valtuuston kokouksesta
-  Talouskurimus kiirehtii kaupungintalon saneerausta
-  Valtuustoryhmän edustajat onnittelivat Juha Metsoa
-  Demarien lehti: Espoon Ruusu ilmestyy 6.11.
-  Lähiaikojen demaritapahtumia
-  Työpaikka auki Espoon demarien kunnallisjärjestössä
-  Valtuustoryhmän verkostokortit
-  Valtuustoryhmä esittäytyy: Leena Luhtanen







MARRASKUUSSA ilmestyi numero 8. Tässä aiheita:
-  Jo kahdeksas Valdemari on ilmestynyt
-  Sopu talousarviosta
-  Terveisiä Valtuuston kokouksesta 18.11.2013
- Mediatiedote 3.11: Espoon demarit puolustavat palveluita
- Valdemarit näkyivät Espoon Ruusussa
- Juhani Parisaari Aarno Turusen seuraajaksi
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Maria Guzenina-Richardson
- Demarien ryhmyri vaihtuu
- Harriet Klar on nyt Harriet Klar-Nykvist










JOULUKUUN puolivälissä ilmestyi vuoden viimeinen Valdemari:
- Tässä Valdemarin joulunumero 9
- Maria Guzenina-Richardson valtuustoryhmän
- Valtuustovuosi 2013
- Joulukuun valtuuston kokouksesta
- Talousarviokokous 4.12.-13
- Onnea Jukka ja Sinikka!
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Martti Tieaho
- Valdemari on ilmestynyt jo yhdeksän kertaa
- Hyvää Joulua ja Upeaa Uutta Vuotta 2014









Vuosi 2014



HELMIKUUN alussa ilmestyi vuoden 2014 ensimmäinen Valdemari:
- Valdemari 1/2014
- Pääkirjoitus 8.2. 2014
- Taistelu omien terveyskeskusten puolesta jatkuu
- Kevään demaritapahtumia
- Korpilammella tasapainotus- ja tuottavuusseminaari 11.-12.2.
- Valtuustoryhmä kokoontuu viikkoa ennen valtuustoa
- MAINOS: Keskustelutilaisuus kouluasioista
- Tammikuun valtuston kokouksesta
- Iso huoli vanhusten aterioiden hinnasta
- Valdemareja ehdolla SDP:n puoluekokoukseen
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Jasminiitta Lumme
- Valdemarin lyhyt historia.






1.3. lopulla ilmestyi kakkosnumero. Siinä oli seuraavia juttuja:
- Valdemari 2/2014 on tässä. Olkaa hyvä!
- Demarit eivät hyväksy esitettyjä leikkauksia
- MAINOS: Demarilauantai 22.3.
- Valtuuston kokous 24.2.2014
- MAINOS: Nasima Razmyar Puikkarissa
- Valtuustoryhmä kokoontui 17.2.2014
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Hannele Kerola
- Korpilammen henki vm. 2014
- Demaritapahtumia!
- Montako valdemaria Seinäjoelle?
- Poikkihallinnolliset ohjelmaryhmät yhteisessä työpajassa
- Espoonlahdessa oli viikolla 9 demaripöhinää
- Valdemari on nyt ilmestynyt vuoden ajan!





HUHTIKUUSSA ilmestyi Valdemarin nro 4. Teemoja olivat:
- Kaikki Valdemarit pähkinänkuoressa
- Maria Guzenina-Richardson halutaan puoluehallitukseen
- Kohti SDP:n puoluekokousta
- Valtuuston kokous 14.4.
- Demarit vastustivat loppuun saakka ylimitoitettuja leikkauksia
- Länsimetron jatkossa aikalisä
- Blominmäen asialle lyötiin sinetti
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Maria Jungner
-  Loppukevään demaritapahtumia
-  Mainos: Toreilla tavataan









KESÄNUMERO ilmestyi 15.6.  Lehden teemoja olivat
- Pääkirjoitus: Lämmin kiitos valtuustoryhmälle!
- Kevätkauden viimeisestä valtuuston kokouksesta
- Demarit vastustavat jättikaupunkia
- Terveisiä puoluekokouksesta
- SDP:llä on uusi puheenjohtaja
- Toukokuun valtuuston kokouksesta
- Demariyhteenvetoa keväästä 2014
- Kohti eduskuntaa
- Demaritapahtumia syksyllä 2014
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Markku Sistonen ja
- Valdemarin koko tarina







SYKSYN ensimmäinen numero  ilmestyi. Lehden teemoja olivat:
- Edessä tiukka poliittinen syksy
- Faktoja vanhuspalveluiden tarpeesta
- Mainos: Demarit taas teltoilla
- Valtuuston syksyn ensimmäinen kokous
- Mediatiedote 13.8.-14
- Valtuustokysymys väistötilojen myöhästymisestä
- Koulujen väistötilojen myöhästymisestä
- Valtuustoryhmän kesäkokous
- Pelastuuko kaupungintalo?
- Keistä kansanedustajaehdokkaita?
- Nettilehden vanhat numerot






SYKSYN toinen nettilehti ilmestyi 5.10.-2014. Lehdessä oli seuraavia juttuja:
- Pääkirjoitus
- Metrokokous valtuustossa 29.9.
- Valtuustoryhmän jäsenet aktivisina Majvikissa
- Syyskuun ensimmäinen valtuuston kokous 8.9.-14
- Kaksi valtuustodemaria pyrkii eduskuntaan
- Osakeyhtiö, liikelaitos vai kaupungin oma tuotanto?
- Valtuuston demariryhmän jäseniä ehdolla seurakuntavaaleissa
- Teltoilla tavataan; Espoon demarien syksyn tapahtumia
- Mediakatsaus
- Onnittelut 68-vuotispäivän johdosta Martti Tieaholle!
- Espoossa avattiin monikulttuurisuustila
- Vahvempaa yhteistyötä



LOKAKUUN Valdemarin nro 8 teemoja olivat:
- Pääkirjoitus
- Valtuuston kokous 20.10.2014
- Eläköön itsenäinen Espoo!
- Valtuusto keskusteli kehitysohjelmista
- ESPOON ruusu ilmestyy jälleen
- Ritva Snabb valtuustoryhmän vs. sihteerinä
- Loppusyksyn demaritapahtumia
- Ihmisoikeuksien päivän tapahtuma Entressen kirjastossa 10.12
- Maria Guzenina ja Johanna Värmälä eduskuntaa!
- Muista äänestää seurakuntavaaleissa!
- Vuoden 2015 valtuuston kokoukset
- Espoon budjettia valmistellaan
- Valdemarit 2013-14




MARRASKUUN Valdemarin nro 9 teemoja olivat:
- Pääkirjoitus: Martti Tieaho in memoriam
- Marraskuun valtuuston kokous
- Mediatiedote 14.11.2014
- Espoon kunnianarvoisaa kaupungintaloa ei suojeltu
- Espoon ruusu ilmestyi 16.11.
- Uudenmaan maakuntaparlamentti haki ideoita mm. Virosta
- Demarit menestyivät seurakuntavaaleissa
- Suomenojan satamassa kuohuu!
- Jasminiitta Lumme: Tulevaisuuden oppimisympäristö Viherlaaksoon!
- Loppuvuoden demaritapahtumia
- Kosketuksia ihmisoikeuksiin 10.12.2014
- Valtuustoryhmä esittäytyy: Helena Haapsaari
- Kaiken maailman Valdemarit :-)




JOULUKUUN valdemarin nro 10 teemoja olivat:
- Pääkirjoitus
- Valtuusto kokoontui joulukuussa kaksi kertaa
- Maria Guzenina nousee kaupunginhallitukseen
- Mediatiedote Espoon Asuntojen vesimittareista
- Kosketuksia ihmisoikeuksiin
- Espoo-mitalli Jasminiitta Lumpeelle
- Mediatiedote budjettisovusta
- Vuoden 2015 valtuuston kokoukset
- Hyvää Joulua!
- Arkisto








Vuosi 2015


TAMMIKUUN 2015 numeron teemoja olivat:
Pääkirjoitus
Espoolaisdemarien vuosi 2014 kuvina
Demarien valtuustoryhmä järjestäytyi
Tammikuun valtuuston kokous
Espoo ei halua jättikaupunkia!
Ketteryyttä uuden opiskelijahuoltolain soveltamiseen!
Demarit ja metropolihallinto
Demarien kannatus nousussa
Maria Guzenina eduskuntaan!
Johanna Värmälä eduskuntaan!
Antti Rinne Espoossa ma 2.2.2015










HELMIKUUN Valdemarin teemoja olivat:
Pääkirjoitus
Helmikuun valtuuston kokous
Kehitysohjelmat
Vaalipuffi
Hus palvelee Espoota hyvin
Valtuustoryhmä vaalipöhinässä
Eduskuntavaalit lähestyvät
Valtuustoryhmä esittäytyy: Kaisa Rastimo









MAALISKUUN Valdemarin teemoja olivat:
Pääkirjoitus: Eduskuntavaalit 2015
Valtuuston kokouksesta 23.3.2015
Valtuustoseminaarin 26.3. satoa
Maria Guzenina matkalla eduskuntaan
Johanna Värmälä kampanjoi teltoilla ja somessa
Puffi: Demaritapahtuma 11.4. Kosketuksia vanhuuteen












KEVÄÄN viimeisen Valdemarin teemoja olivat:
Kesäajot sunnuntaina 14.6.
Kesäkuun valtuuston kokous
Kaikki ryhmät mukana neuvottelutuloksessa ulkoistuksista
Suomenojan venesataman kohtalo puhututtaa
Mediatiedote jättiulkoistuksista
Valtuuston kokous 18.5.
Huhtikuun valtuuston kokous
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Maria Guzenina eduskuntaan
Demareita teltoilla
Valtuustoryhmää täydennettiin








SYKSYN 2015 ensimmäisen Valdemarin teemoja olivat:
Pääkirjoitus
Syyskuun valtuuston kokous
Suurmielenosoitus 18.9.
Vuoden 2016 budjetti
Sivistystoimen talousseminaarissa
Lumenkaatopaikka Vanttilaan
Kohti kuntavaaleja 2017
Espoo Caterin inhouse-yhtiöksi
Elokuun valtuuston kokous
Terveisiä Karakalliopäiviltä
Syksyn 2015 demaritapahtumia
Eduskuntaryhmä kokousti Espoossa






MARRASKUUN Valdemarin teemoja olivat
Pääkirjoitus
Valtuustoryhmän Mediatiedote
Media noteerasi demarien neuvottelutavoitteet
Hallituksen kärki- /Espoon järkihankkeet - Espoon tulevaisuus
Marraskuun valtuustokokouksesta
Hannele Kerola: Karhusuon koulu taas tapetilla
Lokakuun valtuuston kokouksesta
Terveisiä piirin kokouksesta
Reijo Tuori eläkkeelle
Valdemarin arkisto







JOULUKUU  Valdemarin 7/2015 teemoja olivat
Joulukuun pääkirjoitus
Valtuustoryhmän Avoin kansalaispaneeli 24.11.2015
Valtuuston budjettikokous 2.12.
Demarien ryhmäpuheenvuoro vuoden 2016 budjetista
Valtuuston kokouksesta 7.12.2015
Veikko Simpanen syvästi huolissaan vanhusten asiakasmaksuista
Valtuustovuosi 2015 demariryhmän silmin
Maria Guzenina valtuuston puheenjohtajaksi
Liisa Kivekäs kaupunginhallituksen jäseneksi
Kiitokset Jukka Vilskeelle hienosta työstä
Joni Vainikainen kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi
Demarivuosi 2016
Koko valtuuston seminaari 14.1.2016
Valtuustoryhmä esittäytyy: Jarkko Rahkonen




Vuosi 2016



TAMMIKUUN valdemarin (2016:1) teemoja olivat
Pääkirjoitus
Valtuustovuoden 2016 asialistaa
Kunnianarvoisasta kaupungintalosta
Tammikuun valtuuston kokouksesta
Valtuuston uusi puheenjohtaja: Maria Guzenina
Ajatuksia valtuuston seminaarista Finns Omniassa
Demarien vastaus kaupunginjohdolle hallinnon kehittämisestä
Demariryhmälle uusi puheenjohtajisto
Mediatiedote Niipperin koulun väistöstä








HUHTIKUUN Valdemarin (2016:2)  juttuja olivat
Pääkirjoitus: Totisesti elämme kummallisia aikoja
Demarit tekivät määrärahoitealoitteita
Valtuustoryhmän toimintakertomus sai kehuja edustajiston kokouksessa
Valtuustoryhmän pj. Martti Hellström: Ei vuoroluvulle!
Antti Aarnio: Turha kauhistella investointeja
Hannele Kerola: Rahastot käyttöön
Maaliskuun valtuuston kokous
HS kirjoitti helmikuun valtuuston kokouksesta
Päivähoitoasia nousi esiin myös Länsiväylässä
Helmikuun valtuuston kokous
Valtuustoryhmä aktiivisesti paikalla OTTO-maatteja vaatimassa.
Mediatiedote Niipperin koulun sisäilmaongelmista




TOUKOKUUN Valdemarin (2016:3) juttuja olivat
Pääkirjoitus: Elämme epäinhimillistä aikaa
Vuoroluku uhkaa ?
Valtuuston kokous 25.4.
Pakina: Ovatko Persut rasisteja?
Terveisiä piirikokouksesta
Hesari teki myös jutun terveyskeskusasiasta
Demarien valtuustokysymys Matinkylän terveyspalveluihin liittyen
Valtuustokysymys Espoon teatteritalosta
Valtuustoaloite hankintalaista
Valtuustokysymys koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi
Myös opettajien järjestö on ottanut kantaa koulukurjuuteen






KESÄKUUN Valdemarin (2016:4) juttuja olivat
Pääkirjoitus: Hyvää kesää!
Toukokuun kokouksesta
Valtuustoryhmä herkutteli
Kesäkuun valtuuston kokous
Länsimetro myöhästyy
Koulujen korjausvelka ei supistu itsestään
Valtuusto torjui demarien toiveen
Espoon teatteri maan alle?
Sote­uudistus ei saa romuttaa Espoon taloutta
Ruusuja jaettiin äideille
Budjetin valmisteluprosessi on käynnissä
Terveisiä iltakoulusta
Onneksi olkoon Johanna ja Leena!
Syksyn demariohjelmaa




ELOKUUN Valdemarin (2016:5) juttuja olivat
Pääkirjoitus: viimeinen erä alkaa
Elokuun valtuuston kokous
Valtuusto tyrmäsi demarien parannusesitykset
Harvinaislaatuinen sitoumus
Espoon omiin yhtiöihin lisää avoimuutta!
Veroprosentti ja budjettineuvottelut
Veikko Simpasen valtuustoaloite vesimittareista
Tapiolan uimahallin sietämätön tilanne
Valtuustoryhmän syksyn kalenteria
Kunnallisjärjestön tervehdys
Puffi: Kävellen koulupaikkoja tytöille






SYYSKUUN Valdemarin/2016:6) juttuja olivat
Pääkirjoitus: Budjettineuvottelujen alla
Syyskuun valtuuston kokous
Mediatiedote: Espoon demarit haastavat kaupunginhallituksen kehys- ja veroprosenttiesityksen
Pitääkö virkamiehen vastata?
Leena Luhtanen ja Espoon teatteritalo
Mediatiedote: Laadukkaat peruspalvelut turvattava
Veikko Simpanen: Hallituspuolueiden valtuutetut leikkauslinjalla Espoossa
Veikko Simpanen: Pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen
Valtuustokausi jatkuu
Demarisyksyn ohjelmaa
Ensimmäiset demariehdokkaat





JOULUKUUN Valdemarin/2016:7) juttuja olivat:
Tule tapaamaan Valdemareja Lippulaivaan!
Pääkirjoitus
Valdemareja puoluekokoukseen
Demarien oma budjettiseminaari
Mediatiedote: Demarit valmiina Espoon budjettineuvotteluihin
Budjettineuvottelut 2016
Budjettisovusta tuli tällainen - myös demarien vaikutuksesta
Mediatiedote 23.11.Demarit ja vasemmistoliitto kävelivät Espoossa ulos budjettineuvotteluista
Demarien ulosmarssi Länsiväylässä
Demarien ulosmarssi Demokraatti-lehdessä
Demarien ulosmarssi Hesarissa
Lokakuun ensimmäinen valtuuston kokous
Lokakuun toinen valtuuston kokous
Espoon Ruusu ilmestyi 12.11.
Marraskuun ensimmäinen valtuuston kokous
Marraskuun toinen valtuuston kokous
Harriet Klar-Kristola- Espoon positiivisin?
Jo 90 ehdokasta Kohti kuntavaaleja
Valtuustoryhmään uusi jäsen: Aulikki Pentikäinen
Jouluun demaritapahtuma: Itsenäisyyspäivän juhla 6.12.

Vuosi 2017

HELMIKUUN  Valdemarin 2017:1  juttuja olivat:
Pääkirjoitus
Tammikuun valtuustonkokous
Määräraha-aloite subventoimaan vanhusten ateriahintojen nousua
Kevään kiinnostavia tapahtumia
Demariehdokkaita
Lisäkaavoitukseen tarvitaan vauhtia ja porkkanoita











HUHTIKUUN  Valdemarin 2017:2  juttuja olivat:
Pääkirjoitus: Uusin voimin kohti parempaa Espoota
Helmikuun valtuustosta
Valtuustoterveisiä maaliskuulta
Valtuustoryhmän toimintakertomus 2016
Homekouluista repesi iso riita
Vanhan valtuuston toiseksi viimeinen kokous; poimintoja
Jarkko Rahkonen: Vaalianalyysia
Uuden valtuuston 2017- 2021 demarit
Hyvää Vappua!









TOUKUUN Valdemari 3/2017  oli  vanha valtuustoryhmän  Valdemarin  viimeinen numero. Se oli erikoisnumero, johon oli poimittu aiemmin julkaistuja juttuja koko valtuustokaudelta 2013- 2017. Kun tavallisesti lehdessä on kerrallaan 6- 10 juttua, tässä nyt niitä oli luettavana 127.














SYYSKUUN  Valdemari 4/2017  oli  uuden valtuustoryhmän  Valdemarin  ensimmäinen numero. Siinä oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Syyskuun valtuustonkokous
Mediatiedote: Hyvä arki kuuluu jokaiselle  espoolaisille
Mediatiedote: Espoo velkaantuu massiivisesti. Tuloveroa nostettava vastuullisesti  0,25 %-yksikköä
Mediatiedote: Demarit vastustavat suunnitelmaa siirtää Espoon kansainvälisen koulua Otaniemeen
Valtuustoryhmän mediatiedote: Erityisoppilaiden koulukuljetusten turvallisuus ja laatu taattava Espoossa välittömästi !
Espoon kilpailutusinto ja erityisryhmien elintärkeät palvelut törmäyskurssilla? Case Kajon Oy
Valtuustoryhmämme 2017-2021
Elokuun valtuuston kokouksesta
Syksyn ensimmäinen ryhmän kokous
Uuden valtuuston ensimmäinen kokous
Demarien uusi valtuustoryhmä järjestäytyi
Valtuustoryhmän syksyn 2017 ohjelma
Valtuustoryhmä esittäytyy: Heidi Luukkanen
Valtuustoryhmä esittäytyy: Mika-Erik Walls

MARRASKUUN   Valdemari 5/2017  oli  syksyn toinen numero. Siinä oli seuraavat jutut:
Lokakuun valtuustosta
Valtuusto kunnioitti Karl Koivusen poismenoa
Demarien oma budjettiseminaari
Hesari kokosi ryhmien budjettitavoitteita
Marraskuun valtuustosta
Mediatiedote budjettineuvotteluista
Mitta täyttyi koulukyytisotkuista
Maakunta-uudistus: ei mitään hyötyä pk-seudulle
Jukka Vilske palasi demarien kunnallisjärjestön johtoon
Valdemarien loppusyksyn ohjelmaa







JOULUKUUN Valdemari 6/2017 kertasi  politiikkavuoden. Siinä oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Joulukuun kaksi valtuustonkokousta
Budjettineuvottelut 2018
Demarien mediatiedote valinnanvapauslaista
Politiikan vuosi 2017
Demarien valtuustoryhmä 2013-2017
Politiikan tammikuu
Politiikan helmikuu
Luonnos
Politiikan maaliskuu
Espoon Ruusu 25.-26.3.2017
Jarkko Rahkosen vaalilehtinen
Politiikan huhtikuu
Demarien uusi valtuustoryhmä 2017-2021
Politiikan toukokuu
Politiikan kesäkuu
Politiikan kesälomalla heinäkuussa
Politiikan elokuu
Politiikan syyskuu
Politiikan lokakuu
Politiikan marraskuu
Politiikan joulukuu
Hyvää Joulua!

Vuosi 2018

HELMIKUUN alussa ilmestyi vuoden 2018 ensimmäinen Valdemari. Siinä oli seuraavat uudet jutut:
Pääkirjoitus
Demarit huolissaan kouluverkosta
Nuuksion koulua ei saa lakkautta!
Tammikuun valtuustokokous
Kaupungintalo puretaan!
Mediatiedote: vanhusten palvelut tarvitsevat hyvinvoivan henkilökunnan
Espoon joukkoliikenne on saatava kuntoon
Valtuustoaloite muovijätteen lajittelusta
Valtuustotoivomus lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurannasta
Valtuustokysymys: Toteutuvatko vanhuspalvelut Espoossa?
 31.1.2018
Valtuustoaloite liityntäliikenteen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi
Valtuustokysymys väkivallasta kouluissa

Vuosi sitten
Kaksi vuotta sitten
Kolme vuotta sitten
Neljä vuotta sitten
Viisi vuotta sitten

VUODEN toinen valdemari ilmestyi vappuaattona. Siinä oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Vanhusten kotihoidon laiminlyönnit
Juri Aaltosen aloite koirien uimarannasta
Muistio valtuustonkokouksesta 19.3.
Muistio valtuustonkokouksesta 23.4.
Muistio valtuustonkokouksesta 25.2.
Valdemareja Kunnallisjärjestön kevätkokouksessa
Valdemareja Uudenmaanpiirin kevätkokouksessa
Kevätalven poliittisia uutisia - pakina
Länsimetro - kevättalven sitkeä uutisaihe - pakina
Viisi valdemaria ehdolla maakuntavaaleihin 2018
Viisi Valdemaria ehdolla eduskuntaan
Valtuustoryhmä esittäytyy: Martti Hellström
Valtuustoryhmä esittäytyy: Juri Aaltonen
Valtuustoryhmä esittäytyy: Maria Guzenina
Valtuustoryhmä esittäytyy: Markku Sistonen


VUODEN kolmas Valdemari ilmestyi kesäkuussa . Siinä oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Valtuustovuosi 2017-18 pähkinänkuoressa
Espoon asunnot
Muistio valtuuston toukokuun kokouksesta
Valtuustoryhmä tavattavissa 19.5.
4 kaupungin valtuustojen yhteiskokous
Valtuustoryhmä järjestäytyi
Muistio kesäkuun valtuuston kokouksesta
Vastenmielistä puhetta
Valtuustoaloite: kaupungin tonttivuokrien sitomiseksi paremmin käypää arvoa kuvaavaan hintaindeksiin
Valtuustokysymys koulunkäyntiavustajien aseman parantamisesta
Aulikki Pentikäinen: Maahanmuuttajanaisten työllisyys
Hannele Kerola: Espoon taloudenpidossa ei saa lipsua
Hyvää kesälomaa!
Jatkuu syksyllä ....

VUODEN neljäs Valdemari ilmestyi elokuun lopulla. Siinä oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Muistio elokuun valtuustonkokouksesta
Budjettineuvottelut ovat alkamassa
Demarit tarkkoina
Vaalikuumetta?
Mika-Erik Walls: Vammaispalvelut kuntoon
Joukkoliikenne on saatava kuntoon
Mediatiedote: HSL:n ratkaisut eivät riitä
Johanna Värmälä vaatii HSL:tä toimenpiteitä
Tulossa valtuustoryhmän seminaari 8.9.2018
Demarit moporetkelle
Pidetään mielessä





VUODEN 2018 viides Valdemari ilmestyi lokakuun lopulla. Siinä oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Muistio syyskuun valtuuston kokouksesta
Mediatiedote veroprosentista
Muistio lokakuun valtuuston kokouksesta
Valtuustotoivomus vastuullisista tekstiilihankinnoista
Valtuustokysymys ajanvarauksesta terveydenhoitoon
Valtuustokysymys Kansallisesta muistiohjelmasta
Ryhtiä hyvä HSL!
Viisi vuotta sitten: Budjettineuvottelut 2013  5 vuotta sitten.
Budjettineuvottelut käynnistyvät
Kolumni: Kaikki muu on turhaa paitsi puutarhanhoito!
Yksi valdemari ehdokkaana seurakuntavaaleissa
Viisi valdemaria ehdolla eduskuntaan
Syksyn demaritapahtumia
Kunnallisjärjestön puheenjohtajalta



VUODEN 2018 viimeinen  Valdemari ilmestyi joulukuun lopulla. Siinä oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Budjettineuvottelut 2018
Valtuuston kokous  19.11.
Olli Lehtonen: Huolta vanhuspalveluista
Valtuuston kokous 5.12
Valtuuston kokous 10.12
Ali: Huoli maahanmuuttajien työllisyydestä
Johanna Värmälä ja Aulikki Pentikäinen budjetista
Juri Aaltonen: Bydjetista
Valtuustovuodesta 2018
Hyvää Joulua!
Valdemari läpi seurakuntavaaleissa
Vuosi 2019





Vuosi 2019

VUODEN 2019 ensimmäinen Valdemari ilmestyi helmikuun alussa.. Siinä oli seuraavat jutut:
Helmikuun pääkirjoitus
Muistio tammikuun valtuuston kokouksesta
Valtuustokysymys kotimaisista lähi-ja luomuruokaelintarvikkeista ja raaka- aineista
Eduskuntavaaliehdokas Abdirahman Ali
Eduskuntavaaliehdokas: Johanna Värmälä
Eduskuntavaaliehdokas Maria Guzenina
Mediatiedote: Vanhustenpalvelujen taso on taattava
Eduskuntavaaliehdokas Habiba Ali
Vaalimainos







VUODEN 2019 toinen Valdemari ilmestyi maaliskuussa.  Siinä oli seuraavat jutut
Pääkirjoitus
Valtuustonkokous 25.2.2019
Valtuuston kokous 18.3. 2019
Valtuustokysymys vanhusten tarvitsemien palveluiden tasosta
Valtuustokysymyksestä syntyi hieno keskustelu
Mediatiedote
Aulis Pitkälän kanssa Gumbölessä
Maria Guzenina 289
Johanna Värmälä 298
Habiba Ali 305
Markku Sistonen 311
Ali Abdirahman 312
Demarien vaalitapahtumia




KESÄWALDEMARI ilmestyi 16.6.2019. Teemoja oli olivat
Pääkirjoitus
Valtuustoryhmä järjestäytyi
Muistio valtuuston toukokuun kokouksesta
Antti Aarnio: joukkoliikenne etenee ja paranee
Muistio kesäkuun valtuuston kokouksesta
VALTUUSTOALOITE
 Tupakoinnin kieltämisesta Espoon uimarannoilla
Valdemarit eduskuntavaaleissa 2019
Valtuustoryhmän syksy
Hyvää syntymäpäivää Aulikki ja Jukka!
Pormestari vai ei?







SYKSYN ensimmäinen numero ilmestyi marraskuussa. Numeron neljä juttuja olivat:
Pääkirjoitus
Valdemarien kesäseminaari
Mediatiedote
Muistio valtuuston elokuun kokouksesta
Hannele Kerola :Köyhyydestä
Espooseen pormestari???
Muistio valtuuston syyskuun kokouksesta
Muistio lokakuun valtustonkokouksesta
Lyhyesti
Demarien budjettiseminaari
Budjettineuvottelut ovat kännistyneet






VUODEN 2019 viides ja viimeinen Waldemar ilmestyi aatonaatona 23.12.
Valdemarin Joululehdessä oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Muistio marraskuun valtuuston kokouksesta
Budjettisopuun
Muistio valtuustonkokoksesta 4.12. 2019
Mediatiedote pormestarimallista
Muistio valtuustonkokouksesta 9.12.2019
Johanna Värmälä: Mielenterveyspalveluista ja investoinneista
Valdemareista...
Valtuustoryhmän puheenjohtajan joulukortti
Varapuheenjohtajan kortti
Päätoimittajan joulukortti
Joulukortti
Kortti Uuteen Vuoteen 2020
Uuden Vuoden kortti
Hyvän Joulun kortti
Yhä uusia kortteja
Joulu tulee!
Joulukortti!
Kortteja, kortteja...
Joulun ajan kortteja
Joulukortteja riittää...
Taas kortti
Joulukortit jatkuvat
Joulukortteja
Lisää joulukortteja
Lisää joulukortteja
Joulukortteja jatkuu...

Vuosi 2020

VUODEN 2020  ensimmäinen VALDEMARI 2020: 1 ilmestyi juuri pääsiäisen alla.
Siinä  oli seuraavat jutut:

Tammikuun valtuuston kokous
Pääkirjoitus
Helmikuun valtuuston kokous
Rantaraitti valmiiksi!
Puheenjohtajalta
Maaliskuun valtuuston kokous. Osa 1
Maaliskuun valtuusto. Osa 2
Espoo ja korona-kriisi
Vuoden 2021 talousarvion valmistelu alkoi
Hyvää Pääsiäistä!






VUODEN 2020  toinen  VALDEMARI 2020: 2 ilmestyi juuri ennen juhannusta
Siinä  oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Huhtikuun valtuuston kokous
Toukokuun  valtuuston kokous
Kesäkuun valtuuston kokous
HSL vaikeuksissa
Mediatiedote
Demarien valtuustoryhmä järjestäytyi
Espoon taloustilanne nyt
Karhusaari pelastui. Lasten maailma- hanke kaatui.
Valtuustoryhmän toimintakertomus
Valtuustoryhmän kyselytunti
Työ jatkuu

VALDEMARI 2020: 3 ilmestyi lokakuussa 
Siinä  oli seuraavat jutut:
Pääkirjoitus
Markku Sistonen
Liisa Kivekäs:  tuottavuus ja sopeutusohjelmasta 
Martti Hellström: Satsaus kouluihin on ollut investointi
Maria Guzenina
Juri Aaltonen: On aika tehdä politiikkaa. On aika tehdä päätöksiä. On aika olla vastuullinen. 
Tapiolan uimahalli
Toivomusesitys henkilöstön tulospalkkion tai palkitsemisjärjestelmän kehittämiseksi 
Aulikki Pentikäinen Karatalosta
Johanna Värmälä: Toivomuksia
Ali Abdirahman: Tyhjien tilojen kierrätys
Hannele Kerola: Taloudellisesti kestävä Espoo
Elokuun valtuuston kokous
Syyskuun valtuuston kokous
Lokakuun valtuuston kokous
Mediatiedote: Espoon demarit eivät marssineet ulos talouden tervehdyttämisohjelman neuvotteluista
Taloudellisesti kestävä Espoo: Neuvottelutulos syntyi
Taimen voittakoon golfin
Kolme vuotta sitten
Kotihoidon pysäköinti
Antti Aarnio: HSL vaikeuksisa
Valtuustoryhmän kyselytunti
Espoo rakentaa uutta hallintomallia


Valdemari 2020:4 ilmestyi marraskuussa. Siinä oli seuraava jutut:
Pääkirjoitus
Espoon demarien valtuustoryhmä mainos Länsiväylässä
Maria Guzeninan hyviä uutisia 
Markku Sistosen hyviä uutisia 
Martti Hellströmin  hyviä uutisia 
Liisa Kivekkään hyviä uutisia 
Olli Lehtosen hyviä uutisia 
Johanna Värmälän  hyviä uutisia 
Aulikki Penikäisen  hyviä uutisia 
Heidi Luukkasen hyviä uutisia 
Heini Saikkosen hyviä uutisia
Mediatiedote 18.11:  Espoon budjettineuvotteluissa sopu - demareiden neuvottelijat tyytyväisiä
Marraskuun valtuuston kokous
Joulukuussa kaksi valtuuston kokousta
Hallinnon uudistus etenee
Joulun ajan demaritapahtumia.


Valdemari 2020:5 ilmesyi joulun alla. Siinä oli seuraava jutut:
Pääkirjoitus
Valtuustoryhmä kiittää Länsiväylässä.
Aulikki Pentikäinen: Kiitoksia
Joulukuun valtuuston kokoukset
Johanna Värmälän puhe valtuustossa
Olli Lehtonen: Espoon tulee varautua ikääntymisen haasteisiin
Liisa kortti
Marian kortti
Markun kortti
Jurin kortti
Martin kortti
Johannan kortti
Aulikin kortti
Alin kortti
Habiban kortti
Leenan kortti
Ninan kortti
Hannelen kortti
Ollin kortti
Heinin kortti
Heidin kortti
Antin kortti
Iiriksen kortti
Abdi-Rashid Mohamudin kortti